Hilkka (nimi)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Hilkka | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 27. marraskuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | nimi Hilja, hilkka (päähine), sadun Punahilkka |
Hilkka on suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu nimestä Hilja tai myssymäistä naisen päähinettä tarkoittavasta sanasta hilkka[1], joka Grimmin veljesten Punahilkka-sadun vaikutuksesta tuli 1800-luvun lopulla käyttöön ensin kutsumanimenä ja yleistyi myöhemmin virallisena etunimenäkin.[2] Taiteilija Hilkka Finne oli alun perin Hilja, mutta hän leikki lapsena niin paljon Punahilkkaa, että hänen veljensä Jalmari Finne alkoi kutsua häntä Hilkaksi, ja myöhemmin Hilja muutti virallisen etunimensä Hilkaksi.[3]
Hilkan nimipäivä on 27. marraskuuta. Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Hilkka on Suomessa annettu 30 518 naiselle, joista suurin osa on syntynyt vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana.[4]
Tunnettuja Hilkkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hilkka Ahde (s. 1957), toiminnanjohtaja, ohjelmajärjestäjä ja SDP:n poliitikko
- Hilkka Ahmala (1915–1972), työväenlehtien toimittaja
- Hilkka-Liisa Ahola (1920–2009), keramiikkataiteilija
- Hilkka Finne (1877–1964), taiteilija, opettaja ja kuvittaja
- Hilkka Hakola (1934–2022), koripalloilija
- Hilkka Helinä (1916–1973), näyttelijä
- Hilkka Honkakangas (1918–2005), näytelmäkirjailija
- Hilkka Inkala (1924–2012), kuvittaja, piirtäjä ja pankkivirkailija
- Hilkka Kauppi (1921–1996), kirjastonhoitaja ja kirjastoneuvos
- Hilkka Kemppi (s. 1988), Keskustan kansanedustaja
- Hilkka Kenttämaa (s. 1954), kemian professori
- Hilkka Kesti (1921–1975), näyttelijä
- Hilkka Kinnunen (s. 1925), näyttelijä ja operettilaulaja, sopraano
- Hilkka Kivistö (s. 1944), pikajuoksija
- Hilkka Koiso-Kanttila (1922–2008), toimittaja ja lastenkirjailija
- Hilkka Koskiluoma (1907–1985), opettaja ja kirjallisuuden suomentaja
- Hilkka Koskinen (s. 1003), jalkapalloilija
- Hilkka Kotamäki (1941–2024), iskelmälaulaja, ensimmäinen Lotto-tyttö
- Hilkka Kuusela (1932–1995), Pogostan Hilkka päätoimittaja
- Hilkka-Helinä Lappalainen (1921–1989), runoilija, toimittaja ja pakinoitsija
- Hilkka Lehtonen (s. 1943), arkkitehti
- Hilkka Merikallio (1908–1980), kirjailija
- Hilkka Nenonen, diplomaatti
- Hilkka Nieminen (1927–2015), kuurosokea kirjailija
- Hilkka Norkamo (1910–2004), kuoronjohtaja ja kääntäjä
- Hilkka Olkinuora (s. 1948), pappi, tietokirjailija, toimittaja ja johdon kouluttaja
- Hilkka Ollikainen (s. 1948), näyttelijä
- Hilkka Pagánus (1913–1996), runoilija
- Hilkka Pekkanen (s. 1948), kielenkääntäjä
- Hilkka Pietilä (1931–2016), Suomen YK-liiton pääsihteeri ja tietokirjailija
- Hilkka Rahikainen (s. 1935), Marimekon taiteellinen johtaja
- Hilkka Rantaseppä-Helenius (1925–1975), tähtitieteilijä
- Hilkka Ravilo (s. 1940), kirjailija
- Hilkka Riihivuori, o.s. Kuntola (s. 1952), hiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti
- Hilkka Ruuska (1932–1982), Miss Suomi 1950 ja 1951
- Hilkka Saarinen (1927–1960), selvittämättömän henkirikoksen ("uunisurman") uhri
- Hilkka Siipola (1927–2003), kuoronjohtaja, musiikinopettaja ja director musices
- Hilkka Silanen (1908–1989), näyttelijä
- Hilkka Silvekoski (1913–1972), taiteilija, taidegraafikko ja kuvittaja
- Hilkka Soininen (s. 1950), lääkäri ja professori, muistisairauksien tutkija
- Hilkka Talvio, o.s. Helenius (1928–2022), pikajuoksija
- Hilkka Toivola (1909–2002), taidemaalari
- Hilkka Vitikka (1923–1998), tietokirjailija
- Hilkka Vuorinen (1924–2019), tekstiilitaiteilija
Kuvitteellisia Hilkkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hilkka Ranta, tv-sarjassa Uusi päivä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Hilkka”, Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–K), s. 472. (11. painos) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7
- ↑ Kustaa Vilkuna, Pirjo Mannonen (toim.): Etunimet. (4. painos) Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5
- ↑ Anne Saarikalle: ”Naisten nimet: Hilkka”, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-2-07143-2
- ↑ Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 22.4.2021.