Hinnoittelu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Markkinointi |
|---|
Hinnoittelu on ostettavaksi tarjottavan hyödykkeen sopivan hinnan määrittämistä ja asettamista. Hyödykkeet ovat käytännössä tuotteita (tavaroita) ja palveluita. Hinnoitteluun vaikuttaa keskeisesti hyödykkeen tuotanto- tai hankintakustannus, mutta myös markkinoilla esiintyvä kysyntä (myös kilpailevien yritysten vastaavien hyödykkeiden hinnat). Hinnoittelu on yrityksen keskeisimpiä päätöksiä, sillä liian korkealla hinnalla hyödykkeen kysyntä on vähäistä ja toisaalta liian matala hinta johtaa hyödykkeen liikakysyntään ja toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Alennukset kuuluvat hinnoitteluun. Myös arvopapereita täytyy hinnoitella niiden liikkeellelaskun yhteydessä.
Perusteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyödykkeen myyntihinnan on katettava hyödykkeen tuotanto- tai hankintakustannus. Tuotanto- tai hankintakustannuksen alittavalla hinnalla myyminen on yritykselle tappiollista. Yrityksen voitot ovat sidoksissa hinnoitteluun: yksinkertaistetusti myyntihinnan ja tuotantokustannuksen erotus on yritykselle voittoa (ottamatta huomioon arvonlisäveroa tmv.). Hinnoittelussa on otettava huomioon, että yrityksen on tiettynä ajanjaksona saatava tuottoja niin paljon, että kaikki kustannukset (sekä muuttuvat että kiinteät) saadaan katetuiksi ja saavutetaan tavoitteen mukainen voitto[1]. Alennukset kuuluvat hinnoitteluun. Myönnetyt alennukset pienentävät yrityksen voittoja kyseisen tuote-erän osalta, jos myyntimäärä ei kasva (matalampi myyntihinta kuitenkin yleensä kasvattaa myyntimäärää).
Myös markkinoilla esiintyvällä kysynnällä (myös kilpailevien yritysten vastaavien hyödykkeiden hinnoilla) on merkitystä hinnoittelussa. Hinnoittelu on yrityksen keskeisimpiä päätöksiä, sillä liian korkealla hinnalla hyödykkeen kysyntä on vähäistä ja toisaalta liian matala hinta johtaa hyödykkeen liikakysyntään ja toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Laskelmissa markkinoilla esiintyvää kysyntää kuvataan yksinkertaisimmillaan myyntimäärällä.
Hinnoitteluun on olemassa useita menetelmiä.
Aloittainen vaihtelu ja kilpailuetu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hinnoittelu vaihtelee teollisuuden, kaupan alan ja muiden palvelualojen välillä, sillä kustannustekijät ovat näillä talouden aloille erilaisia ja kuluttajille suunnattujen hyödykkeiden hinnoittelussa (B2C-myynti) korostuvat erilaiset tekijät kuin muille yrityksille suunnattujen hyödykkeiden tapauksessa (B2B-myynti).[2] Markkinointi keskittyy useisiin hinnoittelun kannalta merkityksellisiin tekijöihin kuluttajamarkkinoilla: hinta on esimerkiksi yksi tekijä 4P- ja 7P-malleissa, mutta markkinoinnissa keskitytään myös kykyyn hinnoitella hyödyke. Hinnoitteluun liittyy käsite hinnoitteluvoima (engl. pricing power), joka tarkoittaa yrityksen kykyä nostaa hyödykkeen hintaa kysynnän laskematta[3]. Hinnoitteluvoima tarkoittaa suurempia voittomarginaaleja[4]. Yritys voi pyrkiä saavuttamaan kilpailuetua kilpailijoistaan poikkeavalla hinnoittelutavalla (engl. pricing strategy)[5].
Kielletyt toimintatavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hinnoitteluun liittyy useita kiellettyjä toimintatapoja. Kohtuuttoman korkea hinnoittelu on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä[6]. Liian matalalla hinnalla myymistä kilpailijoiden poissulkemiseksi kutsutaan saalistushinnoitteluksi[6]. Hintaruuviksi kutsutaan sitä, kun yritys heikentää kilpailijansa toimintaedellytyksiä lopputuotteen markkinoilla perimällä ylihintaa väli- tai liitännäisestä hyödykkeestä[6]. Hintasyrjintä on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, jossa asiakkaita kohdellaan toisistaan poikkeavalla tavalla[6]. Alennuksissa on myös kiellettyjä toimintatapoja: alennusjärjestelmät eivät saa olla asiakkaita syrjiviä tai alennusperusteet epäselvät[6]. Suomessa kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) turvaa taloudellista kilpailua puuttumalla tarvittaessa tällaisiin tapauksiin[6].
Kiellettyä on myös bruttohintaperiaate, jossa jakelutien ylempi porras määrää alemman portaan ulosmyyntihinnan.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://merkonomi.hannumikkonen.com/laskenta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Business Oulu: Hinnoittelun perusteet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kohtuuton hinnoittelu kilpailusääntöjen näkökulmasta
- ↑ Kangasmäki, Kaj (2001): Fedin malli – ovatko osakkeet yliarvostettuja? (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gaining sustainable competitive advantage through strategic pricing: selecting a perceived value price
- ↑ a b c d e f Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Hinnoitteluun liittyvät väärinkäytön muodot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taloustiedon taloussanasto, Taloustieto r.y. 1987, ISBN 951-628-145-1. Hakusanat bruttohintaperiaate.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]