Halmekankaan tuulivoimapuisto
| Halmekankaan tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Simo |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | 2017 [1] |
| Perustaja | Tuuliwatti Oy [2] |
| Rakennuttaja | Tuuliwatti Oy [2] |
| Omistaja | Exilion Tuuli Ky |
| Operaattori | Carelin Oy [3] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [4] |
| Puistojännite | 20 kV [4] |
| Liittymisjännite | 110 kV [4] |
| Korkeus | 23–35 m [5] |
| Pinta-ala | 2,7 km² [5] |
| Tuulivoimalat | 11 × Vestas V126 (3,45 MW) [1][2] |
| Kapasiteetti | 37,95 MW [1][2] |
 Halmekankaan tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Halmekankaan tuulivoimapuisto on Lapissa Simon Patokosken kaakkoispuolella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 11 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 38 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Tuuliwatti Oy, sen omistaa Exilion Tuuli Ky ja sitä operoi Carelin Oy [3].[5][1][2][6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee pari kilometriä Simon asemanseudun itäpuolella ja valtatien 4 koillispuolella soistuvalla metsäalueella Halmekankaalla. Seudulla on tuuli lounas-koillis -suuntaisena valitseva ja sen tuulennopeus on korkeusvälillä 100–200 metriä keskimäärin 6–8 metriä sekunnissa [7][4]. Tuulipuiston pituus on 2,9 kilometriä, leveys 1,3 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,7 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 6,0 neliökilometriä.[4] Voimala-alue levittäytyy Hirsitaipaleenkankaan, Juurakkosuon, Halmekankaan ja Kalttosuon ympäristöihin. Alue rajautuu kaakossa Iin kuntarajaan. Hankealueen reunassa on kahden kilometrin päässä ja Simojoen rannassa sijaitseva kuntakeskus Asemakylä. Tuulipuiston huoltotiet tulevat Patokoskella kulkevalta seututieltä 924 ja etelästä valtatieltä 4. Alue on lähes autio, mutta alle kahden kilometrin etäisyydellä elää yli 200 asukasta ja sijaitsee 11 vapaa-ajan asuntoa.[7][5]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V126-mallia, jonka tuuliturbiinin halkaisija 126 metriä ja jonka kapasiteetti on 3,45 megawattia.[2][6] Voimalat sijaitsevat 23–35 metrin korkeudella mpy. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä voimala-alueen keskellä sijaitsevalle sähköasemalle. Sähköasema sijaitsee alueen halki kulkevan Raasakka-Isohaaran 110 kilovoltin sähkölinjan äärellä, mutta sähköä ei johdeta siihen[7]. Sähköasemalta sähkö johdetaan 110 kilovoltin siirtolinjaa myöten 38 kilometriä Taivalkosken vesivoimalaitoksella sijaitsevalle sähköasemalle, jossa sähkö kytketään kantaverkkoon.[4][5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuliwatti Oy alkoi suunnitella Simon kuntaan tuulivoimaa varsin laajalle alueelle. Sen tammikuussa 2013 Lapin ELY-keskukselle jättämässä YVA-menettelyn arviointiohjelmassa esiteltiin viiden tuulivoimapuiston yhteishanketta. Siihen kuuluivat Karsikko, Leipiö, Halmekangas ja Onkalo sekä jo vuonna 2012 rakennettu Putaankangas. Näistä kaikki muut paitsi Karsikko tulisivat toteutumaan. Leipiön hanke valmistui vuonna 2014 ja se jakaantui myöhemmin kahdeksi tuulipuistoksi: Leipiö 1 ja Leipiö 2 ja 3. Onkalon ensimmäinen vaihe Onkalo 1 valmistui vuonna 2012 ja toinen vaihe Onkalo 2 vuonna 2016. Halmekangas olisi siten viimeinen toteutunut hanke, sillä Karsikkoa ei ole koskaan toteutettu. Arviointiohjelma oli julkisesti nähtävillä tammi- ja helmikuun aikana, jonka aikana järjestettiin yleisötilaisuus. Mielipiteiden jättämisen jälkeen laati yhtiö YVA-selostuksen, jonka se jätti ELY-keskukselle lokakuussa 2013. Selostus oli nähtävillä loka-marraskuun,ja siitä sai jättää mielipiteensä joulukuun puoliväliin saakka.[8]
Ohjelman ja selostuksen mukaan Halmekankaalle suunniteltiin 10 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus olisi ollut 140–160 metriä, kokonaiskorkeus 200–240 metriä ja kapasiteetti 3–5 megawattia. Voimala-alueen sähkönsiirtolinja, joka toimisi 110 kilovoltin jännitteellä, rakennettaisiin Iso Kivimaalta alkaen 400 kilovoltin Keminmaa-Pikkarata-linjan rinnalle, kunnes se poikkeaisi Taivalkosken vesivoimalaitoksen sähköasemalle. Samaa linjaa olisivat käyttäneet myös Leipiön tuulivoimapuistot. Suunnittelun tuloksena osayleiskaavan luonnos julkistettiin lokakuussa 2013 ja ehdotus kesäkuussa 2014. Lopullinen osayleiskaava hyväksyttiin Simon kunnanhallituksessa syyskuussa 2014 ja kunnanvaltuustossa lokakuussa 2014.[9][10]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuiston rakentamisesta ei tässä ole esittää lähteistettyä tietoa. Tuulivoimapuisto valmistui vuoden 2017 aikana[1].
Uutiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulipuiston rakentaja Tuuliwatti oli St1 Nordicin ja S-Voiman yhteisyritys, jossa molemmilla oli 50 % omistusosuus. Se jakautui vuonna 2020 kahdeksi yritykseksi, josta Tuulivoltti Oy jäi St1 Nordicille omistukseen ja Gigawatti Oy jäi S-ryhmälle. Tuulivoimapuistot jaettiin kummallekin yhtiölle "tasan". St1 myi Tuulivoltin nopeasti Exilionille, josta tuli yhdentoista tuulivoimapuiston uusi omistaja [11]. Halmeenkangas kuului tästä alkaen Exilionille. Tuulivoimalaitokset siirrettiin yhtiön tytäryhtiön Exilion Tuuli Ky:n omistukseen. Tässä yhteydessä perustettiin Halmeenkankaan tuulivoimapuistolle oma yhtiö Simo Halmekangas Tuuli Ky [12].[13][14][15]
Tuulipuiston operaattoriksi jäi ilmeisesti Operointi St1 Oy [2], mutta toukokuussa 2023 Exilion ilmoitti, että Halmekankaalla toiminnan ja huollon operaattorina aloittaa Carelin Oy.[3]
Tuulivoimapuiston sähkönsiirtoa kantaverkkoon haluttiin uudistaa Palokankaan tuulivoimapuiston rakentamisen yhteydessä. Tässä ei ole tietoa siitä, toteutuiko sähkönsiirron uudelleenjärjestely.[16]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 3.9.2024.
- ↑ a b c d e f g Halmekangas www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Exilionin tuulipuistojen teknisen hallinnoinnin yhteistyökumppaneihin muutoksia exilion.fi. 27.04.2023. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 3.9.2024.
- ↑ a b c d e f Simon tuulivoimapuistot (PDF) (YVA-selostus, s. 2, 4–5, 21–25, 28) ymparisto.fi. 30.9.2013. Oulu: Tuuliwatti Oy & FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Viitattu 7.9.2024.
- ↑ a b c d e Halmekankaan tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.9.2024.
- ↑ a b Vestas V126/3450 www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Simon tuulivoimapuistot (PDF) (YVA-ohjelma, s. 9–10, 18–19, 33–34, 42, 65) ymparisto.fi. 21.12.2012. Oulu: Tuuliwatti Oy & FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Viitattu 7.9.2024.
- ↑ Simon tuulivoimapuistot, Simo ymparisto.fi. 8.12.2015 / 5.6.2023. Kemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 3.9.2024.
- ↑ Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (kaavamerkinnät ja pvm:t) sweco.fi. 12.9.2014. Oulu: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Yleiskaavat simo.fi. Simo: Simon kunta. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Renewable energy investor Exilion Tuuli Ky acquires 11 wind farms and eight development projects exilion.fi. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 7.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Simo Halmekangas Tuuli Ky kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 6.9.2024.
- ↑ St1 myi tuulivoimakapasiteettinsa Suomessa Exilion Tuulelle st1.fi. 2.11.2020. Helsinki: St1 Nordic Oy. Viitattu 6.9.2024.
- ↑ Waris, Olli: IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla is.fi. 21.2.2022. Helsinki: Iltasanomat. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ Suomen suurin tuulivoiman kotimainen tuottaja exilion.fi. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 6.9.2024.
- ↑ Valtioneuvoston päätös: Exilion Tuulihankkeet Ky, Palokangas-Halmekangas (PDF) maanmittauslaitos.fi. 28.4.2022. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 7.9.2024.