Akagi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akagi
Akagi
Akagi
Aluksen vaiheet
Rakentaja Kuren laivastontelakka
Kölinlasku 6. joulukuuta 1920
Laskettu vesille 22. huhtikuuta 1925
Palveluskäyttöön 25. maaliskuuta 1927
Poistui palveluskäytöstä 5. kesäkuuta 1942
Loppuvaihe upotettu 5. kesäkuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 37 100 t (standardi)
42 000 t (kuormattu)
Pituus 260,67 m
Leveys 31,32 m
Syväys 8,71 m
Koneteho 133 000 shp
Nopeus 31,5 solmua
Miehistöä 1 630
Aseistus
Aseistus 66 × lentokonetta
6 × 200 mm tykkiä
12 × 120 mm ilmatorjuntatykkiä
28 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä

Akagi (jap. 赤城) oli keisarillisen Japanin laivaston lentotukialus, joka oli nimetty Tokion lähellä Gunman prefektuurissa sijaitsevan vuoren mukaan. Aluksen valmistus aloitettiin Amagi-luokan taisteluristeilijänä, mutta sen muutostyöt lentotukialukseksi aloitettiin Washingtonin laivastosopimuksen mukaisesti jo ennen vesillelaskua. Japanin irtisanouduttua sopimuksesta vuoden 1934 lopulla, alus modernisoitiin vuosina 1935–1938, jolloin alun perin rakennetut kolme lentokantta yhdistettiin yhdeksi suureksi lentokanneksi ja kannelle rakennettiin komentosilta.

Aluksen lentokoneet osallistuivat 1930-luvun lopulla toiseen Kiinan–Japanin sotaan ja laivaston 1. ilma-armeijaa perustettaessa vuonna 1941 siitä tuli sen komentoalus, missä tehtävässä se oli koko uransa ajan. Alus osallistui joulukuussa 1941 laivaston mukana Pearl Harborin hyökkäykseen ja tammikuussa 1942 Rabaulin maihinnousuun. Helmikuussa aluksen koneet pommittivat Darwinia ja osallistuivat Hollannin Itä-Intian valtaukseen. Maalis–huhtikuussa lentokoneet osallistuivat kahden Britannian kuninkaallisen laivaston raskaan risteilijän ja Australian laivaston hävittäjän upottamiseen Intian valtamerellä.

Lyhyen huollon jälkeen Akagi osallistui kesäkuussa 1942 kolmen muun lentotukialuksen kanssa Midwayn taisteluun. Alusten lentokoneiden pommitettua atollilla olleita yhdysvaltalaisjoukkoja, alukset joutuivat Midwayltä ja Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksilta nousseiden lentokoneiden maaliksi. Akagi vaurioitui pahoin syöksypommittajien hyökkäyksessä. Aluksen pelastamisen osoittauduttua mahdottomaksi keisarillisen Japanin laivaston hävittäjät määrättiin upottamaan alus.

Pääartikkeli: Amagi-luokka

Alus tilattiin vuoden 1920 8-8 laivaston täydennyssuunnitelman taistelulaiva No. 5:nä Kuren laivastontelakalta, missä köli laskettiin 6. joulukuuta 1920 Amagi-luokan taisteluristeilijänä. Japanin ratifioima Washingtonin laivastosopimus keskeytti työt aluksella 5. helmikuuta 1922. Sopimus rajoitti Japanin laivaston raskaiden yksiköiden kokonaistonniston 315 000 tonniin ja alusten maksimimäärän kymmeneen. Se kielsi myös uusien alusten valmistuksen. Sopimuksessa kuitenkin sallittiin 81 000 tonnin siirron lentotukialusten rakentamiseen, vaikka yksittäisen aluksen uppouma olikin rajoitettu 27 000 tonniin lukuun ottamatta kahta, joiden uppouma voisi olla jopa 33 000 tonnia.

Hōshōn muutostöiden onnistuttua Japanin laivastoesikunta päätti vuoden 1924 laivasto-ohjelmassa muuttaa keskeneräiset 40 000 tonnin taisteluristeilijät Akagin ja Amagin lentotukialuksiksi. Akagin valmistukseen oli alun perin budjetoitu 24,7 miljoonaa jeniä. Esikunta arvioi, että kahdeksan miljoonaa jeniä olisi käytetty töiden keskeytyessä helmikuussa 1922. Lisäbudjettina hyväksyttiin 90 miljoonaa jeniä alusten muutostöihin.

Akagin muutostyöt aloitettiin 9. marraskuuta 1923. Alus laskettiin lentotukialuksena vesille 22. huhtikuuta 1925 ja liitettiin laivastoon 25. maaliskuuta 1927, vaikka koeajot jatkuivat aina marraskuuhun. Sen kokonaispituus oli valmistuessa 261,21 metriä, leveyden ollessa 31,32 ja syväyksen 8,08 metriä. Aluksen uppouma oli laivastosopimuksen mukaan mitattuna 27 300 ja täysin kuormattuna 34 920 tonnia, mikä oli lähes 7 000 tonnia vähemmän kuin suunnitellulla taisteluristeilijällä. Aluksen miehistöön kuului 1 600 henkeä.

Akagi

Alus liitettiin 1. elokuuta 1927 Yhdistettyyn laivastoon (jap. Rengo Kentai), jolloin sen lentorykmenttiin kuului kaksitoista Mitsubishi type 10 1MF3 -hävittäjää, 24 kappaletta Mitsubishi type 13 B1M -rynnäkkökonetta ja kaksitoista Mitsubishi type 10 2MR -tiedustelulentokonetta.[1]

Alus osallistui elokuun lopulla ensimmäisiin sotaharjoituksiinsa. Jo 1. marraskuuta alus luokiteltiin ensimmäisen luokan reservialukseksi ja kuukautta myöhemmin Shozaburo Kobayashi vastaanotti aluksen päällikkyyden. Se muodosti 1. huhtikuuta 1928 Hōshōn kanssa 1. lentotukialusviirikön, joka liitettiin Yhdistettyyn laivastoon. Sotaharjoituksissa toinen aluksista kuului omille sinisille joukoille ja toinen vastustajien punaisille joukoille keisarillisen Japanin laivaston harjoitellessa ensimmäistä kertaa lentotukialusten käyttöä sekä puolustukseen että hyökkäykseen. Harjoituksen päätyttyä viirikkö lakkautettiin ja alus palasi 10. joulukuuta ensimmäisen luokan reserviin, jolloin Isoroku Yamamoto vastaanotti aluksen päällikkyyden.[2]

Alus palautettiin 1. huhtikuuta 1929 1. lentotukialusviirikköön, jonka mukana se osallistui kevään sotaharjoitukseen. Harjoituksessa 20. huhtikuuta myrsky pakotti aluksen lentokoneet tekemään pakkolaskun veteen Saishutoshiman rannikolle. Alus palasi Saseboon 22. huhtikuuta. Se vastaanotti uuden päällikön Kiyoshi Kitagawan 1. marraskuuta 1929 ja kuukauden viimeinen päivä alus luokiteltiin jälleen ensimmäisen luokan reserviin, mistä se palasi viirikköön vasta 1. joulukuuta 1930 Hideo Wadan tullessa päälliköksi. Wadan loukkaannuttua 18. elokuuta 1931 jäätyään laskeutuvan lentokoneen alle aluksen päälliköksi tuli 28. elokuuta Jiro Onishi, joka oli tehtävässä vain pari kuukautta ennen kuin päälliköksi tuli 1. marraskuuta Hoshio Shibayama.[2]

Aluksen siirto 1. joulukuuta toisen luokan reserviin merkitsi huollon alkamista ja Yokosukan laivastontelakalla ilmastointi ja radiojärjestelmät modernisoitiin. Tasan vuotta myöhemmin alus palasi ensimmäisen luokan reserviin ja lopulta 25. huhtikuuta 1933 operatiiviseen palvelukseen, kun se liitettiin 2. lentotukialusviirikköön. Se osallistui viirikön mukana vuotuiseen merisotaharjoitukseen. Alus siirrettiin 1. laivaston 1. lentotukialusviirikköön 20. lokakuuta, jolloin sen päälliköksi tuli Nishizo Tsukahara.[3]

Akagi osallistui vuonna 1937 Kiinan–Japanin sotaan.

Pearl Harboriin hyökänneen osaston lippulaivana alus ja sen puolisisar Kaga muodostivat vara-amiraali Chūichi Nagumon 1. tukialusviirikön.[4][5]

Eteläisen Tyynenmeren taisteluissa aluksen koneet pommittivat Darwinia 19. helmikuuta ja Rabaulia maaliskuussa. Alus siirtyi osastoineen huhtikuussa 1942 Intian valtamerelle, jossa sen lentokoneet upottivat risteilijät HMS Dorsetshiren ja HMS Cornwallin, iskivät Ceylonin laivastotukikohtiin ja upottivat lentotukialus HMS Hermeksen.

Midwayn taistelussa 4. kesäkuuta 1942 Yhdysvaltain laivaston lentotukialus USS Enterpriseltä lähetetyt SBD Dauntless -syöksypommittajat (VB-6, kapteeniluutnantti Clarence Wade McCluskey) iskivät alukseen saaden siihen kaksi osumaa. Ensin keskilaivaan pommin räjähtäessä hallikannella pudotettuaan lentokonehissin ja sitten aluksen takaosaan lähtövalmiiden lentokoneiden sekaan.[6]

Akagi syttyi palamaan ja kello 10.46 amiraali Nagumo poistui alukselta siirtäen lippunsa risteilijä Nagaralle. Kapteeni Aoki joutui jättämään komentosillan ja siirtymään lentokannen etuosaan. Hän toivoi voivansa pelastaa laivan, mutta kello 11.35 laivan omat torpedo- ja pommivarastot räjähtivät. Keisarin muotokuva evakuoitiin kello 13.38 laivan edelleen palaessa. Kello 20 kapteeni Aoki käski jättämään laivan, joka jäi ajelehtimaan palavana hylkynä. Seuraavana aamuna hävittäjät Arashi, Hagikaze, Maikaze ja Nowaki upottivat aluksen torpedoin.[6]

Aluksen tuhoutuessa sai surmansa yli 260 merimiestä.[5]

  • Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – An Illustrated Encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Lengerer, Hans: Akagi & Kaga Part 1. Warship, 1982, VI. vsk, nro 22, s. 127–139. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-265-X (englanniksi)
  • Lengerer, Hans: Akagi & Kaga Part 2. Warship, 1982, VI. vsk, nro 23, s. 170–177. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-265-X (englanniksi)
  • Lengerer, Hans: Akagi & Kaga Part 3. Warship, 1982, VI. vsk, nro 24, s. 305–310. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-265-X (englanniksi)
  1. combinedfleet.com
  2. a b Lengerer, Hans s. 170
  3. Lengerer, Hans s. 170–171
  4. van der Vat, Dan: The Pacific Campaign. Simon & Shuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2
  5. a b Arni, Erkki: Taistelu Tyynenmeren herruudesta. WSOY, 1964.
  6. a b Lord, Walter: Incredible Victory. Harper Collins, 1967. ISBN 0-06-092360-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]