Erling Braut Haaland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erling Haaland
Henkilötiedot
Koko nimi Erling Braut Haaland
Syntymäaika 21. heinäkuuta 2000 (ikä 24)
Syntymäpaikka Leeds, Englanti
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 195 cm[1]
Seura
Seura Manchester City
Pelinumero 9
Junioriseurat
2006–2016 Bryne
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2016–2017 Bryne 16 (0)
2017–2019 Molde 39 (14)
2019–2020 Red Bull Salzburg 16 (17)
2020–2022 Borussia Dortmund 67 (62)
2022– Manchester City 73 (73)
Maajoukkue
2018 Norja U21 3 (0)
2019– Norja 36 (34)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 11. lokakuuta 2024.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 11. lokakuuta 2024.

Erling Braut Haaland (alk. Håland; s. 21. heinäkuuta 2000 Leeds, Englanti) on norjalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän on 195 senttimetriä pitkä. Haaland edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Manchester Cityä, jonne hän siirtyi kesällä 2022 Borussia Dortmundista noin 60 miljoonalla eurolla.[1][2] Hän on pelannut Norjan maajoukkueessa syyskuusta 2019 alkaen.[1] Vuonna 2019 hän vaihtoi sukunimekseen Haaland, jotta sitä olisi helpompi käyttää kansainvälisesti.[3]

Lokakuussa 2024 Haalandista tuli Norjan miesten jalkapallomaajoukkueen eniten maaleja tehnyt pelaaja 34 maalillaan. Hän rikkoi tällä Jørgen Juven ennätyksen vuodelta 1934.[4]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryne ja Molde

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaland nousi Brynen edustusjoukkueeseen kaudella 2016. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi Norjan kärkijoukkueisiin lukeutuvaan Moldeen, jossa hän pelasi kaksi kautta. Kaudella 2017 hän pelasi Elitserienissä 14 ottelua ja teki kaksi maalia. Kaudella 2018 hän pelasi 25 liigaottelua ja teki niissä 12 maalia. Syksyllä 2018 hän pelasi Eurooppa-liigan karsinnoissa viisi ottelua ja teki niissä neljä maalia.[1]

Erling Braut Haaland Molden pelaajana elokuussa 2018.

Red Bull Salzburg

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 alussa Haaland siirtyi itävaltalaiseen Red Bull Salzburgiin, jossa hän pääsi kevätkauden aikana pelaamaan kaksi liigaottelua ja kaksi cup-ottelua. Toisessa liigaottelussaan toukokuussa 2019 LASK:ta vastaan hän teki maalin. Salzburg voitti kauden 2018–2019 päätteeksi sekä liigan että cupin. Eurooppa-liigassa Haaland pääsi kentälle muutamaksi minuutiksi kotiottelussa italialaista Napolia vastaan.[1]

Kauden 2019–2020 alussa Haaland teki 19. heinäkuuta Itävallan cupin ottelussa Parndorfia vastaan kolme maalia, kun Salzburg voitti vieraskentällä maalein 1–7. Toisessa cupottelussaan lokakuun lopulla hän teki maalin Ebreichsdorfia vastaan. Liigakauden 14 ottelussaan hän teki 16 maalia, mihin sisältyivät hattutemput Wolfsbergeria, Hartbergia ja uudelleen Wolfsbergeria vastaan.[1] Ensimmäisessä Mestarien liigan ottelussaan 17. syyskuuta belgialaista Genkiä vastaan Haaland teki hattutempun Salzburgin voittaessa kotiottelunsa maalein 6–2.[1][5] Toisessa Mestarien liigan ottelussaan vieraskentällä englantilaista Liverpoolia vastaan hän tuli toisella jaksolla vaihdosta kentälle ja teki 3–3-tasoitusmaalin mutta Liverpool voitti ottelun maalein 4–3.[1][6] Kolmannessa Mestarien liigan ottelussaan kotikentällä Napolia vastaan hän teki kaksi maalia mutta italialaiset voittivat luvuin 2–3.[1][7] Tasapeliin 1–1 päättyneessä vierasottelussa Napolia vastaan Haaland teki maalin rangaistuspotkusta.[1][8] Vierasottelu Genkiä vastaan päättyi Salzburgin 1–4-voittoon ja vaihtopelaajana kentälle tullut Haaland teki joukkueensa neljännen maalin.[1][9] Lohkovaiheen viimeisessä ottelussa Salzburg hävisi Liverpoolille 0–2 ja Haaland pelasi avauskokoonpanossa 75 minuuttia.[1]

Borussia Dortmund

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisseura Borussia Dortmund kertoi 29. joulukuuta 2019 tehneensä kesään 2024 asti ulottuvan sopimuksen Haalandin kanssa.[2] Dortmund maksoi Haalandista 20 miljoonaa euroa.[10] Ensimmäisessä Saksan Bundesliigan ottelussaan 18. tammikuuta 2020 vieraskentällä Augsburgia vastaan Haaland pääsi kentälle vaihdosta 56. minuutilla ja teki hattutempun; Dortmund voitti ottelun 3–5.[1][11] Toisessa Bundesligan ottelussaan 24. tammikuuta Haaland tuli vaihdosta kentälle 65. minuutilla ja teki kaksi maalia FC Kölniä vastaan Dortmundin voittaessa 5–1.[1][12] Kolmannessa ottelussaan Union Berliniä vastaan hän pelasi avauskokoonpanossa ja teki kaksi maalia. Hän teki maalin myös viidennessä bundesliigaottelussaan Eintracht Frankfurtia ja kuudennessa ottelussaan Werder Bremeniä vastaan. Bundesliigan jatkuttua koronaviruspandemian aiheuttaman tauon jälkeen Haaland teki seitsemässä liigaottelussa neljä maalia, jolloin koko kauden saldoksi tuli 15 ottelua ja 13 maalia. Dortmund sijoittui liigassa toiseksi.[1]

Mestarien liigan ensimmäisessä neljännesvälieräottelussa Paris Saint-Germainia vastaan helmikuussa 2021 Haaland teki 2–1-voitossa joukkueensa molemmat maalit mutta PSG eteni jatkoon yhteismaalein 3–2. Ensimmäisessä Saksan cupin ottelussaan Haaland teki maalin Werder Bremeniä vastaan mutta Bremen eteni neljännesvälieristä jatkoon.[1]

Haaland voitti vuosittain Euroopan parhaalle nuorelle jalkapalloilijalle jaettavan Golden Boy -palkinnon marraskuussa 2020.[13]

Haaland pallon kanssa Red Bull Salzburgin liigaottelussa Wolfsbergeriä vastaan elokuussa 2019.

Kaudella 2020–2021 Haaland pelasi Bundesliigassa 28 ottelua ja teki niissä 27 maalia. Hän oli liigan kolmanneksi paras maalintekijä. Marraskuisessa vierasottelussa Hertha Berliniä vastaan hän teki neljä maalia, ja kahden maalin otteluita hänellä oli kymmenen kappaletta. Joulukuun otteluista hän oli poissa lihasvamman vuoksi. Hän voitti Saksan Cupin ja teki loppuottelussa RB Leipzigia vastaan joukkueensa toisen ja neljännen maalin Dortmundin voittaessa maalein 4–1.[1]

Mestarien liigassa Haaland pelasi kaudella 2020–2021 alkulohkossa neljä ottelua. Hän teki maalin vierasottelussa Laziota ja kotiottelussa Pietarin Zenitiä vastaan sekä kaksi maalia niin vieras- kuin kotiottelussakin Club Bruggea vastaan. Neljännesvälierissä Sevillaa vastaan hän teki vierasottelussa joukkueensa toisen ja kolmannen maalin Dortmundin voittaessa 2–3 sekä kotiottelussa joukkueensa molemmat maalit 2–2-tasapelissä. Puolivälierissä Manchester Cityä vastaan Haaland pelasi molemmissa otteluissa täydet minuutit mutta ei tehnyt maaleja, ja Dortmund putosi jatkosta.[1]

Kauden 2021–2022 aluksi Haaland teki Wehen Wiesbadenia vastaan Saksan Cupin ensimmäisellä kierroksella ottelun kaikki kolme maalia. Cupin neljännesvälierissä hän teki joukkueensa ainoan maalin tappioon päättyneessä ottelussa St. Paulia vastaan. Bundesliigassa hän teki 24 ottelussaan yhteensä 22 maalia; kahden maalin otteluita oli seitsemän ja niiden lisäksi hän teki hattutempun vappuaattona 3–4-tappioon päättyneessä ottelussa Bochumia vastaan. Mestarien liigassa hän teki yhden maalin vierasottelussa ja kaksi maalia kotiottelussa Beşiktaşia vastaan.[1]

Manchester City

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manchester City tiedotti toukokuussa 2022 Haalandin siirtyvän Cityyn saman vuoden kesällä.[14] Valioliigakauden 2022–2023 ensimmäisessä ottelussa West Hamia vastaan Haaland teki joukkueensa molemmat maalit. Toisessa ottelussaan Haaland jäi ilman maaleja mutta teki sitten Newcastlea vastaan yhden maalin, kuusi päivää myöhemmin Crystal Palacea vastaan hattutempun ja neljä päivää myöhemmin Nottinghamia vastaan hattutempun. Kahdessa seuraavassa valioliigaottelussaan hän teki molemmissa yhden maalin ja kahdeksannessa valioliigaottelussaan Manchester Unitedia vastaan hattutempun, minkä lisäksi hän syötti ottelussa kaksi maalia Cityn voittaessa maalein 6–3. Lokakuun jatkuessa Haaland teki Southamptonia vastaan maalin ja yhden maalittoman ottelun, jossa City kärsi Liverpoolille kauden ensimmäisen valioliigatappionsa, jälkeen Brightonia vastaan kaksi maalia. Oltuaan yhden valioliigaottelun sivussa hän tuli Fulhamia vastaan vaihdosta kentälle ja teki rangaistuspotkusta 2–1-voittomaalin. Brentfordia vastaan haaland ei tehnyt maaleja ja City kärsi kauden toisen valioliigatappionsa. Mestarien liigassa Haaland teki kolmessa ensimmäisessä ottelussa viisi maalia: kaksi vierasottelussa Sevillaa, yhden kotiottelussa Borussia Dortmundia ja kaksi kotiottelussa FC Kööpenhaminaa vastaan.[1]

Valioliigakausi jatkui MM-kilpailujen vaatiman tauon jälkeen joulukuun lopulla, ja Haaland teki ensimmäisessä ottelussaan Leeds Unitedia vastaan kaksi maalia ja toisessa Evertonia vastaan yhden. Kahden maalittoman ottelun jälkeen hän teki tammikuun lopulla yhden maalin Tottenhamia ja kolme maalia kauden 19. valioliigaottelussaan Wolverhamptonia vastaan.[1] Tämä oli Haalandin neljäs hattutemppu Valioliigassa, ja ennen häntä neljään hattutemppuun nopeimmin yltänyt oli Ruud van Nistelrooy, jolta saavutus vaati 65 ottelua.[15] Helmikuussa Haaland pelasi kaksi ottelua maaleitta, teki yhden maalin voitokkaassa ottelussa Valioliigan johdossa ollutta Arsenalia vastaan, jäi välillä jälleen yhdessä ottelussa maaleitta ja teki yhden maalin Bournemouthia vastaan. Maaliskuussa Haaland jäi yhdessä ottelussa maaleitta ja teki vieraskentällä Crystal Palacea vastaan ottelun ainoan maalin.[1] Mestarien liigan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Haaland ei tehnyt maaleja tasapeliin päättyneessä vierasottelussa RB Leipzigia vastaan, mutta kotiottelussa hän teki viisi maalia, mihin oli Mestarien liigassa pystynyt aiemmin kaksi pelaajaa ja pudotuspelivaiheessa heistäkin vain toinen. Haaland nosti tuolloin kauden maalimääränsä 39:ään kaikki kilpailut mukaan laskien ja nousi eniten maaleja yhdellä kaudella tehneeksi Manchester Cityn pelaajaksi ohi Tommy Johnsonin, jonka ennätys oli kaudelta 1928–1929.[1][16][17] Muutamaa päivää myöhemmin hän teki hattutempun FA Cupin puolivälierässä Burnleyä vastaan. Mestarien liigan puolivälierissä Bayern Müncheniä vastaan hän teki maalin kummassakin osaottelussa.[1] Toukokuun 3. päivä 2023 Haaland teki Valioliigan yhden kauden maaliennätyksen tekemällä 35. maalinsa West Hamia vastaan, vaikka kausi on ollut aiemmin pitempikin (42 peliä).[18] Hän nosti valioliigakauden lopullisen maalisaldonsa 36:een ottelussa Evertonia vastaan. Hän antoi kauden aikana lisäksi kahdeksan maalisyöttöä. Mestarien liigassa hän viimeisteli 11 ottelussa 12 maalia, vaikka jäi välierissä ja loppuottelussa maaleitta. Hänen lopullinen maalisaldonsa kaikissa kilpailuissa Cityn triplamestaruuteen päättyneellä kaudella oli 52 maalia 53 ottelussa.[1]

Haaland voitti Valioliigan maalintekijätilaston myös kaudella 2023–2024 tehtyään 31 liigaottelussa 27 maalia. Lisäksi hän syötti viisi maalia. Hän teki neljä maalia ottelussa Wolverhamptonia vastaan toukokuussa 2024 ja kolme maalia Fulhamia vastaan syyskuussa 2023. Viidessä ottelussa hän viimeisteli kaksi maalia. City voitti jälleen Valioliigan mestaruuden. Mestarien liigassa Haaland teki yhdeksässä ottelussa kuusi maalia. Young Boysia vastaan hän teki kummassakin alkulohko-ottelussa kaksi maalia. Hän oli voittamassa UEFA Super Cupia.[1]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaland on pelannut useissa Norjan juniorimaajoukkueissa. Hän pelasi alle 17-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 2017 ja alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 2018 ja teki jälkimmäisessä turnauksessa yhden maalin.[1] Alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2019 hän teki yhdeksän maalia Hondurasia vastaan Norjan voittaessa maalein 12–0.[1][5] Norjan miesten maajoukkueessa Haaland pelasi ensimmäisen kerran 5. syyskuuta 2019 Maltaa vastaan ja toisen ottelunsa kolme päivää myöhemmin Ruotsia vastaan.[1]

Haaland palasi Norjan A-maajoukkueeseen syksyllä 2020 ja teki ensimmäisen maalinsa kolmannessa maaottelussaan syyskuussa Kansojen liigan ottelussa Itävaltaa vastaan. Kolme päivää myöhemmin hän teki kaksi maalia Pohjois-Irlantia vastaan ja lokakuussa kolme maalia Romaniaa vastaan. Kesäkuussa 2021 hän teki maalin ystävyysottelussa Luxemburgia vastaan. Syyskuussa 2021 hän teki kolmen päivän välein pelatuissa MM-karsintaotteluissa yhden maalin Alankomaita, yhden maalin Latviaa ja kolme maalia Gibraltaria vastaan. Loukkaantumiset pitivät Haalandin sivussa syksyn 2021 viimeisistä MM-karsintaotteluista. Maaliskuussa 2022 hän palasi maajoukkueeseen kahdessa ystävyysottelussa, joissa hän teki yhden maalin Slovakiaa ja kaksi maalia Armeniaa vastaan. Kesäkuussa 2022 hän pelasi neljä Kansojen liigan ottelua ja teki yhden maalin Serbiaa, kaksi maalia Ruotsia vastaan ja viikkoa myöhemmin uudelleen kaksi maalia Ruotsia vastaan. Syyskuussa 2022 hän pelasi kaksi Kansojen liigan ottelua ja teki maalin Sloveniaa vastaan. Hän on toukokuuhun 2024 mennessä pelannut 31 maaottelua ja tehnyt 27 maalia.[1]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erling Braut Haalandin isä Alf-Inge Haaland pelasi jalkapalloa Englannin Valioliigassa ja Norjan maajoukkueessa.[5]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 17. kesäkuuta 2023.[19]

Yksilönä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad Erling Braut Haaland Transfermarkt-sivustolla (englanniksi) Viitattu 6.10.2022
  2. ↑ a b Borussia Dortmund kaappasi norjalaisen sensaatiopelaajan 29.12.2019. Yle. Viitattu 30.12.2019.
  3. ↑ Hagen, Mathias: Derfor byttet han fra Håland til Haaland Dagbladet.no. 19.9.2019. Viitattu 8.8.2022. (norjaksi)
  4. ↑ Nå er Haaland tidenes mestscorende norske landslagsspiller VG Sport. 11.10.2024. Viitattu 11.10.2024. (norjaksi)
  5. ↑ a b c Oivio, Janne: Norjan ihmeteini uskomattomassa vireessä – Erling Braut Håland tykitti hattutempun ensimmäisessä Mestarien liigan pelissään! Ilta-Sanomat. 18.9.2019. Viitattu 19.9.2019.
  6. ↑ Rose, Gary: Liverpool – FC Red Bull Salzburg 4–3 2.10.2019. BBC. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  7. ↑ FC Red Bull Salzburg – Napoli 2–3 23.10.2019. BBC. Viitattu 24.10.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Ayles, James: Erling Braut Haaland enters record books after scoring seventh Champions League goal in just four games for Red Bull Salzburg during draw against Napoli Daily Mail. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Teenager Haaland scores again as Salzburg beats Genk TSN. 28.11.2019. Viitattu 28.11.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Erling Braut Haaland: Borussia Dortmund sign striker from Red Bull Salzburg 29.12.2019. BBC. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  11. ↑ FC Augsburg – Borussia Dortmund 3–5 18.1.2020. BBC. Viitattu 18.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Borussia Dortmund – 1. FC Köln 5–1 24.1.2020. BBC. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Virtanen, Vinski: Golden Boy -palkinnon saaja on valittu - voittajan nimi ei ollut yllätys SuomiFutis. 21.11.2020. Viitattu 22.11.2020.
  14. ↑ Prada, Jon: Erling Haaland is a Manchester City player Marca. 10.5.2022. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Keskitalo, Tapio: Hattutempun tykittänyt Haaland murskasi Valioliigan ennätyksen Helsingin Sanomat. 22.1.2023. Viitattu 4.3.2023.
  16. ↑ Haaland mätti viisi maalia Mestarien liigan pudotuspeliottelussa – Samaan on pystynyt aiemmin vain Lionel Messi 15.3.2023. Yle. Viitattu 16.3.2023.
  17. ↑ Brown, Paul: Haaland breaks 94-year City goalscoring record 15.3.2023. Manchester City FC. Viitattu 16.3.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Jalkapallo | Erling Haaland teki Valioliigan kaikkien aikojen maaliennätyksen Helsingin Sanomat. 4.5.2023. Viitattu 4.5.2023.
  19. ↑ Erling Haaland - Titles & achievements www.transfermarkt.com. Viitattu 24.5.2023. (englanniksi)
  20. ↑ a b c Erling Haaland premierleague.com. Viitattu 17.6.2023. (englanniksi)
  21. ↑ Erling Haaland and Sam Kerr win Football Writers' Association awards bbc.com. 12.5.2023. Viitattu 17.6.2023. (englanniksi)
  22. ↑ 2022/23 UEFA Champions League Team of the Season uefa.com. 11.6.2023. Viitattu 17.6.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manchester City – Englannin Valioliiga

2 Walker | 3 Dias | 5 Stones | 6 Aké | 8 Kovačić | 9 Haaland | 10 Grealish | 11 Doku | 16 Rodri | 17 De Bruyne | 18 Ortega | 19 Gündoğan | 20 Silva | 24 Gvardiol | 25 Akanji | 26 Savinho | 27 Nunes | 31 Ederson | 33 Carson | 47 Foden | 52 Bobb | 75 O’Reilly | 82 Lewis | 87 McAtee | 97 Wilson-Esbrand | Manageri Guardiola

Euroopan Kultainen kenkä

1968: Eusébio • 1969: Petăr Žekov • 1970: Gerd Müller • 1971: Josip Skoblar • 1972: Gerd Müller • 1973: Eusébio • 1974: Héctor Yazalde • 1975: Dudu Georgescu • 1976: Sotiris Kaiafas • 1977: Dudu Georgescu • 1978: Hans Krankl • 1979: Kees Kist • 1980: Erwin Vandenbergh • 1981: Georgi Slavkov • 1982: Wim Kieft • 1983: Fernando Gomes • 1984: Ian Rush • 1985: Fernando Gomes • 1986: Marco van Basten • 1987: Rodion Cămătaru & Toni Polster • 1988: Tanju Çolak • 1989: Dorin Mateuț • 1990: Hugo Sánchez & Hristo Stoitškov • 1997: Ronaldo • 1998: Níkos Machlás • 1999: Mário Jardel • 2000: Kevin Phillips • 2001: Henrik Larsson • 2002: Mário Jardel • 2003: Roy Makaay • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry & Diego Forlán • 2006: Luca Toni • 2007: Francesco Totti • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Diego Forlán • 2010: Lionel Messi • 2011: Cristiano Ronaldo • 2012: Lionel Messi • 2013: Lionel Messi • 2014: Cristiano Ronaldo / Luis Suárez • 2015: Cristiano Ronaldo • 2016: Luis Suárez • 2017: Lionel Messi • 2018: Lionel Messi • 2019: Lionel Messi • 2020: Ciro Immobile • 2021: Robert Lewandowski • 2022: Robert Lewandowski • 2023: Erling Haaland • 2024: Harry Kane

Englannin Valioliigan Kultainen kenkä

1993: Teddy Sheringham • 1994: Andy Cole • 1995: Alan Shearer • 1996: Alan Shearer • 1997: Alan Shearer • 1998: Chris Sutton, Dion Dublin, Michael Owen • 1999: Michael Owen, Dwight Yorke, Jimmy Floyd Hasselbaink • 2000: Kevin Phillips • 2001: Jimmy Floyd Hasselbaink • 2002: Thierry Henry • 2003: Ruud van Nistelrooy • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry • 2006: Thierry Henry • 2007: Didier Drogba • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Nicolas Anelka • 2010: Didier Drogba • 2011: Carlos Tévez, Dimităr Berbatov • 2012: Robin van Persie • 2013: Robin van Persie • 2014: Luis Suárez • 2015: Sergio Agüero • 2016: Harry Kane • 2017: Harry Kane • 2018: Mohamed Salah • 2019: Pierre-Emerick Aubameyang, Sadio Mané, Mohamed Salah • 2020: Jamie Vardy • 2021: Harry Kane • 2022: Mohamed Salah, Son Heung-min • 2023: Erling Braut Haaland • 2024: Erling Braut Haaland

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erling_Braut_Haaland&oldid=22856859”