Jamalin Nenetsia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jamalin nenetsien autonominen piirikunta
Ямало-Ненецкий автономный округ
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Jamalin Nenetsian sijainti Venäjän federaation kartalla
Jamalin Nenetsian sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 66.5265°N, 66.599°E

Valtio Venäjä Venäjä
Alue Tjumenin alue
Perustettu 10. joulukuuta 1930[1]
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Salehard ( as.)[2]
 – suurin kaupunki Nojabrsk (110 620 as.)[2]
Pinta-ala 750 300 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 522 904
 – väestötiheys 0,70 as./km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 771 769 milj. RUB[3]
(eli 2,06  % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 1 475 929 RUB,
noin 36 157 EUR[4] (eli 564 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 89
 – ISO 3166 RU-YAN
правительство.янао.рф

Jamalin Nenetsia[5] eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta[6] tai Jamalin Nenetsi[6] (ven. Яма́ло-Не́нецкий автоно́мный о́круг, Jamalo-Nenetski avtonomnyi okrug, nenetsiksi Ямалы-Ненёциеˮ автономной ӈокрук) on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa. Jamalin Nenetsia kuuluu osana laajempaan Tjumenin alueeseen.[7] Piirikunta tuottaa noin 20 % maailman maakaasusta[8] ja on 600 000 porollaan maailman suurin poronhoitoalue.[9]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autonominen piirikunta rajoittuu pohjoisessa Karanmereen, idässä Krasnojarskin aluepiiriin, etelässä Tjumenin alueen Hanti-Mansiaan sekä lännessä Komiin ja Arkangelin alueen Nenetsiaan.[7]

Avoin suotundra, pienet järvet ja joet ovat tyypillistä maisemaa suuressa osassa Jamalin Nenetsiaa.
Jamalin Nenetsia Luoteis-Siperiassa

Jamalin Nenetsia kuuluu lähes kokonaan Länsi-Siperian alankoon, vain länsiosassa kohoavat Uralvuoret. Piirikunnan pohjoisosan muodostavat pitkälle Karanmereen työntyvät Jamalin ja Gydan niemimaat, joiden väliin jää Obinlahti. Suurin joki on Obinlahden pohjukkaan laskeva Ob. Muita jokia ovat Taz, Nadym ja Pur. Yli puolet piirikunnan alueesta sijaitsee pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Alueen saarista suurin on Jamalin niemimaan pohjoispuolelta sijaitseva Belyi.[7][10]

Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueesta noin puolet on arktiseen tai subarktiseen alueeseen kuuluvaa tundraa ja puolet pohjoista havumetsää eli taigaa.[10]

Ilmasto on vahvasti mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on -22...-26 °C ja heinäkuun keskilämpötila +4...+14 °C. Keskimääräinen vuosisademäärä jää kylmän ilmaston vuoksi 200–400 millimetriin.[10]

Suojelualueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamalin Nenetsiassa on useita huomattavia luonnonsuojelualueita. Niistä erityisen merkittäviä ovat Gydan niemimaalla sijaitseva Gydan kansallispuisto (pinta-ala 8 782 km²), Tazjoen yläjuoksun Ylä-Tazin luonnonpuisto (6 313 km²), Obinlahden pohjukan Ala-Obin luonnonsuojelualue (1 280 km²), Obin pääuoman ja sen itäisen Kunovat-sivujoen varrella sijaitseva Kunovatin luonnonsuojelualue (2 200 km²) ja Nadymin piirissä sijaitseva Nadymin luonnonsuojelualue (5 640 km²).[11][12][13][14][15][16]

Uhanalaiset eläinlajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äärimmäisen uhanalainen lumikurki pesii paikoin Šuryškaryn piirin eteläosissa. Se on piirin vaakunaeläin.(?)

Jamalin Nenetsian vuoden 2010 Punaisen kirjan mukaan alueen uhanalaisia eläimiä ovat esimerkiksi Gydan kansallispuistossa ja Belyi-saarella asuva peura sekä Jamalin niemimaan ympäristössä esiintyvä atlantinmursu. Jääkarhu kuuluu alueella harvinaisiin mutta ei uhanalaisiin lajeihin.[17]

Linnuista alueellisesti uhanalaisia ovat tunturihaukka ja laajemminkin erittäin uhanalainen lumikurki, joka pesii paikoin piirikunnan lounaisosissa.[17] Uhanalaisiin kaloihin luetaan muun muassa Ob- ja Tazjoessa sekä Karanmerellä esiintyvä siperiansampi, jonka saalismäärä putosi pääesiintymisalueella Objoessa vuosien 1935–1996 välillä 99,5 %. Paikallisesti uhanalainen on myös siperianjokilohi.[17]

Kaupungit ja suurimmat taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Jamalin Nenetsiassa oli yhteensä kahdeksan kaupunkia. Niistä seitsemän oli aluehallinnon alaisia kaupunkeja ja yksi (Tarko-Sale) oli kunnallispiirin keskus. Kaupungit ja niiden väkiluvut (2010) olivat:[2]

Suurimmat kaupunkityyppiset taajamat, taajamat tai kylät olivat (2010):[2]

Syrjäisten petrokemian tuotantotaajamien koko ei ole mukana virallisessa asukasluvussa, koska asukkaat ovat kirjoilla muualla. Paikkakunnalla ollaan töissä ja asutaan tyypillisesti kuukauden jaksoissa; vuorokuukaudet ollaan vapaalla. Esimerkki tällaisesta taajamasta on kaukana muista astuskeskuksista sijaitseva, osin suomalaisvoimin rakennettu Jamburg, jonka asukasluku oli Nadymin piirin tilastojen mukaan 0, mutta työntekijöiden määrä silti 13 418.[18][19]

Rajavyöhyke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Jamalin Nenetsian alue liitettiin niiden Venäjän federaation alueiden joukkoon, jonne ulkomaalaisten pääsy on rajoitettu.[20] Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) vuoden 2006 päätöksen mukaisesti Jamalin Nenetsiasta luokiteltiin rajavyöhykkeeksi koko rauta- ja maantien mukaan kulkevan Labytnangi–Salehard–Nadym–Pangody–Novyi Urengoi–Tazovski–Krasnoselkup-linjan pohjoispuolinen alue.[20] Koko piirikunnan pohjoisosa liitettiin rekisteröintivelvotteen puolesta vaativammaksi rajavyöhykkeeksi.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän keisarikunnan Tobolskin kuvernementti kattoi koko nykyisen Jamalin Nenetsian. Kartta vuodelta 1800.
Jamalin Nenetsian ydinosa kuului yhä 1800-luvun lopulla tällöin jo pienentyneeseen Tobolskin kuvernementtiin.

Ihminen saapui läntisen Siperian tasangoille pian mannerjään vetäytymisen jälkeen. Alueen jokien, kuten Obin ja Tazin, varteen syntyi kalastaja- ja metsästäjäyhteisöjen asutuksia jo 3 000–2 000 vuotta eaa. Ehkä vuosituhat myöhemmin alueelle tuli samojedejä, jotka etenivät seuraten Obin ja Jenisein jokilaaksoja.[10] Nenetsiasutus sai tästä alkunsa. Selkupit syntyivät samojeditulokkaiden ja paikalla asuneen varhaisväestön vuorovaikutuksesta.

Venäläisiä kauppiaita ja käsityöläisiä saapui alueelle 1000- ja 1100-luvulta lähtien. Nestorin kronikan mukaan Novgorodin seudulta lähtenyt retkikunta saapui 1096 kauas Jugran alueelle Uralin taakse purjehtimalla vuoroin Petšora-, Ob- ja Tazjokia.[10] Sama kronikka on ensimmäisiä nenetsit mainitsevia historiallisia lähteitä.[21] Vuodesta 1187 Obin alajuoksu kuului Novgorodin etupiiriin.[1] Novgorodin vaikutuksen heikennyttyä Obin pääuoman ja sen Irtyš-sivujoen välisen, turkiksista rikkaan alueen pohjoisosat olivat jo 1400-luvulla Moskovan Venäjän etupiiriä.[10] Moskovan ruhtinaiden arvonimeen lisättiin 1502 maininta Obin seuduista.[1] Siperian kaanikunta Obin keskijuoksulla kuitenkin hidasti kauppayhteyksiä. Vasta kaanikunnan vuoden 1582 tappion jälkeen tätä pohjoisemmat alueet päätyivät laajemmin kaupankäynnin ja venäläisen uudissasutuksen kohteeksi. Sotilaita, uudisasukkaita, kauppiaita, samoin kuin turkiseläimiä pyytäviä metsästäjiä suuntasi nyt Obia pohjoiseen ja Siperiaan.[10][22]

Vuonna 1595 venäläisjoukot rakensivat Objoen varrelle, hantikylän paikalle, lähelle pohjoista napapiiriä kasakkalinnoituksen. Tämä siihen aikaan Siperian pohjoisin linnoituspaikka sai nimen Obdorsk, mikä viittaa sijaintiin Objoen luona. Neuvostoliiton aikana kaupunki nimettiin uudelleen Salehardiksi.[23][10]

Nenetseiltä alettiin kerätä Moskovalle veroa (jasak), jonka Jamalin ja Purin alueen syrjäseudun väki sai maksaa turkiksina.[21][24] Vuonna 1660 laajeneva Siperia tuotti jo yli 600 000 ruplaa eli noin kolmanneksen koko Venäjän budjetin tuloista. Alue kävi laajamittaista kauppaa turkiksilla, mammutinluilla, höyhenillä, turkisvaatteilla ja muilla tuotteilla. Tuotteita esiteltiin kuuluisilla Obdorskin markkinoilla. Maksuvälineenä käytettiin naalia.[10][9]

Vuosina 1708–1781 alue oli osa Venäjän keisarikunnan Siperian kuvernementtia. Keisarikunnan loppuajan alue kuului pääosin Tobolskin kuvernementtiin ja sen Surgutin piirikuntaan.[10] Kuvernementin itäiset osat erotettiin 1822 erilliseksi Jeniseiskin kuvernementiksi. Tähän alueeseen kuului myös Tazjoen seutu.

Huhtikuussa 1918 alkoi neuvostovallan aika, mutta seurannut sisällissota jatkui vuoden 1921 lopulle. Jamalin Nenetsian alue kuului aluksi Uralin alueeseen. 10. joulukuuta 1930 tästä alueesta rajattiin Jamalin nenetsien kansallinen piirikunta; päivämäärää pidetään nykyisen Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan perustamisajankohtana.[10][1][25]

Poronhoitoalueet, metsästys- ja kalastusmaat kollektivisoitiin 1930-luvulla, turkistarhaus aloitettiin vuonna 1936.[10] Jamalin Nenetsiassa oli 1940-luvun lopulla ainakin kolme Neuvostoliiton gulag-leireistä. Pakkotyöleireille joutuneet rakensivat muun muassa Jamalin niemimaan arktista satamaa (Novyi Port) ja keskeneräiseksi jäänyttä rautatietä Salhardista itään Jeniseijoelle Igarkaan ja sieltä edelleen Norilskiin.[10][26]

14. huhtikuuta 1962 Tazin kylän lähistön tundralta löytyi ensimmäinen maakaasuesiintymä. Vuosien 1964 ja 1966 välillä alueelta löytyi viisi merkittävää tuotantoaluetta. Näiden joukossa olivat Gubkinskin ja Urengoin kaasukentät. Jälkimmäinen oli tuolloin maailman suurin maakaasuesiintymä.[9]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamalin nenetsien autonominen piirikunta kuuluu Tjumenin alueeseen, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli Venäjän federaation subjekti (jäsenalue), jollainen myös Tjumenin alue on. Jamalin Nenetsian pääkaupunki on Obin varrella sijaitseva Salehard (per. 1595). Piirikuntahallinnon johdossa on kuvernööri, joka nimittää hallinnon ylimmät toimihenkilöt. Piirikunnan lakeja säätää valtiollinen duuma.[10]

Paikallishallinnollisesti Jamalin Nenetsia on jaettu seitsemään piiriin (raion) ja kuuteen kaupunkipiirikuntaan. Piirit ovat:

Kunnallispiiri Venäläinen nimi[27] Väkiluku
2010[27]		 Hallinnollinen
keskus[27][28]
Jamalin piiri Ямальский муниципальный район 16 310 Jar-Sale
Krasnoselkupin piiri Красноселькупский муниципальный район 6 204 Krasnoselkup
Nadymin piiri Надымский муниципальный район 66 530 Nadym
Priuralskin piiri Приуральский муниципальный район 14 995 Aksarka
Purin piiri Пуровский муниципальный район 51 280 Tarko-Sale
Šuryškaryn piiri Шурышкарский муниципальный район 9 814 Muži
Tazin piiri Тазовский муниципальный район 16 537 Tazovski
Gubkinskin kaupunkipiirikunta Городской округ город Губкинский 23 335 Gubkinski
Labytnangin kaupunkipiirikunta Городской округ город Лабытнанги 26 936 Labytnangi
Muravlenkon kaupunkipiirikunta Городской округ город Муравленко 33 391 Muravlenko
Novyi Urengoin kaupunkipiirikunta Городской округ город Новый Уренгой 104 107 Novyi Urengoi
Nojabrskin kaupunkipiirikunta Городской округ город Ноябрьск 110 620 Nojabrsk
Salehardin kaupunkipiirikunta Городской округ город Салехард 42 845 Salehard

Alueen suuremmista kaupungeista Nadym on kuntaliitossa sitä ympäröivän piirin kanssa[29], mutta esitetään joskus tilastoissa piiristään erillisenä piirikunnan alaisena kaupunkina.[2]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maakaasun ja maaöljyn siirtoputkistot ovat muuttaneet Jamalin Nenetsian luontoa ja taloutta. Neuvostoliittolainen postimerkki vuodelta 1983 Urengoi–Užhorod maakaasuputken kunniaksi.

Jamalin Nenetsian talous perustuu öljyn, maakaasun ja kaasukondensaatin tuotantoon; petrokemian teollisuus vastasi yhteensä 93 prosentista koko piirikunnan teollisuustuotannosta (2004). Piirikunnan merkitys koko Venäjän ja Euroopan energiantuotannolle on keskeinen: alue tuotti noin 90 prosenttia koko Venäjän maakaasusta ja 12 prosenttia sen öljystä.[10] Venäjän tärkeimmät Eurooppaan maakaasua kuljettavat kaasuputkistot alkavat Jamalin Nenetsian alueelta.[30] Maakaasu myös Gasum-yhtiön verkkoon, jota kautta kulkee noin 10 % primäärienergiantuotannon ja 11 % sähkötuotannon raaka-aineista Suomessa, on miltei täysin peräisin Jamalin Nenetsiasta.[31]

Maakaasua tuotettiin joulukuussa 2009 yhteensä 88 Jamalin Nenetsiassa sijaitsevalta kentältä. Gazprom tytäryhtiöineen tuotti tuolloin 88,3 % alueen kaasusta. Kaasukondensaattia saatiin 24 tuotantopaikalta, Gazpromin tuotanto-osuus oli 65,1 %. Venäjän toiseksi suurin kaasuntuottaja Novatek, jolla on pääkonttori Jamalin Nenetsian Tarko-Salessa, vastasi 23,8 % osuudesta. Muita huomattavia kaasukondensaatin tuottajia olivat Rospan International 5,7 % ja Rosneft 3,5 % osuudella.[32][33] Öljyä Jamalin Nenetsiassa tuotettiin 55 kentältä. Gazpromin öljyntuotantoyhtiö Gazprom Neft vastasi 63,7 % koko Jamalin Nenetsian öljyntuotannosta, Rosneft tuotti 27,8 %.[33]

Gazpromilla on alueella tärkeä yhteiskunnallinen asema. Se toimii aktiivisesti Jamalin Nenetsian piirikunnan ja sen kunnallispiirien kanssa. Yhtiön kaasun- ja öljyntuotanto Jamalin Nenetsiassa on laajentunut suunnitelmien mukaan Jamalin piirin (Bovanenkovon kaasukentillä) ja Jamburgin lähistöllä (Jamburgin kaasukenttä) Nadymin ja Tazin piireissä. Uutta 1 100 kilometrin maakaasuputkistoa Bovanenkovosta Komin tasavallan Uhtaan ollaan avaamassa kesällä 2012. Samalla on rakennettu tuotantoa tukevia tie- ja rautatielinjoja sekä tietoliikenneyhteyksiä. Lisäksi valmistellaan kaasun nesteytyslaitosta; kuljetus tapahtuisi ainakin osaksi LNG-aluksilla.[34][35][33]

Piirikunnassa on myös metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Maanviljely ei pohjoisessa kannata, ja maatalous on suuntautunut poronhoitoon, kalastukseen, turkistarhaukseen ja turkisten jalostukseen.[10][9] Porot ovat nykyisin pääosin yksityisomistuksessa, koska niistä poronhoitajat saavat paremman korvauksen. Neuvostoajalta periytyviä, nykyään lähinnä kunnan omistamia poronhoitoprikaateja on jäljellä vain paikoin. Porotokkien koko vaihtelee 50–7 000 yksilön välillä.[36] Kaikkiaan poroja arvioidaan tällä maailman suurimmalla poronhoitoalueella olevan noin 600 000.[9][37] Jamalin niemimaan Bovanenkovon kaasukenttien ja niihin liittyvien uusien kaasunsiirtoputkistojen on äskettäin raportoitu aiheuttavan huolta poronhoitajissa, koska laitteistot osuvat porojen perinteisille vaellusreiteille.[37]

Kaasuntuotantolaitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän suurimmat maakaasukentät sijaitsevat Jamalin Nenetsiassa. Pääosin Venäjän valtion omistama kaasuyhtiö Gazprom on rakentanut Jamalin niemimaalle, Obinlahden länsirannan lähelle Sabettan kaasuntuotantolaitoksen. Sen toiminta putkistoineen ja vesistövaikutuksineen on aiheuttanut ongelmia paikallisille asukkaille ja vaeltavalle poronhoidolle.[38][39]

Tuotantoalueella toimii myös Yamal LNG -yhtiön nesteytyslaitos, joka täydellä teholla toimiessaan tuottaa vuodessa 16,5 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua eli LNG:tä, joka viedään Sabettan satamasta maailmalle. Satama vihittiin käyttöön joulukuussa 2017. Yrityksen pääomistajat ovat Putinin lähipiiriin kuluvat Leonid Mihelson ja Gennadi Timtšenko.[38]

Piirikunta on maailman kaasupitoisinta aluetta, jossa on maailman kaasuvaroista 18 prosenttia. Bovanenkovon kaasukentältä kaasua kulkee putkia pitkin muun muassa Suomeen ja Ukrainan kautta edelleen. Sabettan kaasukentästä omistaa Kiinan valtion rahoitusyhtiö ja Silkkitierahasto lähes 30 prosenttia, ranskalainen öljy-yhtiö Total omistaa 20 prosenttia.[38] Venäjän hyökkäyssodan 2022- seurauksena useat kansainväliset yritykset ovat huomattavasti supistaneet, vetäytyneet kokonaan tai vetäytymässä yhteistyöstä, rahoituksesta ja esimerkiksi LNG-kaasun tuonnista Jamalin Nenetsiasta.

Nenetseille kaasutuotannon aloittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka kännykkäyhteydet nykyisin toimivat, Sabettan poropaimentolaisilla on pulaa polttopuusta ja asunnot ovat kylmiä. Polttoaine moottorikelkkoihin joudutaan hakemaan sadan kilometrin päästä. Nenetsit eivät saa käyttää Sabettan lentoasemaa, joka rakennettiin heidän pyhälle paikalleen.[39]

Alueen porolaitummista on laskennallisesti kuusi prosenttia päätynyt kaasuntuotantoon, mutta aluetta pirstaloivat putket, tiet ja rautatie. Rautatietä on suunniteltu jatkettavan Sabettaan asti.[39]

Pernaruttoepidemia 2016

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen poroista sairastui ainakin tuhat pernaruttoon kesällä 2016. Yksi lapsi kuoli ja useita ihmisiä sairastui[40]. Epidemia todettoon Tarko-Salen kaupungin lähistöllä. Kyseinen erittäin vaarallinen tartuntatauti on levinnyt myös ihmisiin, vaikkei bakteeri tartu ihmisestä toiseen. Kyseessä on ilmeisesti yksi pahimmista maassa todetuista epidemioista. Poroja ryhdyttiin rokottamaan ja ihmisiä pakkoevakuoitiin helikoptereilla. Porokuolemia arveltiin aluksi kuumuuden aiheuttamiksi, mutta maaperästä ilmeisesti levinnyt pernaruttobasilli todettiin laboratoriokokein.[41][42]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puskuproomut ovat yleinen tapa kuljettaa tavaraa Obilla. Kuvassa puskija siirtämässä tyhjää proomua.
Gazpromin lentoyhtiö Gazpromavia lennättää yhtiön työntekijöitä tuotantotaajamiin ja näistä vuorokuukausin vapaalle.

Ob ja Karanmeri ovat tärkeitä vesiliikenneväyliä. Myös muiden suurten jokien alajuoksuilla on satamia, ja jokia pitkin liikennöidään.[7][43] Ankaran talven takia esimerkiksi proomuja hyödyntävä tavaraliikenne on mahdollista alueen joissa vain 2–4 kesäkuukauden aikana.[10] Karanmerellä jäänmurtajat pidentävät merialueen käyttöaikaa.[44] Petrokemian kuljetuksiin matalalle Obinlahdelle on hahmoteltu myös jäissä kulkevia aluksia.[45]

Pääkaupunki Salehard on ollut maantie- ja rautatieliikenteen osalta erillinen saareke, mutta vuonna 2012 valmistuvan Objoen ylittävän sillan myötä tilanne on muuttumassa. Toistaiseksi pääkaupungista on kesäisin lossiyhteys ja talvisin jäätie Objoen toiselle puolelle Labytnangiin. Sieltä johtaa rautatie Komin puolelle Vorkutaan ja edelleen Venäjän eteläisempiin osiin.[43][7][46] Äskettäin Jamalin niemimaan Bovanenkovo liitettiin 525 kilometrin rautatiellä (Obskaja-Bovanenkovo) osaksi tätä Venäjän rautateiden pohjoista rataverkkoa[47][34][35]. Uusi rataosuus katsotaan maailman pohjoisimmaksi rautatieverkoksi. Sittemmin rataa on jatkettu toistakymmentä kilometriä Karskajaan (Ка́рская).[48]

Nenetsit ovat alueen alkuperäisväestöä.
Samoin alkuperäiskansoja edustavia hantilapsia.

Toinen laaja rautatie- ja tieverkko saapuu etelästä Surgutista Jamalin nenetsien piirikunnan keskiosan kaupunkeihin.[7][46]

Keskeisimmissä kaupungeissa ja joissakin syrjäisissä taajamissa sijaitsee myös lentoasema (Nojabrsk, Novyi Urengoi, Nadym, Salehard, Jamburg) tai pienlentokenttä (esimerkiksi Krasnoselkup, Tolka, Jamalin Bovanenkovo).[7][43] Jamburgin lentoaseman toiminta on Gazpromin tytäryhtiön Gazpromavian vastuulla.[49]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamalin Nenetsian alkuperäisväestöön luetaan ainakin nenetsit, hantit ja selkupit.[50]

Jamalin Nenetsian väestö on moninkertaistunut runsaan viidenkymmenen vuoden aikana vuosina 1959–2010. Kun tämän pohjoisen piirikunnan asukasluku oli 1939 laskennan mukaan 45 800[51] ja vuoden 1959 laskennan mukaan 62 600 (1959)[52], se kohosi kaasu- ja öljykenttien löydyttyä nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla. Alueelle muutti erityisesti venäläisiä ja ukrainalaisia; kasvu keskittyi paljolti petrokemian tuotantoon keskittyneisiin kaupunkeihin. Ukrainalaisten ja valkovenäläisten osuus Jamalin Nenetsian asukkaista on kuitenkin pienentynyt merkittävästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Väkiluku oli 81 200 (1970)[52], 158 800 (1979)[53], 494 800 (1989)[52] ja 507 000 (2002).[54]

Jamalin Nenetsia on yksi harvoista Venäjän pohjoisista alueista, jonka asukasluku ei ole kääntynyt laskuun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, vaan päinvastoin on edelleen kasvanut.[55] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Jamalin Nenetsian asukasluku oli 522 904 (2010), josta 84,7 % (443 043) oli kaupunkilaisia.[2] Tämän 2,2 kertaa Suomen kokoisen piirikunnan asukastiheys oli 0,70 as./km².[2][55]

Oheisessa taulukossa on esitetty Jamalin-Nenetsian väestön kansallisuusjakauma vuosien 1939–2010 väestönlaskennoissa, vuoden 2010 väestönlaskennan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Mukana ovat piirikunnan kolme alkuperäisväestöryhmää ja näitä suuremmat etniset ryhmät eli 2010 väestönlaskennassa vähintään 0,5 % väestöosuutta vastaavat ryhmät. Lisäksi on lueteltu saksalaisten ja suomalaisten määrä (esimerkkeinä sodan ja Stalinin aikana Neuvostoliiton syrjäseuduille karkotetuista kansallisuuksista). Ryhmät on järjesteltävissä prosenttimääräisen esiintymisensä perusteella kussakin väestönlaskennassa.
(Huom! Taulukko hieman keskeneräinen. Jostain syystä lukumääräsarakkeiden sorttaus ei toimi oikein; vaan järjestelee Määrä-sarakkeen vasemmalla puolella olevan, edellisen väestönlaskennan %-sarakkeen mukaan. Vuoden 1989 tietojen lähteenä toukokuussa 2012 käytettyä piirikunnan aiemmalla sivustolla ollut tiedosto ei ollut saatavissa 7.-8.6.2012; vuoden 1989 sarakkeesta puuttuu siksi viite).

Vuosi/
Kansallisuus 		1939 1959 1970 1979 1989 2002 2010
Määrä
[51] 		% Määrä
[56] 		% Määrä
[57] 		% Määrä
[53] 		% Määrä % Määrä
[54] 		% Määrä
[58] 		%
[58]
venäläiset &&&&&&&&&&019308.&&&&0019 308 42,1 &&&&&&&&&&027789.&&&&0027 789 44,6 &&&&&&&&&&037518.&&&&0037 518 46,9 &&&&&&&&&&093750.&&&&0093 750 59,0 &&&&&&&&&0292808.&&&&00292 808 60,2 &&&&&&&&&0298359.&&&&00298 359 59,7 &&&&&&&&&0312019.&&&&00312 019 61,7
ukrainalaiset &&&&&&&&&&&&0395.&&&&00395 0,9 &&&&&&&&&&&01921.&&&&001 921 3,1 &&&&&&&&&&&03026.&&&&003 026 3,8 &&&&&&&&&&015721.&&&&0015 721 9,9 &&&&&&&&&&085022.&&&&0085 022 17,5 &&&&&&&&&&066080.&&&&0066 080 13,2 &&&&&&&&&&048985.&&&&0048 985 9,7
nenetsit &&&&&&&&&&013454.&&&&0013 454 29,3 &&&&&&&&&&013977.&&&&0013 977 22,4 &&&&&&&&&&017538.&&&&0017 538 21,9 &&&&&&&&&&017404.&&&&0017 404 11,0 &&&&&&&&&&020917.&&&&0020 917 4,3 &&&&&&&&&&026435.&&&&0026 435 5,3 &&&&&&&&&&029772.&&&&0029 772 5,9
tataarit &&&&&&&&&&&01636.&&&&001 636 3,6 &&&&&&&&&&&03952.&&&&003 952 6,3 &&&&&&&&&&&04653.&&&&004 653 5,8 &&&&&&&&&&&08556.&&&&008 556 5,4 &&&&&&&&&&026431.&&&&0026 431 5,4 &&&&&&&&&&027734.&&&&0027 734 5,6 &&&&&&&&&&028509.&&&&0028 509 5,6
hantit &&&&&&&&&&&05367.&&&&005 367 11,7 &&&&&&&&&&&05519.&&&&005 519 8,9 &&&&&&&&&&&06513.&&&&006 513 8,1 &&&&&&&&&&&06466.&&&&006 466 4,1 &&&&&&&&&&&07247.&&&&007 247 1,5 &&&&&&&&&&&08760.&&&&008 760 1,8 &&&&&&&&&&&09489.&&&&009 489 1,9
azerit &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&028.&&&&0028 0,0 &&&&&&&&&&&&0308.&&&&00308 0,2 &&&&&&&&&&&03418.&&&&003 418 0,7 &&&&&&&&&&&08353.&&&&008 353 1,7 &&&&&&&&&&&09291.&&&&009 291 1,8
baškiirit &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005 0,0 &&&&&&&&&&&&&025.&&&&0025 0,0 &&&&&&&&&&&&0113.&&&&00113 0,1 &&&&&&&&&&&&0871.&&&&00871 0,5 &&&&&&&&&&&06830.&&&&006 830 1,4 &&&&&&&&&&&07932.&&&&007 932 1,6 &&&&&&&&&&&08297.&&&&008 297 1,7
valkovenäläiset &&&&&&&&&&&&&074.&&&&0074 0,2 &&&&&&&&&&&&0388.&&&&00388 0,6 &&&&&&&&&&&&0808.&&&&00808 1,0 &&&&&&&&&&&02121.&&&&002 121 1,3 &&&&&&&&&&012609.&&&&0012 609 2,6 &&&&&&&&&&&08989.&&&&008 989 1,8 &&&&&&&&&&&06489.&&&&006 489 1,3
komit &&&&&&&&&&&04722.&&&&004 722 10,3 &&&&&&&&&&&04867.&&&&004 867 7,8 &&&&&&&&&&&05445.&&&&005 445 6,8 &&&&&&&&&&&05642.&&&&005 642 3,6 &&&&&&&&&&&05746.&&&&005 746 1,2 &&&&&&&&&&&06177.&&&&006 177 1,2 &&&&&&&&&&&05141.&&&&005 141 1,0
moldovalaiset &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 0,0 &&&&&&&&&&&&0211.&&&&00211 0,3 &&&&&&&&&&&&0191.&&&&00191 0,2 &&&&&&&&&&&&0537.&&&&00537 0,3 &&&&&&&&&&&05570.&&&&005 570 1,3 &&&&&&&&&&&05400.&&&&005 400 1,1 &&&&&&&&&&&04712.&&&&004 712 0,9
kumykit &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010 0,0 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ** --- &&&&&&&&&&&02613.&&&&002 613 0,5 &&&&&&&&&&&04466.&&&&004 466 0,9
nogait &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013 0,0 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ** --- &&&&&&&&&&&01708.&&&&001 708 0,3 &&&&&&&&&&&03479.&&&&003 479 0,7
tšuvassit &&&&&&&&&&&&&043.&&&&0043 0,1 &&&&&&&&&&&&0233.&&&&00233 0,4 &&&&&&&&&&&&0255.&&&&00255 0,3 &&&&&&&&&&&&0875.&&&&00875 0,6 &&&&&&&&&&&03657.&&&&003 657 0,8 &&&&&&&&&&&03730.&&&&003 730 0,7 &&&&&&&&&&&03471.&&&&003 471 0,7
saksalaiset &&&&&&&&&&&&0101.&&&&00101 0,2 &&&&&&&&&&&&0957.&&&&00957 1,5 &&&&&&&&&&&&0679.&&&&00679 0,8 &&&&&&&&&&&01026.&&&&001 026 0,6 &&&&&&&&&&&03188.&&&&003 188 0,7 &&&&&&&&&&&02584.&&&&002 584 0,5 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ** ---
selkupit &&&&&&&&&&&&&087.&&&&0087 0,2 &&&&&&&&&&&01245.&&&&001 245 2,0 &&&&&&&&&&&01710.&&&&001 710 2,1 &&&&&&&&&&&01611.&&&&001 611 1,0 &&&&&&&&&&&01530.&&&&001 530 0,3 &&&&&&&&&&&01797.&&&&001 797 0,4 &&&&&&&&&&&01988.&&&&001 988 0,4
suomalaiset &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 0,0 &&&&&&&&&&&&0173.&&&&00173 0,3 &&&&&&&&&&&&0133.&&&&00133 0,2 &&&&&&&&&&&&0100.&&&&00100 0,1 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ** --- &&&&&&&&&&&&0107.&&&&00107 0,0 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ** ---
Muut
kansallisuudet 		&&&&&&&&&&&&0643.&&&&00643 1,4 &&&&&&&&&&&01077.&&&&001 077 1,7 &&&&&&&&&&&01029.&&&&001 029 1,3 &&&&&&&&&&&03833.&&&&003 833 2,4 &&&&&&&&&&019871.&&&&0019 871 3,3 &&&&&&&&&&021102.&&&&0021 102 4,2 &&&&&&&&&&&&&&00.01000000 %
Kansallisuutensa
ilmoittaneet 		&&&&&&&&&&045840.&&&&0045 840 100,0 &&&&&&&&&&062334.&&&&0062 334 100,0 &&&&&&&&&&079977.&&&&0079 977 100,0 &&&&&&&&&0158840.&&&&00158 840 100,0 &&&&&&&&&0486164.&&&&00486 164 100,0 &&&&&&&&&0499675.&&&&00499 675 100,0 &&&&&&&&&0505387.&&&&00505 387 100,0
Ei ilmoittanut
etnistä ryhmäänsä 		&&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&&&0281.&&&&00281 *** --- &&&&&&&&&&&01227.&&&&001 227 *** --- &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 --- &&&&&&&&&&&08680.&&&&008 680 *** --- &&&&&&&&&&&07331.&&&&007 331 --- &&&&&&&&&&017517.&&&&0017 517 ---
Väestö
yhteensä 		&&&&&&&&&&&&&&00.01000000 * --- &&&&&&&&&&062615.&&&&0062 615
[52]		 --- &&&&&&&&&&081204.&&&&0081 204
[52]		 --- &&&&&&&&&0158844.&&&&00158 844 --- &&&&&&&&&0494844.&&&&00494 844
[52]		 --- &&&&&&&&&0507006.&&&&00507 006 --- &&&&&&&&&0522904.&&&&00522 904 ---

* Ryhmää/Tietoa ei ollut eritelty käytetyssä aineistossa. ** Ryhmää sisältyy muihin kansallisuuksiin tässä aineistossa. *** Erotus väestön kokonaismäärän[52] ja kansallisuutensa ilmoittaneiden[56][57] välillä.

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Jamalin Nenetsian asukkaista oli:[59][60][61]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamalin nenetsien piirikunnan alkuperäisväestöön kuuluvien nenetsien elämänmuutosta kuvataan muun muassa Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion elokuvissa. Näiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi vuonna 1993 valmistunut Poron hahmossa pitkin taivaankaarta,[62] vuoden 2001 parhaan elokuvan Jussi-palkinnon voittanut Seitsemän laulua tundralta ja osittain Jar-Salen seudulla kuvattu, DVD-muodossa saatavilla oleva Sukunsa viimeinen (2010).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Istorija Jamala Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan virallinen sivusto, правительство.янао.рф. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 5 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 30.4.2012. (venäjäksi)
  3. ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 26.1.2013. (venäjäksi)
  4. ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 27.1.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Hakulinen, K. Maailman paikannimet. Oikeinkirjoitusopas. Otava, 1983.
  6. ↑ a b Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. [Opas käyttää kirjoitusasua Jamalin Nenetsien autonominen piirikunta.] Teoksen näköispainos 2010 PDF-muodossa, ISBN 978-952-5446-51: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf
  7. ↑ a b c d e f g Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. ↑ The world will depend on Yamal Barents Observer, barentsobserver.com. Viitattu 15.5.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Yamalo-Nenets Autonomous District The Federal Agency for Tourism of the Ministry of Sport, Tourism and Youth Program of the Russian Federation, welcome2russia.ru. Arkistoitu 21.1.2015. Viitattu 15.5.2012. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Yamalo-Nenets Autonomous Area 2004. Kustannusyhtiö Kommersant, kommersant.com. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Natsionalnyi park "Gydanski" (vuoden 2019 päätös luonnonpuiston muuttamisesta kansallispuistoksi) Gydan kansallispuiston sivusto, gdanskiynp.ru. Viitattu 23.3.2024, linkin päivitys. (venäjäksi)
  12. ↑ Gydanski zapovednik (Гыданский Заповедник) (Gydan luonnonpuistosta kertova sivu, mutta status vaihtunut vuonna 2019 kansallispuistoksi) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 23.3.2024, linkin päivitys. (venäjäksi)
  13. ↑ Verhne-Tazovski zapovednik Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  14. ↑ Nižne-Obski Zakaznik eli Obguba, Ostrova Obskoi guby Karskogo morja Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  15. ↑ Kunovatski Zakaznik Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  16. ↑ Nadymski Zakaznik Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  17. ↑ a b c Krasnaja kniga Jamalo-Nenetskogo avtonomnogo okruga: životnyje, rastenija, griby. Izdatelstvo Basko, Jekaterinburg, 2010. 308 sivua. ISBN 978-5-91356-048-3.
  18. ↑ Население населенных пунктов, расположенных на территории Надымского района, за 2010 год (Nadymin alueella sijaitsevien taajamien väestö vuonna 2010, rar-pakattu Excel-tiedostot 3.1 (asukkaat) ja 3,6.xls (työntekijät) osana kuntapiirin vuoden 2010 tietopakettia (Паспорт населенных пунктов, расположенных на территории Надымского района, за 2010 год)) Nadymin piirihallinto, nadymregion.ru. Arkistoitu 23.5.2011. Viitattu 29.4.2012. (venäjäksi)
  19. ↑ 9000 hengen komennuskylä ikiroudalle (pdf) Rakennusyhtiö YIT, yit.fi. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 9.6.2012. (suomeksi)
  20. ↑ a b Pogranitšnaja zona (Rajavyöhyke) Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan virallinen sivusto, правительство.янао.рф. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 5.5.2012. (venäjäksi)
  21. ↑ a b Arctic Peoples Today - Nenetses Indigenious People, arcticmuseum.com. Viitattu 15.5.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Venäjän historia. Päätoimittaja Heikki Kirkinen. Erkki Kuujon kirjoittaman kappaleen Venäjä uuden ajan alussa sivut 88-89 (Tie Siperian ja Jäämeren kautta länteen). Otava, Helsinki, 2000. 567 sivua. ISBN 951-1-15799-X.
  23. ↑ Историческая и географическая справка (Historiallista ja maantieteellistä tietoa) Salehardin verkkosivu. Salehardin kaupunki. Arkistoitu 10.11.2011. Viitattu 15.5.2012. (venäjäksi)
  24. ↑ Venäjän historia. Päätoimittaja Heikki Kirkinen. Jussi T. Lappalaisen kirjoittaman kappaleen Toipuva Moskovan valtakunta sivut 129-131 (Tyynellemerelle). Otava, Helsinki, 2000. 567 sivua. ISBN 951-1-15799-X.
  25. ↑ Salekhard city (tietoa kaupungista) Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan virallinen verkkosivusto. Arkistoitu 25.5.2007. Viitattu 6.5.2012. (englanniksi)
  26. ↑ Karta GULAGa (GULAG-leirien klikattava sijaitikartta Jamalin Nenetsian alueella ja ympäristössä (1929-60)) Ihmisoikeusjärjestö Memorial, memo.ru. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  27. ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 30.4.2012. (venäjäksi)
  28. ↑ Государственный Комитет Российской Федерации по Статистике (Venäjän federaation tilastokomitea): Russian classification on objects of administrative division, ОК 019-95 (Venäjän luokittelu hallinnollisen jaon objekteista, osa 3. Jamalin Nenetsian kaupunkipiirit löytyvät OKATO koodeilla 71 171- 71 176 ja 71 178) Mukana Rosstandardin päätökset 14.12.2011 asti. base.consultant.ru. Viitattu 25.4.2012. (venäjäksi)
  29. ↑ City history Nadymin kaupunki, gorod-nadym.ru. Viitattu 30.4.2012. (englanniksi)
  30. ↑ Transmission - Unified Gas Supply System of Russia Gazprom, gazprom.com. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 14.5.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Maakaasu Energiateollisuus ry, energia.fi. Arkistoitu 17.5.2012. Viitattu 14.5.2012.
  32. ↑ Novatek - About Us OAO Novatek, novatek.ru. Arkistoitu 6.5.2012. Viitattu 30.4.2012. (englanniksi)
  33. ↑ a b c Neftegezovyi kompleks Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan virallinen sivusto, правительство.янао.рф. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 14.5.2012. (venäjäksi)
  34. ↑ a b Yamal Megaproject Gazprom. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  35. ↑ a b Yamal Megaproject Gazprom, gazprom.com. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Tribe - The Nenets people 3/2008. BBC, bbc.co.uk. Viitattu 15.5.2012. (englanniksi)
  37. ↑ a b Yamal reindeer herders hemmed in by gas fields and pipelines 10.5.2012. BBC, bbc.co.uk. Viitattu 15.5.2012. (englanniksi)
  38. ↑ a b c Jussi Konttinen: Venäjän arktinen kaasuhanke ei piittaa pakotteista. Helsingin Sanomat, 30.5.2018, s. A 27–28.
  39. ↑ a b c Jussi Konttinen: Alkuperäiskansa syyttää hanketta kalakadost. Helsingin Sanomat, 30.5.2018, s. A 28–29.
  40. ↑ Ikiroudassa voi muhia vaarallisia pöpöjä Kainuun Sanomat. 13.8.2016. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 13.8.2016.
  41. ↑ Annabella Kiviniemi: LK: Pernarutto riehuu itänaapurissa – Ihmisiä sairaalassa ja yli tuhat kuollutta poroa Iltalehti/Lapin Kansa. 27.7.2016. Viitattu 28.7.2016.
  42. ↑ Yrjö Kokkonen: Venäjällä laaja pernaruttoepidemia YLE Uutiset. 27.7.2016. Viitattu 29.7.2016.
  43. ↑ a b c Схема развития объектов транспорта, путей сообщения, информатики и связи регионального значения Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan aiempi virallinen sivusto, adm.yanao.ru. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  44. ↑ Kara Sea Venäläinen arktisen alueen sivusto, arctic.ru. Viitattu 26.4.2012. (englanniksi) ja (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  45. ↑ G. Wilkman, M. Bäckström, O. Okko: Transportation system for the export of gas-condensate from Ob Bay, Wester nSiberia Aker Arctic, akerarctic.fi. Arkistoitu 6.3.2006. Viitattu 28.4.2012. (englanniksi)
  46. ↑ a b Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  47. ↑ Railroad Significance for the Yamal Megaproject Implementation Gazprom, gazprom.com. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  48. ↑ Bovanenkovo Gazprom, gazprom.com. Arkistoitu 16.11.2020. Viitattu 30.4.2012. (englanniksi)
  49. ↑ Airports - Yamburg Gazpromavia, gazpromavia.ru. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  50. ↑ Korennyi narody (Alkuperäiskansat) Jamalin nenetsien autonominen piirikunta, правительство.янао.рф. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 3.5.2012. (venäjäksi)
  51. ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1939. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 15.5.2012. (venäjäksi)
  52. ↑ a b c d e f g Territorialnyi organ federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Jamalo-Nenetskomu avtomnomu okrugu.: Predvaritelnyje itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 po Jamalo-Nenetskomu avtonomnomu okrugu. Statistitšeskoje izdanije 2011. Jamalstat, yamalstat.gks.ru. Viitattu 8.6.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  53. ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 15.5.2012. (venäjäksi)
  54. ↑ a b demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.6.2012. (venäjäksi)
  55. ↑ a b Naselenije Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan virallinen sivusto, правительство.янао.рф. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 26.4.2012. (venäjäksi)
  56. ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 15.5.2012. (venäjäksi)
  57. ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po regionam Rossii (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Väestön kansallisuus Venäjän alueilla.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 15.5.2012. (venäjäksi)
  58. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Natsionalnnyi sostav naselenija po subjektam Rossijskoi federatsii / Vserossijskaja perepis naselenija 2010. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 1.6.2012. Viitattu 3.5.2012. (venäjäksi)
  59. ↑ Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 25.1.2013. (venäjäksi)
  60. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva yhteenveto siitä, mihin Venäjä uskoo vuonna 2012. Jamalin Nenetsian yhteenveto s. 231. Koko 240-sivuinen raportti ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 25.1.2013. (venäjäksi)
  61. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 25.1.2013. (venäjäksi)
  62. ↑ Kino Suomi: Poron hahmossa pitkin taivaankaarta (7) (Markku Lehmuskallion ohjaama kulttuuridokumentti Jamalin-Nenetsian Jamalin piirin paimentolaisnenetsien arjesta ja vaelluksesta ennen kaasuteollisuuden tuomaa muutosta Jamalin niemimaalla) 1993. areena.yle.fi. Arkistoitu 15.2.2013. Viitattu 23.1.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jamalin_Nenetsia&oldid=22662125”