Jänönsalaatti
| Jänönsalaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Jänönsalaatit Mycelis |
| Laji: | muralis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Jänönsalaatti (Mycelis muralis, syn. Lactuca muralis) on 30–90 senttimetriä korkea asterikasvi, jonka teriöt ovat keltaiset.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänönsalaatin varsi ja lehdet ovat kaljuja. Varsi on usein punavioletinsävyinen ja yläosastaan haarautuva. Kasvin lehdet ovat ohuet, pariliuskaiset ja alhaalta sinivihreät. Osa lehdistä on pitkäruotisia, ruoti siipipalteinen, palle tyveltä korvaketta muistuttavia. Lapa on pariliuskainen, matalahampainen, ohut, alta sinivihreä, alemmat liuskat pieniä, päättöliuska suuri ja kolmionmuotoinen. Ylemmät lehdet ovat korvakkeelliset.[2][3]
Mykeröstö on monihaarainen, harsu huiskilomainen latvakukinto. Teriö on keltainen. Kukat muodostavat 10–15 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Kehto on noin 10 mm, hoikka, liereä. Kehtosuomut ovat 7–10 mm, uloimmat sisempiä paljon lyhyempiä, kehtosuomuja 2 riviä, leveän kolmiomaisia–lähes tasasoukkia, ulommat sisempiä paljon lyhyempiä. Mykerön laitakukat ovat yleensä 5 kpl keltaisia, kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5. Emiö on yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukkii heinä–elokuussa. [2][3]
Hedelmä on pähkylä, joka on 3–4 mm pitkä ja lähes musta. Pappus on hapsihaiveninen, kärjessä lyhyen varren päässä hapsihaivenia.[2][3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänönsalaattia tavataan Euroopassa, mutta se puuttuu lähes kokonaan Islannista, Fennoskandian pohjoisosista ja itäisimmästä Euroopasta. Lajista on esiintymiä lisäksi Pohjois-Afrikassa ja se on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan.[4]
Suomessa jänönsalaattia tavataan melko yleisenä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Se harvinaistuu nopeasti pohjoiseen tai itään päin mennessä, mutta lajista on yksittäislöytöjä vielä Keski-Suomestakin. Suomessa jänönsalaatti on esiintymisalueensa pohjoisrajoilla ja se suosii mereistä, lauhankosteaa ilmastoa. Laji kasvaa Suomessa jokseenkin samalla alueella, jolla jalot lehtipuutkin menestyvät.[2][3][5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jänönsalaatti on eteläboreaalisen vyöhykkeen Suomen-osion lounaisosien lehdoissa[6], lehtokorvissa, lähteiköissä, rehevissä kuusikoissa, purolaaksoissa, vyörysorarinteillä, avohakkuilla, puutarhoissa, tienvarsilla, jalkakäytävillä. Jänönsalaatti on viime vuosina runsastunut ja vallannut uusia kasvupaikkoja. Lajin ilmaantuminen uusiin lehtoihin on seurausta metsälaidunnuksen loppumisesta.[2][3]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Metsiemme lehtokasveja (UPM-Kymmene) (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 9. Viitattu 21.10.2017.
- ↑ a b c d e Luontoportti: Jänönsalaatti (Lactuca muralis) luontoportti.com. Viitattu 21.10.2017.
- ↑ a b c d e Suomen Lajitietokeskus: Jänönsalaatti (Mycelis muralis) laji.fi. Viitattu 21.10.2017.
- ↑ Skogssallat (Mycelis muralis) Den virtuella floran. Viitattu 15.6.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Jänönsalaatin levinneisyys Suomessa Viitattu 21.10.2017.
- ↑ Metsiemme lehtokasveja (UPM-Kymmene) (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 4. Viitattu 21.10.2017.