Harry Ferguson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry George Ferguson
Harry Fergusonia esittävä patsas vuodelta 2008.
Harry Fergusonia esittävä patsas vuodelta 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt4. marraskuuta 1884
Growell, Downin kreivikunta
Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut25. lokakuuta 1960 (75 vuotta)
Stow-on-the-Wold, Gloucestershire, Lounais-Englanti

Henry George "Harry" Ferguson (4. marraskuuta 188425. lokakuuta 1960) oli irlantilainen insinööri ja keksijä, joka tunnetaan parhaiten saavutuksistaan modernin traktorin kehittäjänä. Hän oli lisäksi ensimmäinen irlantilainen joka valmisti oman lentokoneen ja lensi sillä. Lisäksi hänet tunnetaan moottoriurheilun parista. Ensimmäisen nelivetoinen Formula 1 -luokan kilpa-auto Ferguson P99 kehitettiin Ferguson Researchissä. Nykyään hänen nimensä elää Massey Ferguson -tuotemerkin yhteydessä.

Harry Ferguson syntyi yksitoistalapsiseen maanviljelijäperheeseen Growellissa Dromoren kaupungin lähistöllä Pohjois-Irlannin Downin kreivikunnassa.[1]

Vuonna 1902 Harry siirtyi maatilalta töihin veljensä Joen omistamaan polkupyörien ja autojen huoltoja ja korjauksia harjoittavaan firmaan. Työskennellessään mekaanikkona hän sai kipinän ilmailuun ulkomaalaisten lentonäytöksiä järjestäneiden seurueiden inspiroimana. Vuonna 1904 hän aloitti kilvanajamisen moottoripyörällä.

Harry Fergusonista tuli ensimmäinen lentokoneella lentänyt irlantilainen ja ensimmäinen Irlannin taivaalle noussut henkilö, kun hän joulukuun 31. päivänä vuonna 1909 nousi lentoon itse valmistamallaan yksitasoisella lentokoneella. Voimanlähteenä lentokoneessa oli 35-hevosvoimainen J.A.P.-moottori.[2][3]

Maatalouden laitteiden suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amerikkalaisen Farm Mechanics -lehden artikkeli vuodelta 1922, jossa käsitellään Harry Fergusonin esittelemää uutta auraa.

Ajauduttuaan veljensä kanssa erimielisyyksiin lentämisen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta Harry päätti jatkaa lentämisen kehittämistä yksin. Hän testasi lentokonettaan vielä vuosien 1911 ja 1912 aikana, kunnes luopui sen jatkokehityksestä. Harry oli perustanut vuonna 1911 May Street Motor Co -yhtiön, joka myi Maxwell-, Star- ja Vauxhall -henkilöautoja sekä Overtime-traktoreita. Vuonna 1912 yhtiön nimeksi muutettiin Harry Ferguson Limited.

Harry Ferguson pyrki poistamaan ongelmat, joita ilmaantui käytettäessä traktoria ja auraa hevosvetoisen auran tapaan toisistaan erillisinä yksikköinä. Hän esitteli vuonna 1917 Fordin T-mallista modifioidun autotraktorin nimeltä Ford Eros. Ferguson ja häntä avustanut insinööri Willie Sands suunnittelivat varta vasten Eroksen perään sopivan tukipyörättömän auran nimeltä "Belfast plough". Keksintö sai kohtuullisen suosion, ja se kilpaili markkinaosuuksista Fordson F -traktoria vastaan.

Fordson F:n tuonti Yhdysvalloista Irlantiin oli juuri alkanut, ja parin vuoden päästä sen valmistus Irlannin Corkissa lähtisi käyntiin. Tämä vei pohjan Fergusonin kehittämältä auran kytkentälaitteelta. Ferguson ei tästä lannistunut, vaan hän ja Willie Sands suunnittelivat muutossarjan, jolla Eroksen perään suunniteltu kyntöaura saatiin kytkettyä Fordson F:n perään. Laitteistoa oli kehitetty alkuperäisestä siten, että auran käyttöä voitiin ohjata traktorin kuskinpukilta.

Vuonna 1919 Ferguson palkattiin Irlannin maatalousministeriön toimiin. Hänen tehtävänään oli edistää traktorien käyttöönottoa Irlannin maataloudessa ja sitä myöten maan elintarviketuotannon tehostaminen.[4] Fergusonin näkemys oli, että traktorit ja aurat olivat edelleen liian raskaita ja kömpelöitä ollakseen tehokkaita pienillä palstoilla.[4] Hän jatkoi tiiminsä kanssa auran ja vetolaitteen kehittämistä toimivampaan muotoon.

Vuonna 1920 Ferguson teki ensimmäisen vierailun Yhdysvaltoihin ja esitteli tiiminsä kehittämää auran kytkentälaitetta Henry Fordille. Tämä tarjosi työpaikkaa yhtiössään Fergusonille, mutta Harry päätti pysyä itsenäisenä toimijana ja perustaa aurojensa valmistukseen oman tuotantolaitoksen.[5] Vuoden 1922 aikana Ferguson teki kaksi matkaa Yhdysvaltoihin ja solmi molemmilla kerroilla sopimuksen Ferguson-aurojen tuotannon aloittamisesta, mutta molemmat hankkeet kariutuivat vailla tulosta. Vuonna 1925 Ferguson solmi sopimuksen aurojen valmistuksesta liikemiesveljesten Eber ja George Shermanin kanssa, ja tämän tuloksena Yhdysvaltain Indianaan perustettiin Ferguson-Sherman Inc. -yhtiö. Shermanit olivat Henry Fordin luottomiehiä, ja Eber Sherman piti hallussaan mm. Fordson-traktorien USA:n laajuista edustusoikeutta. Fergusonin ja Shermanien yhtiö valmisti Fordson F -mallin perään mekaanisella nostolla ja laskulla varustettua Duplex-kytkentälaitetta. Sen etuisuutena keveyden lisäksi oli, että auran takertuessa esteeseen sitä voitiin keventää ylöspäin siirtämällä. Tämä vähensi traktorin ympärikaatumisen riskiä, mikäli aura tarttuu kiinni esteeseen tai vetovastus kasvaa liiaksi maaperän tiiviyden takia. Tästä kehitettiin edelleen mekaaninen kolmipistenostolaite eli Ferguson System, joka patentoitiin vuonna 1926. Nostolaitteen ensimmäinen versio oli nykyisiin nähden "väärin päin", ts. alhaalla oli yksi mekaaninen työntövarsi ja ylhäällä kaksi vetovartta, mutta pian Ferguson käänsi järjestyksen toisin päin. Tämä laite oli maanviljelystyössä suorastaan vallankumouksellinen. Sen sijaan, että traktorilla olisi vain vedetty maan muokkaamiseen tarkoitettuja laitteita, niiden työkorkeutta voitiin nyt tarpeen ja käyttöolosuhteiden muutosten mukaan säädellä.

Ferguson-Sherman -yhtiön toiminta loppui vuonna 1928, kun Ford lopetti Fordson-traktorien valmistuksen Yhdysvalloissa. Samana vuonna järjestettiin ensimmäiset Ulster TT -moottoripyöräkilpailut. Harry Fergusonilla oli näiden kilpailujen aikaansaamisessa suuri panos.

Ferguson Black

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ferguson-Brown -traktori
Ferguson-Brown -traktorin hydraulitoiminen kolmipistenostolaite

Harry Fergusonin saatua kolmipistenostolaitteen kehitystyön tuotantovalmiiksi hän tarvitsi kevyen traktorin jossa "Ferguson System" pääsisi oikeuksiinsa. Hänelle katsoi että paras tapa edetä oli oman traktorimallin suunnittelu ja valmistus. Vain siten samaan laitteeseen pystyttäisiin yhdistämään ne ominaisuudet, jotka hän näki traktorissa tarpeelliseksi. Tämän kehitystyön tuloksena syntyi prototyyppi Ferguson "Black" (nimitys tulee traktorin kauttaaltaan mustasta värityksestä), joka esiteltiin vuonna 1933.[6] Traktorin voimanlähteenä toimi amerikkalainen nelisylinterinen Hercules-moottori. Vaihteisto, voimansiirto ja ohjauslaitteisto olivat brittiläisen David Brown and Sons -yhtiön valmistetta. Ferguson Black oli nykyaikaisen traktorin kantaäiti hydraulisine kolmipistenostolaitteineen vetovastuksen tasaimineen ja automaattisine syvyyssäätöineen.

Ferguson-Brown -traktorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1933 tapahtunutta "Black"-prototyypin esittelyä seuranneina vuosina Harry Ferguson paneutui hydrauliikkajärjestelmän ongelmiin. Vuonna 1935 nämä oli ratkaistu ja Ferguson Malli A -traktorin sarjatuotanto saatettiin aloittaa. Tätä varten Ferguson solmi yorkshirelaisen konepaja David Brownin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Dawid Brown aloittaisi traktorien valmistamisen Huddersfieldin tehtaallaan ja Harry Ferguson Ltd. huolehtisi niiden myynnistä. Traktoreiden merkkinä oli Ferguson-Brown. Vuonna 1937 traktoreiden myynti ja tuotanto yhdistettiin vastaperustetun Ferguson-Brown Tractors Ltd -yhtiön alaisuuteen.

Ensimmäiset 550 kappaletta Ferguson Malli A -traktoria varustettiin Coventry Climax L -moottorilla, joka antoi sille noin 20 hevosvoiman tehon. Tämän jälkeen Coventry Climax uudisti työkalunsa ja David Brown Ltd. osti aiemmat, valmistaakseen tästälähtien moottorit itse.

Ennen tehtaalta lähtöä, jokaisen valmistuneen traktorin moottori testattiin, jotta voitiin varmistua moottorin oikeasta ja riittävästä tehosta ja paljaat metallipinnat tarkistettiin ruosteen varalta, ennen kuin niiden päälle suihkutettiin "Fergusonin harmaa" maalipinta. Traktorin perusversion myyntihinta, ilman lisälaitteita oli vuonna 1936 224 puntaa (nykyrahassa n. 13 000 £), tähän päälle kyntöaura, jonka hinta oli 26 puntaa (nykyrahassa n. 1500 £). Vertailuna samaan aikaan Fordson maksoi vain 140 puntaa (nykyrahassa n. 8000 £). Tämä seikka, yhdessä talouden matalasuhdanteen kanssa, tarkoitti sitä että myyntilukemat olivat verrattain alhaiset. Vuosien 1936 – 1938 välisenä aikana valmistui 1350 yksikköä. Aggressiivisesta myyntitoiminnasta huolimatta koneita meni kaupaksi vain 15 – 20 kappaleen viikkovauhtia ja vuonna 1937 myymättömiä koneita alkoi kasautua yhtiön pihalle.[7] Brown-Ferguson yhteistyö päättyi tammikuussa 1939, kun DB toi markkinoille oman tehokkaan traktorinsa ja Ferguson puolestaan solmi tuotantosopimuksen Henry Fordin kanssa.

Sopimus Fordin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ford-Ferguson 9N

Lokakuussa 1938 Ferguson esitteli Dearbornissa viimeisimmän traktorinsa Henry Fordille ja miehet tekivät kuuluisan "kättä päälle" -sopimuksensa. Fergusonilla oli matkassaan viimeisimmät traktoriaan koskevat suunnitelmat ja patentit. Näiden pohjalta kehitettiin Ford-Ferguson 9N, joka esiteltiin maailmalle kesäkuun 29. päivänä vuonna 1939. Vuoden 1938 sopimuksen mukaan Fergusonin traktorin valmistuksen olisi pitänyt alkaa myös Englannissa, Ford Ltd:n tehtailla Essexin Dagenhamissa. Yhtiö oli kuitenkin haluton ottamaan Fergusonin konetta tuotantoon Fordsonien rinnalle. Britannian Ford ei siis valmistanut yhtään 9N/2N-mallin traktoria, mutta kylläkin toi niitä Yhdysvalloista.

Henry Fordin pojanpoika Henry Ford II katkaisi yhteistyösopimuksen Fergusonin kanssa 30. päivänä kesäkuuta vuonna 1947. Ford jatkoi kuitenkin kolmipistenostolaitteen käyttöä uudessa 8N-traktorimallissaan, mutta ilman "Ferguson System" -nimeä. Koska Fergusonin patentti oli vielä voimassa, hän haastoi Ford Motor Companyn oikeuteen, suunnittelemansa laitteen luvattomasta valmistuksesta. Oikeus antoi asiasta päätöksensä huhtikuussa 1952 ja siinä Ford Motor Company velvoitettiin maksamaan Harry Fergusonille 9 miljoonaa dollaria (nykyrahassa 76,8 miljoonaa dollaria), korvauksina patenttirikkomuksista. Oikeudenkäynti jättiläismäistä koneistoa vastaan kuitenkin maksoi Fergusonille puolet tuosta summasta sekä terveyden menetyksen.

Ferguson TEF20


Toisen maailmansodan aikana brittiläinen Standard Motor Company oli rakentanut Coventryn Banner Lanelle lentokoneiden moottoreita valmistaneen tehtaan. Sodan päätyttyä tämä pinta-alaltaan 93 000 m2 tehdas oli lähes tyhjäkäynnillä ja Standard Motorin johtaja Sir John Black etsi kuumeisesti uusia toimintoja sen kattojen alle. Harry Fergusonin kiinnostuksen kohteena oli juuri tämäntyyppinen teollisuuslaitos ja nämä kaksi solmivat sopimuksen Ferguson-traktoreiden tuotannon aloittamisesta. Kuten aiemminkin, Harry Ferguson vastasi suunnittelusta, kehityksestä, myynnistä ja huolto-organisaation järjestämisestä, Standard Motor Companyn toimiessa traktoreiden valmistuksesta vastaavana.

Uuden yhteenliittymän ensimmäisenä tuotoksena syntyi Ferguson TE20 (TE = Tractor England), joista ensimmäinen rullasi ulos Banner Lanen tuotantolinjalta 6. päivänä heinäkuuta vuonna 1946. "Pikku Fergu" tai "Harmaa Fergu", joilla nimillä traktori meillä Suomessa tunnettiin oli merkittävä virstanpylväs, ei vain Fergusonille vaan ylipäätään koko maatalousalalle.

Ensimmäisten versioiden moottorina oli amerikkalainen 1966 cm3 Continental Z-120, mutta kun Standard Vanguard -henkilöautoa varten kehitetty 2088 cm3 moottori tuli markkinoille syyskuussa 1947, tämä otettiin TE20:ssa käyttöön kesäkuussa 1948. Banner Lanen tehtailla valmistettiin vuoteen 1953 mennessä 517 651 kappaletta Ferguson TE20 -traktoria. Vuoden 1953 keskivaiheilla Harry Ferguson Ltd yhdistyi kanadalaisen, maatalouskoneita ja traktoreita valmistaneen Massey Harris Company Ltd:n kanssa ja ne muodostivat Massey-Harris-Ferguson -yhtiön. Yhtiö jatkoi traktoreiden valmistamista sekä Massey-Harris- että Ferguson-brändien alla joulukuuhun 1957, jolloin yhtiön nimeksi muutettiin Massey-Ferguson. Massey-Harris-Ferguson -yhtiön ensimmäinen yhteinen tuote oli Ferguson FE35 eli "Kultamaha", joka esiteltiin lokakuussa 1956. Vuoden 1957 lopussa traktorin merkki muuttui Massey-Fergusoniksi ja väri punaiseksi.

Harry Ferguson kuoli barbituraattien yliannostukseen kotonaan Gloucestershiren Stow-on-the-Woldissa vuonna 1960. Selvittämättä jäi, oliko kyse vahingosta vai tarkoituksellisesta teosta.

Ferguson-traktorit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen Fergusonia alkoi tuoda Korpivaara Oy:n tytäryhtiö Farming Oy. Suomeen ensimmäiset harmaat brittitraktorit tuotiin syksyllä 1948 ja läpimurto alkoi välittömästi. Kysyntä ylitti monin kerroin tarjonnan.

Halukkaita ostajia oli niin paljon, että tuhannet joutuivat odottamaan omaa harmaata ferguaan kauankin. Traktorin saanti oli todellakin kiven alla ja monien maatilojen Ferguson-haaveet jouduttiin romuttamaan. Näille tiloille jouduttiin hankkimaan jokin toinen traktori, esimerkiksi Zetor. Zetoreita sai lyhyemmällä jonotusajalla ja myös "Zetkajengin" määrä kasvoi huimaa vauhtia.

Fergusonista tuli pian Suomen toiseksi suurmerkki Fordsonin rinnalle. Kun puhutaan harmaista Fergusoneista, tarkoitetaan vain ja nimenomaan TE-20-sarjan traktoreita. Alkuperäinen väri on nimeltään laivastonharmaa. Maalipinta ei ole kiiltäväpintainen, vaikka sellaisiakin tapaa joskus entisöityinä jopa museorekisterissä.[8]