Johan Balthasar von Campenhausen
Johan Balthasar von Campenhausen (30. heinäkuuta 1689 Tukholma – 28. tammikuuta 1758 Pietari) oli kenraali ja venäläisten nimittämä Suomen kenraalikuvernööri pikkuvihan aikana 1742–1743.
Von Campenhausenin vanhemmat olivat Pohjanmaan rykmentin eversti Johan Herman von Campenhausen ja Agnes Margareta Gyldenhoff, joilla oli yksitoista lasta, joista kuusi poikaa ja sisko kuolivat jo lapsina. Kahdeksas sisarus, veli, kaatui suuressa Pohjan sodassa. Isä Johan Herman von Campenhausen oli toiminut Riian ruotsalaisena varakomendanttina.
Hän tuli 1708 kuningas Kaarle XII:n drabanttijoukkoihin, joutui Puolassa vangiksi 1710 ja siirtyi ensin puolalaisten ja 1711 venäläisten palvelukseen. Everstiksi hänet ylennettiin 1717 ja myöhemmin kenraalimajuriksi. Kun Suomi joutui hattujen sodassa venäläisten miehittämäksi, von Campenhausen nimitettiin syksyllä 1742 Suomen kenraalikuvernööriksi ja hän sai hoitoonsa taloudelliset, oikeudelliset ja kirkolliset asiat. Ylimpiin hallintovirkoihin nimitettiin hänen esityksestään virolaisia ja liivinmaalaisia henkilöitä ja suomalaisia taas alempiin. Turun rauhan jälkeen 1743 syksyllä von Campenhausen palasi Venäjälle, missä hän sai tehtäväkseen laatia esityksen Viipurin läänin hallintoa varten. Vapaaherraksi hänet korotettiin 1744 ja myöhemmin kenraaliluutnantiksi.
Von Campenhausenin ensimmäinen puoliso vuodesta 1712 oli Margareta Lilliegren (k. 1733), joka oli aikaisemmin naimisissa Peipsijärven laivaston komentajan C.G. Löschern von Hertzfeldin kanssa, ja toinen vuodesta 1736 Helena Juliana von Straelborn (k. 1775).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 104.
| Ruotsin aika (1595–1809) |
|  |
|---|---|---|
| Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917) |
| |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
