Helsingin yliopiston joukkosurmasuunnitelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin yliopiston päärakennus, johon suunniteltu isku olisi todennäköisesti kohdistunut.[1]

Helsingin yliopiston joukkosurmasuunnitelma on keväällä 2014 paljastunut kahden henkilön suunnittelema joukkosurma. Kaksikko suunnitteli surmaavansa satunnaisia henkilöitä Helsingin yliopistolla asein sekä myrkkykaasulla. Suunnitelma kävi ilmi kolmannen henkilön ilmiannettua kaksikon poliisille.[2][3]

Syytetyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskun suunnittelusta nostettiin syyte vuonna 1990 syntynyttä kemiläistä miestä ja vuonna 1989 syntynyttä, Vantaalla asuvaa naista vastaan.[4]

Naispuolinen uhkaaja, Nita-Minttu Tirkkonen, on vuonna 2007 tuomittu päiväsakkoihin kouluunsa Lauritsalan lukioon Wikipedian kautta kohdistamastaan uhkauksesta.[5]

Iskun suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syytetyt tapasivat 23. joulukuuta 2012 anonyymin Tor-verkon kautta. Heidän keskustelunsa koskivat alusta lähtien joukkosurman tekemistä. Mahdollisina kohteina he harkitsivat muun muassa elokuvateatteria, maraton-tapahtumaa, eduskuntataloa, itsenäisyyspäivän vastaanottoa ja eri oppilaitoksia. Helsingin yliopisto valikoitui kohteeksi elokuussa 2013, koska siellä oli mahdollisuus surmata suuri määrä nuoria ihmisiä. Syytetyt hankkivat myös iskuun soveltuvia varusteita, kuten varsijousen, aseiden lippaita ja huomattavan määrän ammuksia, varusteliivejä, kaasunaamareita sekä myrkyllisen arsiini-kaasun valmistamiseen soveltuvia kemikaaleja.[4][6][2]

Syytetyt olivat alun perin keskustelleet iskun suorittamisesta 20. tammikuuta 2014. Miespuolinen syytetty oli matkustanut Helsinkiin 15. tammikuuta mukanaan hankkimansa varusteet ja majoittunut naisen luo. Tammikuun 17. päivänä kaksikko oli myös käynyt tutustumassa yliopiston tiloihin, minkä lisäksi he olivat opiskelleet yliopistorakennuksen tiloja internetin kautta. 20. päivän aamuna miespuolinen syytetty kuitenkin ilmoitti haluavansa siirtää iskua myöhemmäksi. Naiselle mies sanoi, että halusi suunnitella iskun paremmin ja hankkia lisää varusteita.[6][4]

Syytetyt olivat keskustelleet iskun aloittamisesta yliopiston lähellä sijaitsevan asekaupan ryöstöllä. Hankittuaan näin lisää aseita he olisivat siirtyneet suoraan yliopistolle, missä he olisivat surmanneet satunnaisesti kohtaamiaan ihmisiä. Keskusteluissaan he mainitsivat myös uloskäyntien lukitsemisen, tulipalojen sytyttämisen sekä myrkyllisen kaasun levittämisen. Syytetyt ilmaisivat halunsa kuolla iskussa.[6][4]

Iskun estäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miespuolinen syytetty otti 23. tammikuuta 2014 Tor-verkossa yhteyttä kolmanteen henkilöön, joka myös oli kirjoittanut joukkosurmiin liittyviä tekstejä. Mies tiedusteli, haluaisiko henkilö olla mukana joukkosurman toteuttamisessa. Viisipäiväisen viestinvaihdon aikana kävi ilmi, että isku oli suunniteltu toteutettavaksi 10. maaliskuuta. Kolmas henkilö kertoi viestinvaihdosta ystävälleen, joka ilmoitti asiasta edelleen poliisille.[4]

Miespuolinen syytetty otettiin kiinni kotietsinnän yhteydessä 4. maaliskuuta ja naispuolinen seuraavana päivänä. Molempien kodeista löydettiin iskuun liittyvää välineistöä. Molemmat julistettiin vangituiksi 8. maaliskuuta.[4]

Oikeudenkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin käräjäoikeus käsitteli tapausta toukokuussa 2014. Molemmille syytetyille luettiin syytteet törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syyttäjä vaati molemmille vähintään kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta. Rikoslaissa säädetty enimmäisrangaistus kyseisestä rikoksesta on neljä vuotta vankeutta.[7][8] Syytettynä ollut nainen esitti oikeudenkäynnin alussa medialle natsitervehdyksen.[9]

Syytetyt eivät kiistäneet keskustelleensa joukkosurman suorittamisesta. Puolustuksen mukaan syytetyillä ei kuitenkaan ollut tarkoitus toteuttaa iskua. Kyseessä oli vain kahden ahdistuneen henkilön keskustelu, josta ei voida katsoa muodostuneen jäsentynyttä suunnitelmaa. Keskustelussa esille tulleet suunnitelman yksityiskohdat, kuten asekaupan ryöstäminen ja arsiinikaasun käyttäminen ihmisten surmaamiseen, eivät puolustuksen mukaan ole realistisia. Lisäksi miespuolinen syytetty keräsi aseita harrastuksenaan eikä iskun valmisteluna. Näin ollen puolustus esitti, ettei syytettyjen keskustelu ja toiminta täyttänyt valmistelurikoksen tunnusmerkistöä. Mikäli oikeus kuitenkin toteaisi toisin, puolustuksen mukaan rangaistukseksi olisi riittänyt vuodesta puoleentoista vuotta vankeutta.[7][10][11][12]

Joukkomurhaa koskevan keskustelun motiiviksi molemmat syytetyt kertoivat ahdistuksen. Naispuolinen syytetty kertoi kärsivänsä paniikkihäiriöstä, jonka vuoksi hän ei juurikaan kyennyt poistumaan kotoaan eikä hänellä tästä syystä ollut ystäviä tai työpaikkaa. Miessyytetty puolestaan kertoi kärsineensä kiusaamisesta peruskoulusta lähtien. Myös hän kertoi, ettei hänellä ollut ystäväpiiriä, minkä vuoksi hän oli masentunut ja sai mieleensä joukkomurhaan liittyviä ajatuksia.[12][13][10]

Oikeudenkäynnin aikana miespuoliselle syytetylle luettiin myös syyte sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, minkä mies tunnusti.[7]

Helsingin käräjäoikeus antoi tapauksessa tuomion 27. kesäkuuta 2014. Oikeus katsoi syytteet toteen näytetyiksi ja tuomitsi Josef Andrei Hannun kolmen vuoden ja yhden kuukauden sekä Nita-Minttu Tirkkosen kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen. Molempien vastaajien syyksi luettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Lisäksi mies tuomittiin myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta. Molemmat syytetyt ilmaisivat tyytymättömyytensä tuomioihin, ja tapaus eteni hovioikeuteen.[14][15][16][17]

Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa tapauksessa 20. toukokuuta 2015. Hovioikeuskäsittelyssä syyttäjä oli vaatinut molemmille syytetyille teosta kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta. Oikeus kuitenkin katsoi naispuolisen syytetyn olleen syyntakeeton ja jätti tämän rangaistukseen tuomitsematta. Miespuolisen syytetyn vankeusrangaistuksen hovioikeus piti ennallaan.[18][19][20]

Tuomitut hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemukset joulukuussa 2015, joten hovioikeuden tuomiot jäivät voimaan. [21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Poliisikansanedustaja: Parasta kriminaalipolitiikkaa on sosiaalipolitiikka 27.5.2014. YLE. Viitattu 28.5.2014.
  2. ↑ a b Björksten, Tuomo: Yliopistoiskua suunnitelleet harkitsivat joukkosurmaa myös maratonille tai Linnan juhliin Yle Uutiset. 26.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  3. ↑ Hänninen, Jyri: Toinen epäillyistä: Iskua yliopistoon ei oikeasti aiottu tehdä Helsingin Sanomat. 26.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  4. ↑ a b c d e f Jyri Hänninen & Minna Passi: Esitutkinta: Yliopistoisku peruuntui viime hetkellä tammikuussa 26.5.2014. HS.fi. Viitattu 27.5.2014.
  5. ↑ Turun Sanomat 2.7.2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b c Yliopistoiskua suunnitelleet harkitsivat joukkosurmaa myös maratonille tai Linnan juhliin 26.5.2014. YLE. Viitattu 27.5.2014.
  7. ↑ a b c Lasse Kerkelä: Syyttäjä vaatii yliopistoiskun suunnittelusta 3,5 vuoden tuomioita 31.5.2014. HS.fi. Viitattu 2.6.2014.
  8. ↑ Lasse Kerkelä: Yliopistoiskun suunnittelusta syytetty kaksikko jälleen oikeuteen 30.5.2014. HS.fi. Viitattu 2.6.2014.
  9. ↑ Zareff, Anna: Yliopistoiskun käsittely alkoi – toinen syytetyistä esitti natsitervehdyksen 26.4.2014. MTV3. Arkistoitu 26.5.2014. Viitattu 20.6.2017.
  10. ↑ a b Jyri Hänninen: Toinen epäillyistä: Iskua yliopistoon ei oikeasti aiottu tehdä 26.5.2014. HS.fi. Viitattu 2.6.2014.
  11. ↑ Tuomo Björksten: Yliopistoisku: "Toiset keräävät postimerkkejä, toiset aseita" 26.5.2014. YLE. Viitattu 2.6.2014.
  12. ↑ a b Matti Tanner: Puolustus yliopistoiskun suunnittelusta: Pelkkää haaveilua 26.5.2014. Iltalehti. Viitattu 2.6.2014.
  13. ↑ Petri Elonheimo: Iskun suunnittelusta syytetty purskahti itkuun 26.5.2014. Iltalehti. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 2.6.2014.
  14. ↑ Marja Salomaa: Yliopistoiskua suunnitelleille pitkät rangaistukset 27.6.2014. HS.fi. Viitattu 14.7.2014.
  15. ↑ Yliopiston joukkosurmaa suunnitelleille vankilatuomio 27.6.2014. YLE.fi. Viitattu 14.7.2014.
  16. ↑ Yliopistoiskun suunnittelija tyytymätön tuomioon 8.7.2014. HS.fi. Viitattu 14.7.2014.
  17. ↑ Yliopistoiskun valmistelusta kolme vuotta vankeutta Iltalehti. 27.6.2014. lma Media Suomi Oy. Viitattu 30.7.2018.
  18. ↑ Joukkosurman valmistelusta vaaditaan kovia rangaistuksia Helsingin hovioikeudessa 23.1.2015. YLE. Viitattu 14.7.2014.
  19. ↑ Yliopistoiskua suunnitelleen tuomio muuttui hovioikeudessa 20.5.2015. YLE. Viitattu 14.7.2014.
  20. ↑ Hovioikeus kumosi joukkosurmaa Helsingin yliopistoon valmistelleen naisen vankeustuomion 20.5.2015. hs.fi. Viitattu 14.7.2014.
  21. ↑ Iskua Helsingin yliopistoon suunnitelleiden tuomiot säilyvät ennallaan Helsingin Sanomat. 8.12.2015. Viitattu 23.8.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_yliopiston_joukkosurmasuunnitelma&oldid=22429354”