Jaana Aalto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaana Aalto
Henkilötiedot
Syntynyt25. maaliskuuta 1959 (ikä 65)
Vesanto
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala graafikko, kuvittaja

Jaana Aalto (o.s. Matilainen, s. 1959 Vesanto) on hämeenlinnalainen kuvittaja. Aalto on tehnyt suuren osan kirjankuvituksistaan yhteistyössä kirjailija Marjut Hjeltin kanssa. Aalto käyttää retussiruiskua ja guassimaalausta, ja kuvia yhdistävät utuisuus ja luontoaiheet Aallon lapsuudenmaisemista Vesannolta.[1][2]

Aalto opiskeli Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1977–1978 ja Taideteollisessa korkeakoulun graafisella linjalla vuosina 1978–1983.[1] Lisäksi hän oli 1976–1977 Limingan taidekoulussa.

Aalto on suunnitellut noin 2000 postikorttiaihetta[2] ja vuonna 2016 ilmestyneen postimerkkiarkin Ajatusten siivin.[3] Lisäksi hän on tehnyt kirjakuvituksia ja kuvittanut Pikkukakkosen pala-animaatiot Eetu ja Reetu (1988), Sohvi ja Samettinalle (1990), Panu pingviini (1992), Tonttu (2000) ja Noitatyttö Nunneli (2002).

Nykyisin freelancerina toimiva Aalto oli töissä Paletti Oy:ssä vuosina 1984–1993. Aalto on myös osallistunut Natura-näyttelyyn Tverissä Venäjällä, Bratislavan kuvitusbiennaaliin Slovakiassa ja kuvitusbiennaalin kiertonäyttelyyn Japanissa.[4]

Jaana Aalto on naimisissa valokuvaaja Terho Aallon kanssa ja heillä on kaksi lasta, arkeologi Ilari Aalto ja tekstiilimuotoilija Noora Aalto.[1][5] Aallon isä oli sotaveteraani Veikko Matilainen.

Palkinnot ja huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna-seura ja Wanaja-seura valitsivat Jaana Aallon vuonna 1995 vuoden hämeenlinnalaiseksi.[6] Aallon kuvittama Keijukaiset-kirja (SKS 1995) oli vuonna 2011 ehdolla Kirjapöllö-palkinnon saajaksi.[7] Aallon postikorttien keräilijät ovat perustaneet Jaana Aallon Postikorttien Ystävät ry:n.[8]

Kuvitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ritva Luostarinen: Lumottu karkkipurkki. (Kuvitus: Jaana Aalto) Helsinki: Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1982. ISBN 951-9134-92-1
  • Liisi Hietanen: Viiksikissa. (Kuvitus: Jaana Aalto) Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5794-1
  • Pirjo Telaranta: Eetun ja Reetun kevätpäivä. (Kuvitus: Jaana Aalto) Hämeenlinna: Karisto, 1989. ISBN 951-23-2767-8
  • Pirjo Telaranta: Eetun ja Reetun ensilumi. (Kuvitus: Jaana Aalto) Hämeenlinna: Karisto, 1989. ISBN 951-23-2766-X
  • Pirjo Telaranta: Eetu ja Reetu piilosilla. (Kuvitus: Jaana Aalto) Hämeenlinna: Karisto, 1990. ISBN 951-23-2858-5
  • Pirjo Telaranta: Eetun ja Reetun syyspuuhat. (Kuvitus: Jaana Aalto) Hämeenlinna: Karisto, 1990. ISBN 951-23-2859-3
  • Marjut Hjelt: Keijukaiset: Totta ja tarinaa toisesta maailmasta. (Kuvitus: Jaana Aalto. Totta ja tarua) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-817-4
  • Marjut Hjelt: Tonttu: Tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä. (Kuvitus: Jaana Aalto. Totta ja tarua) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-982-0
  • Ulla Lipponen (toim.): Kuukernuppi - vanhoja ja uusia lastenloruja. (Kuvitus: Jaana Aalto) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 978-951-746-876-3
  • Marjut Hjelt: Taikametsä: Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä. (Kuvitus: Jaana Aalto. Totta ja tarua) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-143-7
  • Marjut Hjelt: Pieni taikakirja: valikoima Suomen kansan taikoja ja enteitä. (Kuvitus: Jaana Aalto) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-403-7
  • Minna Svennevig Ulfstein: Rajamaan mysteeri. (Kuvitus: Jaana Aalto) Helsinki: Kirjastudio, 2005. ISBN 952-482-023-4
  • Marjut Hjelt: Lumoava haltijakansa. (Kuvitus: Jaana Aalto) Hämeenlinna: Karisto, 2011. ISBN 9789512353736

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Susanna Lähdekorpi: Utuisuuden mestari – Hämeenlinnalaisgraafikko Jaana Aalto tekee kaiken käsin. Hämeen Sanomat 1.3.2019.
  2. ↑ a b Jaana Aallon kotisivut, Viitattu 4.1.2013
  3. ↑ Posti: Uudet postimerkit, viitattu 22.12.2015.
  4. ↑ Taidelainaamo: Jaana Aallon CV, viitattu 26.3.2019.
  5. ↑ Toni Rasinkangas: Hämeenlinnalainen Noora Aalto on taiteilija kolmannessa polvessa – Taitoihin tarvitaan muutakin kuin verenperintöä. Hämeen Sanomat 27.11.2021.
  6. ↑ Hämewiki: Vuoden hämeenlinnalainen, viitattu 26.3.2019.
  7. ↑ Turun Sanomat: Parvelan Hilma ja Pingviini tavoittelee Kirjapöllöä, viitattu 26.3.2019.
  8. ↑ Suomen postikorttiyhdistys: Jaana Aallon Postikorttien Ystävät, viitattu 22.12.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jaana_Aalto&oldid=22764278”