Kaasunaamari

Humboldtin kaasunaamari

Kaasunaamareilla varustautuneita australialaisjoukkoja Ypresissä Belgiassa 27. syyskuuta 1917.

Kaasunaamari on kasvot peittävä suojavaruste. Sen tarkoitus on suojata kasvoja ja hengitysteitä saasteilta ja myrkyiltä. Kaikki kaasunaamarit peittävät nenän ja suun, jotkin suojaavat myös silmiä.

Kaasunaamari eroaa varsinaisista hengityslaitteista siten, että siinä ei ole erillistä ilmavarastoa. Kaasunaamari puhdistaa ulkopuolella olevan myrkyllisen ilman hengityskelpoiseksi. Tähän käytetään kolmea keinoa: suodatusta, keräämistä ja aktiivista neutralointia.

Kaasunaamareita käytetään mellakantorjunnassa ärsyttäviä agensseja (esim. CS tai OC) vastaan. Naamareita käytetään myös tiloissa jossa on vaarallisia ilmateitse meneviä aineita, kuten asbestia. Toisaalta naamareissa on käytetty asbestia.

Perinteiset toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikaiset kaasunaamarit käyttivät pyöreitä linssejä, sillä käytettävissä oleva materiaali oli lasia, joka on herkästi rikki menevää, joten linssien täytyi olla pieniä ja lasien paksuja kestääkseen.

Ensimmäisen kaasunaamarin kehitti Alexander von Humboldt vuonna 1799 Preussin kaivosmiesten apuvälineeksi.

Suojanaamari M-95

Puolustusvoimien käyttämä suojanaamari M-95 suojaa kasvot ja suodattimen kanssa hengityselimet taisteluaineiden ja useimpien teollisuuskemikaalien vaikutukselta. Suojanaamaria voidaan tarvittaessa pitää kasvoilla 24 tuntia, ja se on varustettu kenttäpulloon kiinnitettävällä juomalaitteella nesteiden nauttimista varten. Suodatin voidaan kiinnittää kasvo-osaan joko oikealle tai vasemmalle puolelle ampumisen helpottamiseksi. Suojanaamarissa voidaan käyttää tarpeen vaatiessa silmälasit korvaavia näönkorjaimia. Täydelliseen suojanaamariin kuuluvat lisäksi suojautumisohje, suojanaamarilaukku, suojakäsineet, puuvillaiset aluskäsineet, esipuhdistusjauhe ja erikseen jaettava vastalääkkeenantolaite.

Suodattimet

CBRN-suodatin on kehitetty taistelijalle. Se on pienikokoinen, kevyt ja sillä on alhainen hengitysvastus. Se antaa saman suojan taisteluaineita vastaan kuin vanhempi suojanaamarin m95-suodatin, mutta sen lisäksi se antaa kohtalaisen suojan teollisuuskaasuja vastaan. Lyhenteen C tarkoittaa kemiallista ainetta, B biologista asetta tai ainetta, R säteilyä; esimerkiksi likaisen pommin levittämät radioaktiiviset partikkelit ja N vastaavasti ydinaseen aiheuttamaa säteilyä. Suodatin ei suojaa säteilyltä pois lukien alfa-säteily, mutta estää radioaktiivisten partikkeleiden pääsyn kehon sisään tai limakalvoille.

CBRN-suodattimen rakenne on seuraava: ilmanottoaukko, kansi, kuori, aerosolisuodatinkerros, välipohja, kuitukangas, aktiivihiilisuodatinkerros, kuitukangas, pohjalevy sekä kierreosa.

Suomalainen siviileille jaettu kaasunaamari vuodelta 1939

On huomattava, että radioaktiivinen pöly, biologinen materiaali sekä aerosolina levitetyt CWA-aineet kiinnittyvät aerosolisuodatinkerrokseen. Höyrystyneet CWA-aineet kulkeutuvat aina aktiivihiilisuodatinkerrokseen saakka. Kaikista hiukkasista 99,995 % jää aerosolisuodatinkerrokseen. Huonoiten CBRN-suodatin pidättää 0,1–0,2 mikrometrin kokoisia hiukkasia.

CBRN-suodatin ei pidätä häkää, ja lisäksi sen pidätyskyky toimittaessa ammoniakin ja rikkidioksidin vaikutusalueella on olematonta. Huomattavaa on myös se, että kontaminoitunut suodatin on aina ongelmajätettä.

ABEK-suodatin on kapasiteetiltaan suurempi, mutta se painaa 45 % enemmän ja hengitysvastus on 45 % korkeampi kuin CBRN-suodattimella. Suuren painon vaikutuksesta saattaa syntyä reunavuotoa, koska ABEK-suodatin vääntää herkästi suojanaamarin kasvo-osaa päätä liikutettaessa. Se suojaa orgaanisilta kaasuilta ja liuotinhöyryiltä, epäorgaanisilta kaasuilta ja sellaisilta höyryiltä kuin kloori, rikkivety, syaanivety, happamilta kaasuilta, esimerkiksi rikkidioksidi, ammoniakilta, sekä radioaktiivisilta ja myrkyllisiltä hiukkasilta sekä bakteereilta ja viruksilta.

CBRN-suodatin soveltuu paremmin fyysistä suorituskykyä vaativiin tehtäviin, ja ABEK-suodatin puolestaan soveltuu paremmin rauhalliseen toimintaan esim. suojelutiedusteluun. ABEK-suodatinta tulisi käyttää olosuhteissa, joissa on vaaraa joutua teollisuuskaasujen (TIC) ja teollisuusmyrkkyjen (TIM) vaikutuspiiriin.

Ensimmäisessä maailmansodassa käytettyjä erilaisia kaasunaamareita.

Tukesin tekemässä tutkimuksessa naamareista on löytynyt asbestia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaasunaamari Wikimedia Commonsissa