Jalmari Kahri

Jalmari Kahri (21. elokuuta 1906 Kymi – 19. tammikuuta 2006 Kauniainen) oli suomalainen kuoronjohtaja ja musiikinopettaja.

Kahri syntyi Kymin pitäjässä nykyisin Kotkaan kuuluvassa Sutelan kylässä. Hänen kiinnostuksensa musiikkia kohtaan heräsi jo lapsuudessa, kun maalaistalon tuvassa oli urkuharmoni. Työura kuitenkin alkoi tehdastyössä sokeritehtaalla ja lautatarhan yövahtina. Kahri pääsi 1920-luvun loppupuolella Jyväskylän seminaariin, jossa ryhtyi soittamaan selloa seminaarin orkesterissa. Kahri valmistui opettajaksi 1933 ja suoritti kaksi vuotta myöhemmin erillisen musiikinopettajan pätevyyden. Kahri työskenteli Maija-puolisoineen ensin Hämeenlinnan keskuskansakoululla ja tämän lisäksi musiikinopettajana Hämeenlinnan lyseossa, jossa johti myös koulun orkesteria.

Jalmari Kahri osallistui keväällä 1939 Heikki Klemetin johtaman mieskuoro Finlandian konserttimatkaan Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Saksaan. Finlandia-kuoron perinneyhdistyksen puheenjohtajana Kahri jatkoi yhdistyksen toiminnan loppuun asti. 99-vuotiaaksi elänyt Kahri oli viimeinen Finlandia-kuoron matkalla mukana ollut ja myös yksi viimeisistä Heikki Klemetin johdolla laulaneista suomalaisista kuorolaisista.

Sekä talvi- että jatkosotien syttyessä Jalmari Kahri lähti rintamalle. Jatkosodan myöhemmässä vaiheessa hänet kuitenkin siirrettiin kotirintamalle henkisen huollon tehtäviin. Sodan jälkeen Kahrit muuttivat Helsinkiin, jossa Jalmarin uusi työpaikka oli Kallion kansakoulun musiikinopettajana. Vuonna 1950 hän aloitti Töölön yhteislyseon musiikinopettajana ja hoiti tätä tehtävää eläkkeelle siirtymiseensä saakka, vuoteen 1975.

Kahri piti omia konsertteja ja lausuntailtoja, mutta opettajan työ ja kirkkomusiikki muodostuivat hänen pääasiallisiksi elämäntehtävikseen. Vuonna 1951 hän suoritti kanttori-urkurin tutkinnon ja toimi opettajantoimensa ohessa useiden Helsingin seurakuntien kanttori-urkurina. Hän oli myös taitava sovittaja ja sanoittaja ja teki runsaasti kuorosävellyksiä. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Immi Hellenin runoon sävelletty "Betlehem". Omasta genrestään hän poikkesi eniten tehdessään kuorosovituksen Reino Helismaan ”Päivänsäteestä ja menninkäisestä”.

Jalmari Kahri liittyi vuonna 1948 Laulu-Miehiin, jossa hänestä tehtiin varajohtaja. Pian hän päätyi useiden muidenkin kuorojen, muun muassa Kilven Kuoron, johtoon.

Työmarkkinajohtaja Tapani Kahri ja arkkitehti Esko Kahri ovat hänen poikiaan.

Lähteet

• Koski, Mikko-Oskari: Soi, laulumme! -Kilven Kuoro 1913-2013, ISBN 978-952-93-3001-0
• Laulu-Mies-lehti 1/2007
• Anja Pankasalo (toim): 1919-1994 Helsingin Koelyseo – Töölön Yhteislyseo- Etu-Töölön yläaste ja lukio 75 vuotta, Helsinki 1994 ISBN 952-90-5512-9
• Tapani Kahri: Viheltääkö pilli? Työmarkkinamiehen muistelmat, Otava 2001.

Aiheesta muualla

• Jalmari Kahrin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa: http://www.hs.fi/muistot/a1364354501911