Isoroku Yamamoto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isoroku Yamamoto
山本五十六
Amiraali Isoroku Yamamoto
Amiraali Isoroku Yamamoto
Henkilötiedot
Syntynyt4. huhtikuuta 1884
Japani Nagaoka, Japani
Kuollut18. huhtikuuta 1943 (59 vuotta)
Papua-Uusi-Guinea Bougainville, Uusi-Guinea
Kansalaisuus japanilainen
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Japani
Palvelusvuodet 1901–1943
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Amiraali
Ylipäällikkö

Isoroku Yamamoto (jap. 山本五十六, Yamamoto Isoroku; 4. huhtikuuta 1884 Nagaoka, Japani18. huhtikuuta 1943 Bougainvillen alue) oli keisarillisen Japanin laivaston amiraali ja komentaja toisessa maailmansodassa. Hänet muistetaan Pearl Harborin hyökkäyksen pääsuunnittelijana.

Yamamoto valmistui laivastoakatemiasta 1904, minkä jälkeen hän toimi muun muassa sotilasasiamiehenä Yhdysvalloissa ja lentotukialus Akagin päällikkönä. Hän toimi erityisesti laivaston ilmavoimien vahvistamiseksi. Hänestä tuli varameriministeri 1936 ja hän vastusti kolmikantasopimuksen solmimista Saksan ja Italian kanssa, tukien meriministeri Mitsumasa Yonaita.[1]

Tyynenmeren sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1939 hänestä tuli keisarillisen Japanin laivaston komentaja ja hänet ylennettiin amiraaliksi vuonna 1940. Tyynenmeren sodan alkupuolella Yamamoto vastasi yleisestä strategiasta, johon sisältyi hyökkäys Pearl Harboriin.[1]

Yhdysvaltain radiotiedustelu sai selville, että Yamamoto aikoo lentää tarkastusmatkalle Bougainvillen saarelle muutaman päivän kuluttua. Tiedon perusteella käynnistettiin suunnitelma hyökkäyksestä hänen kimppuunsa. Kuusitoista Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien (USAAF) P-38 -hävittäjää iski yllättäen 18. huhtikuuta 1943 Yamamoton kahden Betty-koneen ja niitä saattamassa olleiden viiden Zeron kimppuun keskittyen kaksimoottorisiin. Molemmat Bettyt ammuttiin alas. Zerot eivät pystyneet torjumaan P-38 koneiden yllätystä ja ampuivat alas vain yhden P-38 koneen, jonka ohjaaja luutnantti Ray Hine kaatui.[2] Yamamotoa kuljettaneen koneen alasampujasta oli jonkin verran epäselvyyttä, mutta virallisen selvityksen mukaan häntä kuljettaneen Mitsubishi G4M1 Betty -koneen ampui alas Yhdysvaltain armeijan 339. laivueen (komentaja majuri John W. Mitchell) luutnantti Thomas Lanphier. Toisen saattueeseen kuuluneen koneen, jonka kyydissä olivat kontra-amiraali Ugaki ja lippueamiraali Kitamura, ampui alas Lanphierin siipimies luutnantti Rex Barber. Ugaki ja Kitamura pelastuivat pahoja vammoja saaneena, mutta Yamamoto löydettiin kuolleena. Hänet todettiin välittömästi menehtyneeksi, pään lävistäneen konekiväärin luodin aiheuttamana. Luoti oli osunut takaa, ja tullut ulos poskesta[3]. Pelastuneet amiraalit kuolivat vuonna 1945 toisen ydinpommin jälkeen tehdyllä sodan viimeisellä kamikaze-lennolla.

Amiraalin ruumis tuhkattiin Bougainvillen saaressa olevassa Kahilin tukikohdassa ja tuhka vietiin Japaniin haudattavaksi.[4] Yamamoto ylennettiin postuumisti laivastoamiraalin arvoon.[1]

Lanphierin voitto salattiin vuoteen 1945 asti, koska ei haluttu japanilaisten huomaavan, että heidän salauksensa oli murrettu. Lisäksi hänen veljensä Charles joutui hiukan myöhemmin alas ammuttuna japanilaisten vangiksi ja johto pelkäsi kostotoimia. Charles Lanphier menehtyi kuolioon vankileirissä Rabaulin saarella vain kaksi viikkoa ennen saaren vapautusta [4].

Yamamoton strategiset suunnitelmat olivat epäsovinnaisia ja joskus laajojakin. Hän oli opiskellut Yhdysvalloissa eikä halunnut sotaa maailman suurinta taloutta vastaan. Sodan tultua väistämättömäksi hän suunnitteli Tyynenmeren sodan hyökkäysvaiheen. Hän osasi delegoida tehtäviä alaisilleen kuten Minoru Gendalle, joka oli hänen ilmailuasiantuntijansa. Hyökkäysvaiheen kulminoiduttua Midwayn ja Guadalcanalin taisteluihin ei hän kyennyt palauttamaan japanilaisten voittokulkua.[5]

Amiraali Yamamoton viimeinen, amiraali Samejimalle lähetetty kirjoitus oli keisari Meijin runo, joka kuuluu näin: "On aika tullut miesten, Jotka syntyivät soturien maassa. On aika tullut heidän - Tehdä itsensä tunnetuiksi."[6]

  1. a b c National Diet Library, Japan: Yamamoto, Isoroku Portraits of Modern Japanese Historical Figures. 2004. Viitattu 21. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  2. Osprey 5 - Japanin laivaston ässät, Sakaida H., S.43
  3. Davis, B, 1980: s.197
  4. a b Burke Davis: Kuolema amiraalille, Hki: Kirjayhtymä, 1980
  5. Tameichi Hara: Japanilainen hävittäjäkapteeni
  6. Davis, B., 1980: s. 149.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.