Harry Alfthan
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Harry Uno Alfthan | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. lokakuuta 1884 Vaasa |
| Kuollut | 26. tammikuuta 1955 (70 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Venäjä Ukraina Suomi |
| Palvelusvuodet | 1900–1946 |
| Komentajuudet | hyökkäysvaunurykmentti, Uudenmaan rakuunarykmentti, Ratsuväkiprikaati, Helsingin varuskunta |
| Taistelut ja sodat | ensimmäinen maailmansota, lokakuun vallankumous, Venäjän sisällissota, Ukrainan itsenäisyyssota, talvisota, Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Joukko-osasto | 6. Kljastitsyn husaarirykmentti, Hämeen ratsurykmentti, hyökkäysvaunurykmentti, Uudenmaan rakuunarykmentti, Ratsuväkiprikaati, Helsingin varuskunta |
Harry Uno Alfthan (13. lokakuuta 1884, Vaasa – 26. tammikuuta 1955, Helsinki) oli suomalainen ratsuväenupseeri ja kenraalimajuri.
Perhe ja opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harry Alfthanin vanhemmat olivat eversti Ernst Alfthan ja Ingeborg Maria Wolff. Alfthan meni Suomen kadettikouluun 1900, valmistui ylioppilaaksi 1904 ja siirtyi Keisari Nikolain ratsuväkiopistoon 1902 ja valmistui kornetiksi 1908.
Palvelus Venäjän armeijassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän armeijassa Alfthan yleni luutnantiksi 6. Kljastitsyn husaarirykmentissä, jossa palveli ensimmäiseen maailmansodan ajan. Hän yleni ratsumestariksi 1917.
Palvelus Ukrainan armeijassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Alfthan liittyi Ukrainan armeijaan Kaarlo Kivekkään johtamaan divisioonaan ja osallistui taisteluihin venäläisiä vastaan ja yleni everstiluutnantiksi helmikuussa 1918.[1]
Palvelus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän palasi Suomeen ja liittyi armeijaan majurina sisällissodan jälkeen 5. elokuuta 1918 ja toimi Hämeen ratsurykmentin komentajan apulaisena. Sotien välisen aikana Alfthan komensi hyökkäysvaunurykmenttiä 1919–1921 ja palveli Uudenmaan rakuunarykmentin komentajan apulaisena 1921–1927. Ratsuväkiprikaatin esikuntapäällikkönä hän oli 1927–1928. Uudenmaan rakuunarykmenttiä hän komensi vuodesta 1928 alkaen.
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan aikana Alfthan toimi Uudenmaan rakuunarykmentin komentajana Karjalankannaksella ja ratsuväkiprikaatin komentajana Laatokan pohjoispuolella. Hän sai ylennyksen kenraalimajuriksi hiukan ennen jatkosotaa 6. kesäkuuta 1941. Sodan loppuajan hän oli Helsingin varuskunnan päällikkö. Alfthan erosi armeijasta sodan jälkeen 1946. Alfthan oli korkeimman oikeuden sotilasjäsen 1941–1954. Hän kuoli Helsingissä 1955.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mirko Harjula, Ryssänupseerit, s.341, Books on Demand, 2014, ISBN 9789522861429