John Adams (säveltäjä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo 1947 syntyneestä säveltäjästä. Vuonna 1953 syntyneestä säveltäjästä katso John Luther Adams.
John Adams

John Coolidge Adams (s. 15. helmikuuta 1947 Worcester, Massachusetts) on yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari.[1] Hänet tunnetaan minimalistisista orkesteriteoksistaan ja ajankohtaisiin aiheisiin pohjautuvista oopperoistaan.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Adams opiskeli sävellystä Steve Reichin, Leon Kirchnerin, David Del Tredicin ja Roger Sessionsin johdolla[2] ja valmistui Harvardin yliopistosta vuonna 1971. Hän muutti Kaliforniaan, jossa opetti ja toimi kapellimestarina kymmenen vuotta San Franciscon konservatoriossa.[1] Hänen innovatiiviset konserttinsa johtivat siihen, että hänet nimitettiin San Franciscon sinfoniaorkesterin ensimmäiseksi uuden musiikin neuvonantajaksi sekä myöhemmin nimikkosäveltäjäksi vuosiksi 1979–1985. Tänä aikana Adams saavutti mainetta teoksilla Harmonium ja Harmonielehre. Vuonna 1986 Adams allekirjoitti levytyssopimuksen Nonesuch Recordsin kanssa, joka on siitä lähtien julkaissut yksinoikeudella Adamsin musiikkia sisältäviä levyjä. Vuonna 1999 Nonesuch julkaisi The John Adams Earboxin, kiittävät arvostelut saaneen 10 CD:n kokoelman Adamsin musiikkia.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adamsin sävellyksistä tunnetuin ja eniten huomiota herättänyt on ooppera Nixon Kiinassa (Nixon in China), joka kantaesitettiin Houstonin oopperassa vuonna 1987 ja joka voitti vuonna 1989 Grammy-palkinnon parhaasta uuden musiikin sävellyksestä. Nixon Kiinassa toi oopperataloihin yhteiskunnan lähihistorian ja toimi alkusysäyksenä ja esikuvana kokonaiselle postmodernin musiikkiteatterin genrelle. Vaikka teoksessa on komiikkaa, se ei ole pelkkä satiiri. Libretto on monikerroksinen tutkielma oman aikamme sankareista ja kulttuurien välisen kommunikoinnin vaikeudesta.[3]

Adamsin toinen ooppera Klinghofferin kuolema (The Death of Klinghoffer) kantaesitettiin Brysselin oopperassa vuonna 1991. Ooppera kertoo Palestiinan vapautusrintaman PLF:n tekemästä matkustajalaiva Achille Lauron kaappauksesta vuonna 1985 sekä matkustajan, amerikanjuutalaisen Leon Klinghofferin väkivaltaisesta kuolemasta. Adamsin seuraava näyttämöteos oli vuonna 1995 kantaesitetty laulunäytelmä I Was Looking at the Ceiling and then I Saw the Sky. Adamsin uusin tuotos näyttämömusiikin saralla on lokakuussa 2005 kantaesitetty ooppera Doctor Atomic, joka käsittelee atomipommien kehittelijän Robert Oppenheimerin ja hänen vaimonsa kohtaamia atomipommiin liittyviä moraalisia kysymyksiä. Kaikkien Adamsin näyttämöteosten ensimmäisten versioiden ohjaajana on toiminut Peter Sellars.

Adams, joka alun perin tunnettiin minimalistina, on myöhemmässä tuotannossaan valjastanut minimalismin rytmisen energian rikkaaseen harmoniamaailmaan ja orkestraaliseen mielikuvitukseen, jossa näkyy myöhäisromantiikan vahva vaikutus. Uusissa teoksissaan Adams viittaa oikeastaan moniin erilaisiin 1900-luvun sävelkieliin. Esimerkiksi orkesterikappale Fearful Symmetries koskettaa Stravinskin ja Honeggerin musiikkia sekä big bandien soittamaa swing-musiikkia.

Samalla tavalla Adamsin vuonna 1993 kantaesitetty Kamarisinfonia yhdistää Schönbergin virtuoosista ekspressionismia ja sarjakuvasoundtrackien maanisuutta. 15 soittajalle sävelletty Kamarisinfonia on ollut hyvin suosittu: yli 40 yhtyettä on jo ehtinyt soittaa teosta.

Adamsin tunnetuimpiin orkesteriteoksiin kuuluvat Short Ride in a Fast Machine, Tromba Lontana, Walt Whitmanin runoon sävelletty The Wound-Dresser sekä El Dorado. Viulukonsertto toi Adamsille vuonna 1995 huomattavan Grawemeyer-palkinnon. Muita Adamsin saamia palkintoja ovat Kalifornian kuvernöörin palkinto elämäntyöstä taiteen parissa sekä Ranskan kulttuuriministeriön myöntämä arvonimi Chevalier (ritari) Ordre des Arts et des Lettres -ritarikunnassa. Helmikuussa 1999 kantaesitettiin Los Angelesissa Naïve and Sentimental Music, 50-minuuttinen orkesteriteos, jota monet pitivät Adamsin siihen asti merkittävimpänä saavutuksena orkesterimusiikin saralla.

Adamsin kuoroteos On the Transmigration of Souls, joka on sävelletty Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen uhrien muistolle, voitti vuonna 2003 Pulitzer-palkinnon. Vuonna 2005 sen ensilevytys voitti kolme Grammy-palkintoa.[1]

Adams on yksi harvoja taidemusiikin nykysäveltäjiä, jonka musiikkia on käytetty suositussa tietokonepelissä. Civilization IV -tietokonepelin taustalla alkavat soida Adamsin teokset, kun pelaaja ehtii pelissä moderniin aikaan.[4]

John Adams on vieraillut Suomessa johtamassa teoksiaan vuosina 1995[2] ja 2021.[5]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harmonielehre
  • Shaker Loops
  • Short Ride in a Fast Machine
  • Phrygian Gates
  • Harmonium
  • Nixon in China
  • Viulukonsertto
  • Gnarly Buttons
  • El Niño
  • Grand Pianola Music
  • The Death of Klinghoffer
  • Naive and Sentimental Music
  • My Father Knew Charles Ives
  • John's Book of Alleged Dances
  • Doctor Atomic

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c John Adams Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.11.2013.
  2. ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 11. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
  3. ↑ Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2, s. 10069–10070, art. Adams, John. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-05125-3
  4. ↑ Choosing the Soundtrack for Civ 4 Designer notes. Viitattu 14.11.2013.
  5. ↑ John Adams leder Sinfonia Lahti. Hufvudstadsbladet, 6.10.2021, s. 22.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Adams (säveltäjä).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=John_Adams_(säveltäjä)&oldid=20862138”