Pep Guardiola

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Josep Guardiola)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pep Guardiola
Henkilötiedot
Koko nimi Josep Guardiola i Sala
Syntymäaika 18. tammikuuta 1971 (ikä 53)
Syntymäpaikka Santpedor, Espanja
Pelipaikka puolustava keskikenttäpelaaja
Pituus 180 cm[1]
Lempinimi Pep
Seura
Seura Manchester City
Tehtävä Päävalmentaja
Junioriseurat
1983–1990 Barcelona
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1990–1992 Barcelona B 59 (5)
1990–2001 Barcelona 263 (6)
2001–2002 Brescia 11 (2)
2002–2003 Roma 4 (0)
2003–2004 Brescia 13 (1)
2004–2005 Al-Ahli 18 (2)
2005–2006 Dorados 10 (1)
Yhteensä 378 (17)
Maajoukkue
1991 Espanja U21 2 (0)
1991–1992 Espanja U23 12 (2)
1992–2001 Espanja 47 (5)
1995–2005 Katalonia 7 (0)
Valmennusura
2007–2008 Barcelona B
2008–2012 Barcelona
2013–2016 Bayern München
2016– Manchester City

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Josep ”Pep” Guardiola i Sala (s. 18. tammikuuta 1971 Santpedor, Barcelonan maakunta) on espanjalainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja, joka valmentaa englantilaista Manchester Cityä.

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guardiola on FC Barcelonan kasvatti. Hän edusti Barcelonaa pääosan urastaan ja saavutti seuran riveissä muun muassa kuusi Espanjan pääsarjamestaruutta sekä Euroopan cupin ja Cup-voittajien cupin voitot. Myöhemmin urallaan Guardiola pelasi myös Italiassa AS Roman ja Brescian riveissä. Uransa loppuvuosina hän edusti vielä Al-Ahlin joukkuetta Qatarissa ja Dorados de Sinaloan joukkuetta Meksikossa.

Espanjan maajoukkueessa Guardiola esiintyi 47 kertaa. Hän oli voittamassa olympiakultaa Espanjan riveissä vuoden 1992 kesäolympialaisissa Barcelonassa. Guardiola edusti Espanjaa myös vuoden 1994 MM-kilpailuissa ja vuoden 2000 EM-kilpailuissa. Lisäksi hän pelasi joitakin otteluita epävirallisessa Katalonian maajoukkueessa.

Meriitit pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guardiola aloitti valmennusuransa kaudella 2007–2008 FC Barcelonan B-joukkueen päävalmentajana Espanjan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Tercera Divisiónissa. Huhut Guardiolan ympärillä kiihtyivät Barcan ykkösjoukkueen kehnon kauden aikana, ja hänet nimettiin useissa yhteyksissä seuraavaksi Barca-valmentajaksi.[2]

Lopulta 8. toukokuuta 2008 FC Barcelona tiedotti, että Frank Rijkaard saa lähteä kauden jälkeen ja Guardiola nousee seuran uudeksi päävalmentajaksi. Barcelona oli edellisenä päivänä kärsinyt 4–1-tappion Real Madridille La Ligassa. [3]

Guardiolan johdolla Blaugrana aloitti kauden 2008–2009 murskaavasti ja oli syyskaudella ylivoimainen La Ligassa. Meno ei juurikaan hiljennyt keväällä ja seuralla oli Guardiolan johdolla mahdollisuus triplaan – La Ligan, Copa del Reyn ja Mestarien liigan voittoon. Joukkue murjoi samana keväänä arkkivihollisensa Real Madridin lukemin 6–2 liigaottelussa Santiago Bernabeulla. Ensimmäisen pokaalinsa valmentajana Guardiola otti 13. toukokuuta 2009, kun Barcelona kaatoi Copa del Reyn finaalissa Athletic Bilbaon 4–1. [4] Guardiola varmisti valmennusuransa ensimmäisen tuplamestaruuden – ja Barcelonan ensimmäisen sitten kauden 1997–1998 – kaksi kierrosta ennen La Ligan loppua. Mestaruus varmistui, vaikka Barca hävisikin vieraissa RCD Mallorcalle 1–2. [5] Barcelonan suurenmoinen kausi sai kruununsa, kun se kohtasi unelmafinaaliksi tituuleratussa ottelussa Alex Fergusonin Manchester Unitedin Roomassa. Panoksena oli Mestarien liigan voitto. Ottelu alkoi Unitedin hallinnalla, mutta 10. minuutilla Barcelona käänsi pelin, kun se meni johtoon Samuel Eto'on maalilla. Ottelun edetessä ManU jäi vain yhä enemmän jalkoihin, kun keskikentän maestrot Iniesta ja Xavi pyörittivät komeasti peliä. Lopulta Lionel Messi iski loppulukemiksi 2–0 ja voittojuhlat olivat valmiit. Guardiola oli kirjoittanut nimensä historiaan valmentajana, joka oli ensimmäisellä kaudella pokannut triplan. Kun Barca vielä voitti UEFA Supercupin, Espanjan supercupin ja vuoden 2009 lopulla seurajoukkueiden maailmanmestaruuden, tuli Guardiolasta historian ensimmäinen kuusi mestaruutta voittanut valmentaja.

Seuraavalla kaudella joutui Guardiola entistä kovemman haasten eteen liigassa, kun arkkivihollinen Real Madrid keräsi riveihinsä useita maailmanluokan tähtiä. Barcelona vei kuitenkin jälleen liigan voiton Guardiolan johdolla. Eroa Real Madridiin kertyi kolme pistettä. Mestarien liigassakin joukkue menestyi, kunnes välierissä vastaan asettui Jose Mourinhon Inter, jolle Barcelona hävisi yhteismaalein 3–2. Toinen kilpailu, josta Guardiolan Barcelona ei saavuttanut mestaruuspokaalia, oli kauden 2009–2010 Copa del Rey. Joukkue putosi neljännesvälierissä.

Kauden 2010–2011 aluksi Guardiolan Barcelona voitti Espanjan supercupin. Kahdeksan mestaruutta kymmenestä ottanut Guardiola johdatti Barcan menestykseen myös kolmannella kaudellaan katalaaniseurassa. Copa del Reyn voitto jäi haaveeksi, kun Real Madrid voitti klassikkofinaalin. [6] Mestarien liigan välierissä Barca kuitenkin pudotti Realin jatkosta yhteismaalein 3–1, ja seura eteni Guardiolan alaisuudessa toistamiseen finaaliin, jossa vastaan tuli jälleen Manchester United. 28. toukokuuta 2011 Wembleyllä pelatussa loppuottelussa Guardiola otti joukkueineen toisen finaalivoittonsa ManUsta, tällä kertaa lukemin 3–1. [7] Liigassa Guardiolan miehistö varmisti kolmannen perättäisen mestaruutensa kaksi kierrosta ennen loppua. [8].

Kaudella 2011–2012 Guardiola voitti seuransa kanssa Espanjan ja UEFA:n supercupit sekä toistamiseen seurajoukkueiden maailmanmestaruuden. Joukkue pääsi myös Mestarien liigan välieriin sekä kamppaili viimeisille kierroksille asti Espanjan pääsarjan mestaruudesta. Guardiolan nelivuotinen pesti Barcelonassa päättyi voitonjuhliin, kun joukkue kukisti Copa del Reyn finaalissa Athletic Bilbaon 3–0. Toinen cupin mestaruus oli 14. pokaali, jonka Guardiola Barcelonassa voitti. [9]

Sopimuksia aina yhdellä kaudella jatkanut[10] Guardiola ilmoitti 27. huhtikuuta 2012, ettei uusi sopimusta Barcelonan kanssa kauden 2011–2012 jälkeen, ja jäävänsä tauolle valmentajauraltaan. Uudeksi päävalmentajaksi kaudesta 2012–2013 alkaen nimettiin Guardiolan apuvalmentaja Tito Vilanova.[11]. Päätös tuli päivä sen jälkeen, kun seura oli tarjonnut Guardiolalle avointa sekkiä vielä yhden kauden jatkosopimuksesta[12]. Arsenalin valmentaja Arsene Wenger piti päätöstä yllättävänä ja arvioi, että kuluneen viikon aikana Barcelonan häviämät tärkeä liigaottelu Real Madrille ja Mestarien liigasta putoaminen Chelseata vastaan saattoivat vaikuttaa päätökseen. Wenger kuitenkin ymmärsi stressin, jonka vuoksi Guardiola sanoi jättäneensä seuran.[13]

Bayern München

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2013 julkistettiin Guardiolan tehneen kolmivuotisen sopimuksen Saksan Bundesliigassa pelaavan Bayern Münchenin kanssa. Hän aloitti joukkueen päävalmentajana saman vuoden heinäkuussa.[14] Hän piti ensimmäisen lehdistötilaisuuden Bayern-valmentajana 24. kesäkuuta. [15] Guardiolan debyyttikausi oli Saksan kentillä menestys ja joukkue dominoi Bundesliigassa mielin määrin. Liigamestaruus varmistui seitsemän kierrosta ennen sarjan loppua, mikä rikkoi Bayernin edelliskaudella tekemän aikaisimmin varmistuneen liigamestaruuden ennätyksen. [16] Kauden suurimman pettymyksen Guardiola koki Mestarien liigassa, kun Bayern hävisi välierissä Real Madridille. [17] Saksan cupin finaalissa se kukisti Borussia Dortmundin 2–0.[18]

Kausi 2014/15 alkoi Guardiolan suojateilta tappiolla, kun Borussia Dortmund voitti Saksan supercupin 2–0. [19] Joukkue kärsi Bundesliigassa ensimmäisen tappionsa vasta tammikuun lopulla 2015 häviämällä VfL Wolfsburgille 4–1.[20] Bundesliigan mestaruus jäi kauden ainoaksi pokaaliksi, kun joukkue hävisi Saksan cupin välierissä Dortmundille ja Mestarien liigan välierissä Guardiolan ex-seura Barcelonalle. [21][22]

Joulukuussa 2015 Bayern ilmoitti, ettei Guardiola jatka seuran päävalmentajana kauden 2015/16 jälkeen. Hänen seuraajakseen nimettiin Carlo Ancelotti. [23] Kausi 2015/16 eteni Guardiolan edelliskausien tapaan. Kotimaan kentillä tuli hyvää menestystä, mutta Mestarien liigassa oli tiukempaa. Bayern pudotti pudotuspeleissä Juventuksen vasta toisen osaottelun jatkoaikavoitolla [24] ja puolivälierissä SL Benfican niukasti yhteismaalein 3–2.[25] Bayernin tie katkesi kolmannen kerran perättäin välierissä, kun espanjalaisjoukkueista Atlético Madrid voitti vierasmaalisäännön turvin.[26] Guardiolan kolmivuotinen pesti Bayernissa päättyi tuplamestaruuteen, kun Bayern voitti rangaistuspotkukilpailun jälkeen Saksan cupin loppuottelussa Borussia Dortmundin.[27]

Manchester City

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2016 Manchester City kertoi, että Guardiola aloittaa kesällä 2016 seuran päävalmentajana. Hänen sopimuksensa on kolmivuotinen. [28] Guardiolan debyyttikausi Cityssä päättyi kaikissa kilpailuissa pettymykseen, eikä joukkue voittanut yhtään pokaalia. Kausi oli Guardiolan valmennusuran ensimmäinen, jolloin hän jäi ilman mestaruuksia. Guardiola luonnehti mahdollista pokaalitonta kautta pettymykseksi maaliskuussa antamassaan haastattelussa.[29] Kaudella 2017/18 Guardiolan joukkueen peliesitykset olivat edelliskautta vahvempia. Valioliigassa joukkue teki joulukuussa ennätyksen pelattuaan 14 perättäistä liigaottelua ilman tappioita.[30] Lopulta Cityn 18 ottelun voittoputki päättyi tasapeliin Crystal Palacea vastaan vuoden 2017 lopussa.[31] Kauden ensimmäisen Valioliiga-tappion City kärsi Liverpoolille tammikuussa 2018.[32]

Guardiola voitti ensimmäisen pokaalinsa City-valmentajana 25. helmikuuta 2018, kun joukkue voitti Arsenalin Englannin liigacupin loppuottelussa 3–0.[33] Cityn Valioliiga-kausi päättyi mestaruusjuhliin, ja viimeisen kierroksen voiton myötä joukkue sai kasaan ennätykselliset 100 pistettä.[34] Kauden päätteeksi Englannin liigavalmentajien yhdistys valitsi Guardiolan vuoden valmentajaksi.[35] Cityn mestaruuskauden suurin pettymys tuli jälleen Mestarien liigassa, jossa Liverpool FC pudotti Cityn puolivälierissä yhteismaalein 5–1.[36]

Kaudella 2018/19 Guardiolan City taisteli tiukasti mestaruudesta Liverpoolin kanssa. Vaikeimmat hetket ajoittuivat joulukuuhun, jolloin City hävisi kolme kuukauden aikana pelaamistaan seitsemästä Valioliiga-ottelusta. Kevätkauden 14 ottelun voittoputki nosti lopulta Cityn liigamestariksi pisteen erolla Liverpooliin.[37] Mestarien liigassa Guardiolan Cityn kohtaloksi koituivat jälleen puolivälierät, joissa alkulohkonsa voittanut City putosi Tottenhamille vierasmaalisäännön perusteella: City hävisi vieraissa 1–0 ja voitti kotonaan 4–3.[38]

Marraskuussa 2020 Guardiola teki kesään 2023 ulottuvan jatkosopimuksen.[39]

Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guardiola avioitui toukokuussa 2014 pitkäaikaisen avopuolisonsa Cristina Serran kanssa.[42] Heillä on kolme lasta.[43] Guardiola on kertonut kannattavansa Katalonian itsenäistymistä Espanjasta.[44] Guardiolan äiti Dolors Sala Carrió kuoli huhtikuussa 2020 covid-19-tautiin 82-vuotiaana.[45][46][47]

Guardiola on kärsinyt pitkään kovista selkäkivuista, ja hänet kiidätettiin elokuussa 2023 pikaisesti Barcelonaan leikattavaksi. Toimenpide sujui hyvin ja Guardiola jäi kuukaudeksi pois valmentajan tehtävistä.[48][49]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Josep Guardiola Eurosport. Viitattu 27.9.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Guardiola tyrkyllä Barcelonan valmentajaksi MTV3 Internet. Viitattu 6.5.2008.
  3. ↑ Rijkaardille kenkää Barcelonasta kauden jälkeen
  4. ↑ Barcelona otti ensimmäisen osan triplastaan MTV3 Internet. Viitattu 15.5.2009.
  5. ↑ Überblick: Meister Barça unterliegt mit B-Elf
  6. ↑ Real Madrid beat Barcelona to win Copa del Rey: Spanish media reaction
  7. ↑ Barças vierter Streich
  8. ↑ Barcelona wins 2010-11 La Liga title
  9. ↑ Guardiola verabschiedet sich als Pokalsieger
  10. ↑ http://www.sin.ie/site/view/1186/[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Guardiola: Neljä vuotta Barcelonassa on ikuisuus, YLE.fi
  12. ↑ Barca tarjoaa Guardiolalle avointa sekkiä (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Wenger yllättyi Guardiolan päätöksestä, YLE.fi
  14. ↑ Lehtonen, Samu: Guardiola Bayern Münchenin päävalmentajaksi Yle Urheilu. 16.1.2013. Viitattu 16.1.2013.
  15. ↑ Pep Guardiola valmis ottamaan paineet niskoilleen Bayernissa Sportti.com. 24.6.2013. Viitattu 24.6.2013.
  16. ↑ Bayern Munich win Bundesliga The Guardian. 24.3.2014. Viitattu 1.4.2014.
  17. ↑ Real Madrid gets leg up on Bayern Munich in Champions League The Star.com. 23.4.2014. Viitattu 17.12.2015.
  18. ↑ Meininghaus, Felix: Arjen Robben bezwingt erneut den BVB Süddeutsche Zeitung. 17.5.2014. Viitattu 17.12.2015.
  19. ↑ Hallam, Mark: Dortmund dominate Bayern to claim Supercup DW. 13.8.2014. Viitattu 17.12.2015.
  20. ↑ Humphreys, Philip William: Bayern run ends in Wolfsburg thrashing DW. 30.1.2015. Viitattu 17.12.2015.
  21. ↑ Aus allen Träumen gerutscht Süddeutsche Zeitung. 28.4.2015. Viitattu 17.12.2015.
  22. ↑ Historische Niederlage für Bayern-Coach Guardiola Die Welt. 9.5.2015. Viitattu 17.12.2015.
  23. ↑ Bestätigt! Ancelotti beerbt Guardiola beim FC Bayern Kicker.de. 20.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
  24. ↑ Bayern Munich overcome 2–0 deficit to oust Juventus, advance to quarters ESPN. 16.3.2016. Viitattu 4.5.2016.
  25. ↑ Bayern out to end Benfica run UEFA. 2.4.2016. Viitattu 4.5.2016.
  26. ↑ Der bittere Hattrick Kicker. 4.5.2016. Viitattu 4.5.2016.
  27. ↑ DFB-Pokal, 2015/2016, Finale DFB. 21.5.2016. Viitattu 31.5.2016.
  28. ↑ Manu Myllyaho: Pep Guardiolan uusi seura varmistui – kolmen vuoden sopimuksella Manchester Cityyn YLE Urheilu. 1.2.2016. Viitattu 1.12.2016.
  29. ↑ Pep Guardiola: Man City boss says no silverware would mean failure BBC Sport. 10.3.2017. Viitattu 26.2.2018.
  30. ↑ Manchester City teki Valioliigan ennätyksen Keskisuomalainen. 10.12.2017. Viitattu 26.2.2018.
  31. ↑ Matti Lehtisaari: Manchester Cityn voittosarja meni poikki – Palace lähellä sensaatiomaista voittoa YLE Urheilu. 31.12.2017. Viitattu 26.2.2018.
  32. ↑ Joni Ahokas: Liverpool ja Anfield rikkoi Man Cityn huiman putken – ennätys pysyy Arsène Wengerillä Valioliiga.com. 14.1.2018. Viitattu 26.2.2018.
  33. ↑ Janne Kosunen: Manchester City voitti liigacupin mestaruuden – Arsenal täysi vastaantulija finaalissa IS.fi. 25.2.2018. Viitattu 26.2.2018.
  34. ↑ Jeremy Wilson: Manchester City make history with 100 points after Gabriel Jesus' last-gasp winner The Telegraph. 13.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
  35. ↑ Pep Guardiola: Man City boss named LMA manager of the year BBC. 16.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
  36. ↑ Manchester Cityn salama-alku ei auttanut – Liverpool voitti ja eteni jatkoon Mestarien liigassa YLE Urheilu. 10.4.2018. Viitattu 16.5.2018.
  37. ↑ Pep Guardiola kiitti Liverpoolia valioliigamestaruudesta: ”He auttoivat meitä eteenpäin” valioliiga.com. 12.5.2019. Viitattu 13.5.2019.
  38. ↑ Seven goals and VAR drama as Tottenham stun City. Was this greatest UCL game ever? ESPN.com. 18.4.2019. Viitattu 13.5.2019.
  39. ↑ https://yle.fi/urheilu/3-11656619
  40. ↑ Trainer: Guardiola löst Mourinho ab
  41. ↑ Guardiola named Barclays Manager of the Season 2017/18
  42. ↑ Guardiola heiratete heimlich in Spanien
  43. ↑ The Pep Challenge: A Superstar Football Coach Comes to Munich
  44. ↑ Pep Guardiola: "Here's one more vote for independence"
  45. ↑ Uusitupa, Ismo: Manchester Cityn managerin Pep Guardiolan äiti kuoli koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin HS.fi. 6.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
  46. ↑ Härkönen, Matti: Manchester Cityn managerin Pep Guardiolan äiti kuollut koronavirukseen Yle.fi. 6.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
  47. ↑ Saarela, Anni: Manchester Cityn managerin Pep Guardiolan äiti kuoli koronavirukseen SatakunnanKansa.fi. 6.4.2020. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 6.4.2020.
  48. ↑ Pep Guardiola kiidätettiin kiireelliseen leikkaukseen www.iltalehti.fi. Viitattu 23.8.2023.
  49. ↑ Pollard, Rob: GUARDIOLA UNDERGOES MINOR BACK SURGERY mancity.com. 22.8.2023. Viitattu 23.8.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Gregorio Manzano 		La Ligan vuoden valmentaja (Don Balón)
2009, 2010 		Seuraaja:
palkinnon jakaminen loppui
Edeltäjä:
Manuel Pellegrini 		Miguel Muñoz -palkinto
2009, 2010 		Seuraaja:
José Mourinho
Edeltäjä:
Sir Alex Ferguson
José Mourinho 		Mestarien liigan voittanut valmentaja
2009
2011 		Seuraaja:
José Mourinho
Roberto Di Matteo
Edeltäjä:
sir Alex Ferguson 		UEFA:n vuoden valmentaja
2009 		Seuraaja:
José Mourinho
Edeltäjä:
José Mourinho 		FIFA:n vuoden valmentaja
2011 		Seuraaja:
Vicente del Bosque
Edeltäjä:
Antonio Conte 		LMA:n vuoden valmentaja
2018 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Antonio Conte 		Englannin valioliigan kauden valmentaja
2017/18 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Frank Rijkaard 		Barcelonan päävalmentaja
2008–2012 		Seuraaja:
Tito Vilanova
Edeltäjä:
Jupp Heynckes 		FC Bayern Münchenin päävalmentaja
2013–2016 		Seuraaja:
Carlo Ancelotti
Edeltäjä:
Manuel Pellegrini 		Manchester Cityn päävalmentaja
2016– 		Seuraaja:
–
Manchester City – Englannin Valioliiga

2 Walker | 3 Dias | 5 Stones | 6 Aké | 8 Kovačić | 9 Haaland | 10 Grealish | 11 Doku | 16 Rodri | 17 De Bruyne | 18 Ortega | 19 Gündoğan | 20 Silva | 24 Gvardiol | 25 Akanji | 26 Savinho | 27 Nunes | 31 Ederson | 33 Carson | 47 Foden | 52 Bobb | 75 O’Reilly | 82 Lewis | 87 McAtee | 97 Wilson-Esbrand | Manageri Guardiola

Espanjan joukkue – Jalkapallo kesäolympialaisissa 1992

1 Cañizares | 2 Ferrer | 3 Lasa | 4 Solozábal | 5 López | 6 Villabona | 7 Amavisca | 8 Luis Enrique | 9 Guardiola | 10 Abelardo | 11 Manjarín | 12 Paqui | 13 Toni | 14 Vidal | 15 Soler | 16 Miguel | 17 Berges | 18 Pinilla | 19 Kiko | 20 Alfonso | Valmentaja Miera

Espanjan joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 1994

1 Zubizarreta | 2 Ferrer | 3 Otero | 4 Camarasa | 5 Abelardo | 6 Hierro | 7 Goikoetxea | 8 Guerrero | 9 Guardiola | 10 Bakero | 11 Begiristain | 12 Sergi | 13 Cañizares | 14 Juanele | 15 Caminero | 16 Miñambres | 17 Voro | 18 Alkorta | 19 Salinas | 20 Nadal | 21 Luis Enrique | 22 Lopetegui | Valmentaja Clemente

Espanjan joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2000

1 Cañizares | 2 Salgado | 3 Aranzabal | 4 Guardiola | 5 Abelardo | 6 Hierro | 7 Helguera | 8 Fran | 9 Munitis | 10 Raúl | 11 Alfonso | 12 Sergi | 13 Casillas | 14 Gerard | 15 Engonga | 16 Mendieta | 17 Etxeberria | 18 Paco | 19 Velasco | 20 Urzaiz | 21 Valerón | 22 Molina | Valmentaja Camacho

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pep_Guardiola&oldid=22659664”