Henry Fuseli

Painajainen 1781. Öljy kankaalle 101.6 cm × 127 cm, Detroit Institute of Arts.

Romantiikka

---

Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.

Pääsuunnat

Romantiikka | Kansallisromantiikka

Muut virtaukset

Düsseldorfin koulukunta | Hudson River -koulukunta | Goottikulttuuri | Karelianismi

Aiheet

Vastavalistus | Romantiikan musiikki | Pittoreski | Subliimi | Yhtenäistaideteos | Boheemi | Ossianin laulut | Maailmantuska

Teokset

Medusan lautta | Vapaus johtaa kansaa

Tekijät

Ivan Aivazovski | Albert Bierstadt | William Blake | John Constable | Eugène Delacroix | Robert Wilhelm Ekman | Caspar David Friedrich | Henry Fuseli | Théodore Géricault | Francisco de Goya | Aleksander Lauréus | Friedrich Overbeck | Vasili Tropinin | William Turner

Henry Fuseli (saks. Johann Heinrich Füssli) (6. helmikuuta 1741 Zürich – 16. huhtikuuta 1825 Putney, Surrey) oli saksalais-sveitsiläistä syntyperää oleva brittiläismaalari ja taidekirjailija.

Fuseli syntyi Zürichissä toisena perheen kahdeksastatoista lapsesta. Hänen isänsä oli muotokuvamaalari Johann Caspar Füssli (1706–1782), joka halusi poikansa työskentelevän kirkolle ja lähetti tämän Collegium Carolinum -korkeakouluun Zürichiin. Siellä Henry tapasi Johann Kaspar Lavaterin, ja heistä tuli hyvät ystävät.^lähde?

Valmistuttuaan papiksi vuonna 1761 Fusel joutui lähtemään maasta autettuaan Lavateria paljastamaan epäoikeudenmukaisen tuomarin, jonka perhe tahtoi myöhemmin kostaa teon. Fuseli matkusti ensin Saksan läpi ja päätyi vuonna 1765 Englantiin, jossa elätti itsensä satunnaisella kirjoittelulla. Hän tutustui Joshua Reynoldsiin, jolle näytti piirroksiaan. Reynoldsin kehotuksesta Fuseli omistautui täysin taiteelle. Vuodet 1770–1778 hän vietti Italiassa, missä hän perehtyi erityisesti Michelangeloon. Hän muutti nimensä Füsslistä Fuseliksi, koska se kuulosti italialaisemmalta.^lähde?

Vuoden 1779 alussa Fuseli palasi Britanniaan mutta poikkesi matkalla Zürichissä. Siellä Alderman Boydell tarjosi hänelle työtä, ja Fuseli maalasi hänen galleriaansa useita teoksia. Hän myös julkaisi englanninkielisen version ystävänsä Lavaterin fysiognomiaa käsittelevästä teoksesta. Lisäksi Fuseli avusti William Cowperia valmistelemaan Homeroksen tekstien käännöksiä.^lähde?

Vuonna 1788 Fuseli avioitui Sophia Rawlinsin kanssa, joka oli alun perin yksi hänen malleistaan, ja pian tämän jälkeen hän osallistui Royal Academyn (kuninkaallinen taideakatemia) toimintaan Lontoossa. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tehtiin akateemikko eli merkittävä taideyhteisön jäsen. Vuonna 1799 Fuseli järjesti taidenäyttelyn, jossa oli sarja John Miltonin teosten innoittamia töitä. Teokset olivat valmistuneet yhdeksän vuoden ajanjaksolla, ja Miltonin aihepiireihin lukeutuvia töitä oli 47, joista monet hyvinkin kookkaita. Vuoden kestänyt näyttely ei kuitenkaan menestynyt kaupallisesti. Vuonna 1799 Fuseli kuitenkin nimitettiin akatemiaan maalaustaiteen professoriksi. Neljä vuotta myöhemmin hän erosi virasta mutta palasi siihen taas vuonna 1810 ja jatkoi työtä kuolemaansa saakka.^lähde?

Fuseli kuoli vuonna 1825 Putney Hillissä 84 vuoden iässä, ja hänet haudattiin St Paulin katedraaliin. Ennen kuolemaansa hän oli jo kartuttanut omaisuuttaan ja kuoli melko varakkaana miehenä.^lähde?

Teoksia

• 
  Fuseli keskustelee Johann Jakob Bodmerin kanssa, 1778–1781.
• 
  Nightmare (Painajainen), 1781.
• 
  Silence (Hiljaisuus), 1799–1801.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henry Fuseli Wikimedia Commonsissa

• Lyhyt artikkeli Fuselin elämästä. (saksaksi)