Ratsuväkiprikaati

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ratsuväkiprikaati oli Suomen ratsuväen joukko-osasto, joka perustettiin Lappeenrannassa vuonna 1921. Sen alaisuuteen kuuluivat Uudenmaan rakuunarykmentti ja Hämeen ratsurykmentti.[1]

Talvisodan Ratsuväkiprikaati jalkautettiin hiihtojoukoksi 5. helmikuuta 1940. Jatkosodassa Ratsuväkiprikaati toimi Äänislinnasta käsin kevyen jalkaväen tavoin. Se muistetaan erityisesti Ilomantsin torjuntataisteluista heinä–elokuun vaihteesta 1944.[2]

Ratsuväkiprikaatin komentaja oli kenraalimajuri Georg Palmroth.

Erillinen pataljoona 7 alistettiin talvisodassa Ratsuväkiprikaatille.

Pataljoonan komentaja jääkärimajuri Heikki Saure

  • 1.komppania luutnantti evp. Torsti Kääriö
  • 2.komppania Luutnantti Jorma Hämäläinen
  • 3.komppania jääkärikapteeni Väinö Kallio
  • krh. komppania res. luutnantti Pentti Pimiä
  • Konekiväärikomppania reservi-insinööriluutnantti Mikael (miikka) Tiusanen
  • 1. Erill. konekivääriosasto jääkärikapteeni Martti Räisänen
  • Eino Pohjamo - Verinen tanner
  1. Ratsuväki – myyttinen aselaji Maavoimat. 2021. Viitattu 15.5.2022.
  2. Historia: Ratsuväki ja panssarijoukot ovat samaa juurta Reserviläinen. 2016. Viitattu 15.5.2022.