St1 Nordic
| St1 Nordic Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2006[1] |
| Perustaja | Mika Anttonen |
| Toimitusjohtaja | Henrikki Talvitie[2] |
| Puheenjohtaja | Mika Anttonen[2] |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi [1] |
| Toimiala | Tuotantoyhtiöitä (päätoimiala), rahoitus ja luottotoiminta[1] |
| Liikevaihto | 8,2 miljardia euroa (2023)[3] |
| Tilikauden tulos | 146,7 miljoonaa euroa (2023)[3] |
| Henkilöstö | yli 1000 (2023)[3] |
| Tytäryhtiöt | St1 Oy, St1 Norge AS, St1 Sverige AB, St1 Lähienergia Oy, Brocklesby Ltd[2] |
| Omistaja | suurin omistaja Mika Anttonen, yli 80 % osakkeista[4] |
| Kotisivu | [1] |
St1 Nordic Oy on suomalainen energiakonserni, joka on keskittynyt polttonesteiden markkinointiin, öljynjalostukseen sekä uusiutuvaan energian ratkaisuihin, kuten biopolttoaineisiin ja teolliseen tuulivoimaan.[2]
St1 Nordic-konserni toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2023 8,2 miljardia euroa[3]. Uusiutuvan energian osuus siitä oli 22,1 %[3]. Investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat 111,3 miljoonaa euroa[3] eli 46 % konsernin kaikista investoinneista. Vuosien 2019-2023 aikana St1:n kokonaisinvestoinneista 43 % on sijoitettu uusiutuvan energian investointeihin. Luku ei sisällä yrityskauppoja.[3]
St1:n pääkonttori on Helsingissä ja vuonna 2023 St1 Nordic työllisti yli tuhat henkilöä.[3]
Konserni tutkii ja kehittää taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestäviä energiaratkaisuja.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: St1:n historia
Johtoryhmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henrikki Talvitie toimii St1 Nordic Oy:n ja St1 Oy:n toimitusjohtajana. Hänen lisäkseen yhtiön johtoryhmään kuuluvat: [6]
- Miika Eerola, Head of Refining, Projects and HSSE
- Hilde Wahl, Head of Sales and Brands; CEO, St1 Sverige AB
- Kati Ylä-Autio, CFO
- Sampsa Halinen, Head of Energy Trade & Logistics
- Linda Pihl, Head of Business Technology
- Miika Johansson, Head of Renewable Energy & Strategy
- Lea Rankinen, Head of Sustainability & Corporate Affairs
- Tom Rinne, Head of HR
Mika Anttonen johtaa konsernin hallitusta, jonka muita jäseniä ovat Kati Ihamäki, Mikko Koskimies ja Kim Wiio.[3]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2024 St1 Nordic -konserniin kuuluivat: [6]
- Suomessa St1 Oy ja sen tytäryhtiö Lämpöpuisto Oy sekä St1 Lähienergia Oy
- Ruotsissa St1 Sverige AB
- Norjassa St1 Norge AS
- Isossa-Britanniassa Brocklesby Ltd
Yhteisyritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 Nordic Oy:llä on S-ryhmän kanssa yhteisyritys North European Oil Trade Oy, NEOT (toinen omistaja SOK omistaa 51%). NEOT toimittaa vuosittain noin 6 miljardia litraa polttonesteitä yli 1700 asemalle, jälleenmyyjien kautta polttoöljyä kodeille ja yrityksille sekä polttoaineita laivoihin ja ilmailuun.[7]
St1 Nordic omistaa Aviation Fuelling Services Norway AS yhdessä Shellin kanssa.[8] Yhtiö tarjoaa lentoliikenteen polttoainepalveluita Norjan markkinoilla. [9]
SCA:n kanssa St1:llä on yhteisyritys Scastone AB, joka on ostanut 50% St1:n Göteborgin biojalostamosta ja rakentanut sen yhteyteen uusiutuvien polttoaineiden tuotantolaitoksen.[3] Tuotantolaitos hyödyntää biopolttoaineentuotannossa SCA:n toimittamaa mäntyöljyä ja muita uusiutuvia raaka-aineita.[10]
Helmikuussa 2022 St1 perusti Valion kanssa yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n, jonka tarkoituksena on tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Pohjois-Savoon kaavaillun ensimmäisen laitoksen on määrä olla toiminnassa vuonna 2026.[11] Helmikuussa 2024 Suomen Lantakaasu osti enemmistön Nurmon Bioenergia Oy:stä, joka valmistelee teollisen kokoluokan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksen rakentamista Nurmoon.[12]
St1:n, HitecVisionin ja Aneon yhteisyritys St1 Biokraft AB (entiseltä nimeltä 1Vision Biogas AB [13]) on erikoistunut biokaasun tuotantoon ja myyntiin. St1 Biokraftin tavoitteena on tulla Pohjoismaiden johtavaksi biokaasutoimijaksi, joka operoi koko biokaasun arvoketjua raaka-aineen hankinnasta jakeluun ja myyntiin.[14]
Toiminta-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 Nordic toimii seuraavilla alueilla: [2]
- Jakeluasematoiminnot
- Yritysmyynti
- Energiantuotanto ja ratkaisut
- Energiakauppa ja logistiikka
Jakeluasemaverkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2023 St1:n pohjoismaiseen verkostoon kuului 1259 St1- ja Shell-asemaa sekä kaasuntankkausasemaa:[3]
- 36 prosenttia asemista on Suomessa
- 40 prosenttia Ruotsissa
- ja 24 prosenttia Norjassa
Shell-brändi on St1:n käytössä lisenssisopimuksella.[2] Syyskuussa 2023 St1 kertoi siirtävänsä kaikki asemat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa St1-brändin alle, kun nykyinen lisenssisopimus päättyy parin vuoden päästä[15].
Jakeluverkosto pitää sisällään niin miehittämättömiä kuin palveluasemiakin myymälöineen ja ravintoloineen, samoin raskaan liikenteen jakelupisteitä.[16]
St1:n markkinaosuus vuonna 2023 Suomessa myytävästä bensiinistä oli 23,6 % ja dieselistä 20,0 %. Ruotsissa markkinaosuudet olivat bensiinissä 20,7 % ja dieselissä 16,2 %. Norjassa myytyjen tuotteiden markkinaosuudet olivat bensiinissä 16,9 % ja dieselillä 16,8 %.[3]
Energiantuotanto ja ratkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Göteborgin jalostamo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 osti Göteborgin öljynjalostamon Shelliltä vuonna 2010, samalla kun yhtiö hankki omistukseensa Shellin huoltoasemat Suomessa ja Ruotsissa.[17]
St1:n Göteborgin jalostamon kapasiteetti on noin 30 miljoonaa barrelia raakaöljyä vuodessa. Jalostamo toimii myös polttoaineiden sekoituskeskuksena. Jalostamon tuotteisiin kuuluu mm. bensiini, JET A1, rikitön MK-1-diesel ja muut keskitisleet, meriliikenteen polttoaineet sekä nestekaasu. Suurin osa jalostustuotteista myydään oman St1- ja Shell-verkoston kautta Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa.[2][18]
St1:n Göteborgin jalostamon yhteyteen on rakennettu uusi biojalostamo, joka vihittiin käyttöön huhtikuussa 2024. Biojalostamo on aloittanut kestävän lentopolttoaineen (SAF), uusiutuvan dieselin (HVO), bionaftan ja Bio-LPG:n valmistuksen[19]. Tuotannossa käytetään mäntyöljypohjaista raaka-ainetta, joka syntyy St1:n kumppanin, metsäyhtiö SCA:n tehtailla sulfaattisellun tuotannon sivutuotteena. Uusi biojalostamo voi lisäksi hyödyntää laajalti muitakin uusiutuvia raaka-aineita. Jalostamon vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin 200 000 tonnia uusiutuvia polttoaineita.[20]
Vuonna 2022 St1 Nordic osti Brocklesby Ltd:n, joka on elintarviketeollisuuden jätteen kierrätyksen asiantuntija ja alan raaka-ainejalostaja Isossa-Britanniassa. Göteborgin uusi biojalostamo tulee hyödyntämään Brocklesbyn toimittamaa raaka-ainetta uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttonesteen valmistuksessa.[21][22]
Vuonna 2023 St1 lopetti Suomessa edistyneen, jäte- ja tähdepohjaisen etanolin valmistuksen liikennekäyttöön raaka-aineen huonon saatavuuden ja kilpailuympäristön muuttumisen takia.[3]
Biokaasun tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 näkee biokaasun keskeisenä kasvumahdollisuutena energiasiirtymässä, ja yritys on sitoutunut tekemään huomattavia investointeja sen tuotantoon ja jakeluverkostoihin Pohjoismaissa. Biokaasu on jo valmis ratkaisu, jonka avulla voidaan saada aikaan päästövähennyksiä erityisesti raskaassa liikenteessä. [3]
Joulukuussa 2023 St1 järjesteli yhdessä Aneon ja HitecVisionin kanssa omistuksensa Biokraftissa perustamalla yhteisyrityksen, 1Vision Biogas AB:n. St1 Nordic omistaa 50% uudesta 1Vision Biogasistä, joka tukee Biokraftia sen kasvupyrkimyksissä.[23] Syyskuussa 2024 1Vision Biogas osti St1 Nordicin biokaasuliiketoiminnat. Yritys yhdisti kaksi yksikköä yhdeksi yhtiöksi ja on sitoutunut investoimaan yli yksi miljardia euroa biokaasun tuotantoon ja jakeluverkostoihin Pohjoismaissa. Lokakuussa 2024 1Vision Biogas ilmoitti vaihtavansa nimensä St1 Biokraft AB:ksi.[13] Yritys tulee operoimaan koko biokaasun arvoketjua raaka-aineen hankinnasta jakeluun ja myyntiin.[14]
St1 ja Valio perustivat vuonna 2022 Suomen Lantakaasu Oy:n, joka aikoo rakentaa Suomeen 8–10 biokaasu- ja nesteytyslaitosta vuoteen 2030 mennessä. Laitokset muuttavat maitotilojen lannan ja muut sivuvirrat uusiutuvaksi biokaasuksi, jota hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Ensimmäinen laitos avataan Pohjois-Savoon. Nesteytettyä biometaania tuottava laitos ja sen viereen sijoittuva biokaasumädättämö otetaan käyttöön vuonna 2026. Laitoksen vuosittainen kapasiteetti on noin 125 gigawattituntia ja sen avulla maatalouden ja liikenteen päästöjä voidaan vähentää vuosittain 71 000 tonnia. Yritys aikoo hajauttaa biokaasutoimintaansa jopa yksittäisille maatiloille.[11] Laitoksella on tarkoitus tuottaa myös kiertolannoitetta, jolla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat lannoitteet.[24] Biokaasua on tarkoitus myydä St1:n raskaan liikenteen tankkauspisteillä. St1:n osuus Suomen Lantakaasusta siirtyi 1Vision Biogas AB:lle – nykyiseltä nimeltään St1 Biokraft AB:lle –siinä yhteydessä, kun yritys osti St1 Nordicin biokaasuliiketoiminnot. [13][14]
Toukokuussa 2023 St1 tiedotti tuovansa nesteytetyn biokaasun (LBG) myyntiin Suomessa valikoiduille asemilleen. St1:n tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen biokaasuasemien tankkausverkosto raskaalle liikenteelle.[25] St1:n myyntiorganisaatio ja verkosto jatkavat St1 Biokraftin tuotteiden jakelua. [14]
Tuulivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 St1 myi Suomessa tuulivoimakapasiteettinsa, jonka oli rakentanut St1 Nordic Oy:n ja S-Voima Oy:n yhteisyritys TuuliWatti Oy. Kaupalla haluttiin vapauttaa pääomaa uusiin teollisen tuulivoiman investointeihin Pohjoismaissa. Samalla TuuliWatti aloitti jakautumisprosessin kahdeksi yhtiöksi.[26]
St1 on jatkanut myymiensä tuulipuistojen operointia Suomessa ostajan eli Exilion Tuuli Ky:n lukuun ja myy operointia palveluna tuulivoimapuistojen omistajille Pohjoismaissa.[2]
St1 kehittää tuulivoimahankkeita Pohjoismaissa. Pohjois-Norjassa Finnmarkin alueella on kaksi tuulivoimahanketta, joista Davvin tuulipuisto on lupavaiheessa ja Sandfjelletin tuulipuistohanke kehitysvaiheessa. [2]
Vuonna 2021 St1 Sverige AB osti Wästgöta Wind AB:n, jolla on useampia tuulivoimahankkeita varhaisessa kehitysvaiheessa Ruotsissa.[2]
Aurinkovoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2023 lopulla St1 teki ensimmäisen investointipäätöksensä liittyen aurinkoenergiaan. Ensimmäinen aurinkovoimapuisto tullaan rakentamaan Göteborgin Risholmeniin vuoden 2024 loppuun mennessä, ja valmistuttuaan sen sähköntuotantotavoite on 8,5 GWh vuodessa.[3]
Geoterminen lämpö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 Lähienergia Oy vastaa St1:n maalämpöpumppuratkaisuista. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa 30–5000 kW:n lämpölaitoksia isompiin asuinkerrostaloihin sekä liike- ja julkisiin rakennuksiin korvaamaan fossiilisen energian, kuten hiilen ja öljyn käyttöä. Lämpökaivot porataan tyypillisesti 250–300 metrin syvyyteen, isommissa projekteissa jopa 600 metriin.[2]
Vuonna 2021 St1 sopi CapMan Infran kanssa yhteistyöstä maalämpöinvestointien vauhdittamiseksi Suomessa. CapMan Infra rahoittaa St1:n myymiä ja rakentamia uusia maalämpölaitoksia kerrostaloille ja liike- ja julkisille kiinteistöille.[27]
Keväällä 2023 St1 Lähienergia ja Caverion ilmoittivat aloittavansa yhteistyön maalämpöhankkeiden toteutuksessa kiinteistöille. Caverion tuo kumppanuuteen talotekniikan ja lämpöpumpputeknologian osaamisen ja St1 Lähienergia geologian, geofysiikan sekä poraamisteknologian asiantuntemuksen.[28]
St1:n pilottiprojektissa Espoon Otaniemessä on tutkittu geotermisen lämpölaitoksen teknisiä toteutusmahdollisuuksia. Kaksi syvälämpökaivoa porattiin yli 6 kilometrin syvyyteen, missä kallioperän lämpötila on 120 astetta. Projekti pysäytettiin vuonna 2022, koska veden virtaus kaivojen välillä ei ollut riittävä kaupallisesti järkevään lämmöntuotantoon.[2]
Suomen syvimmät geolämpökaivot ovat herättäneet laajaa kiinnostusta eri tutkimustahojen keskuudessa, joten St1 tarjoaakin niitä tutkimuskäyttöön. Suomen kovaan graniittiseen kallioperään poratut kaivot ovat kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimusympäristö eri tutkimusalueille, geotermisen energian tuotannosta aina mikrobiologiseen tutkimukseen.[2]
Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen/Power-to-X
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 LUT-yliopisto, Wärtsilä ja St1 julkaisivat yhteistyössä laatimansa Hiilineutraali Suomi -raportin siitä, miten P2X-ratkaisut voivat tukea Suomea hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja luoda täysin uuden kasvualueen teknologiateollisuudelle.[29]
St1 tutkii ja kehittää useissa hankkeissa Power-to-X-pohjaisia ratkaisuja. P2X on globaalisti skaalautuva teknologia, johon panostaminen ratkaisee sähkön varastointiongelman. Teknologia tuottaa synteettisiä polttoaineita talteen otetusta hiilidioksidista ja vedystä hyödyntäen uusiutuvaa sähköä. P2X mahdollistaa esimerkiksi kestävän vaihtoehdon lentoliikenteelle ja muille suuren kysynnän nestemäisille fossiilisille polttonesteille.[30]
Konkreettinen askel power-to-x-teknologian hyödyntämisessä on St1:n suunnitelma Suomen ensimmäisen synteettisen metanolin tuotantolaitoksen rakentamisesta Finnsementin tehtaan yhteyteen Lappeenrantaan. Laitoksen on määrä tuottaa uusiutuvaa synteettistä metanolia muun muassa meri- ja tieliikenteen polttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Synteettinen metanoli on merkittävä tulevaisuuden vähähiilinen polttoaine.[31] Marraskuussa 2023 St1 tiedotti, että hanke ei etene alkuperäisessä aikataulussaan perussuunnitteluvaiheeseen, koska sen riittävään kannattavuuteen liittyy vielä liikaa epävarmuuksia.[32]
Hiilensidonta metsittämällä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 tutki kestävää hiilensidontaa pilottimetsitysprojektissa Marokossa vuosina 2018–2022. Pilotissa istutettiin nopeasti kasvavia puulajeja kuivalle alueelle ja tutkittiin niiden kykyä muodostaa merkittävä mitattava hiilinielu. Tavoitteena oli löytää optimaalinen ratkaisu maanparannuksen ja kastelujärjestelmien avulla kustannustehokkaaseen metsän kasvuun ja hiilensidontakykyyn. Projekti toteutettiin yhteistyössä paikallisen Université Mohammed VI Polytechnique -yliopiston kanssa ja Luonnonvarakeskus LUKE ohjasi ja seurasi kenttäkokeita istutusalueella Bengueririssa. Keväällä 2023 valmistuneen tutkimusraportin mukaan ilmakehästä hiilidioksidia sitovan ja samalla paikallisesti muita hyötyjä tuovan kasvillisuuden lisääminen on mahdollista jopa kuivissa olosuhteissa, joissa ei ole käytännössä kasvanut mitään pitkään aikaan. Uuden kasvillisuuden luomat hiilinielut tarjoavat merkittävän työkalun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kasvattaen maapallon viherpeitettä ja parantaen samalla olennaisesti paikallisia elinolosuhteita.[33]
St1:ssä nähdään metsittäminen edullisempana ilmastonmuutoksen torjuntatapana kuin liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoite.[34] St1 pyrkii siihen, että hiilen sitominen metsityksen avulla olisi yritykselle yksi hyväksyttävä keino päästöjen kompensointiin.[35]
St1:n investoinnit tutkimukseen ovat kasvattaneet yrityksen osaamista tulevaisuuden hiilensidontaprojektien edistämiseksi uutena liiketoimintana.[2]
Energiakauppa ja logistiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]St1 Nordicin ja SOK:n yhteisyritys North European Oil Trade Group (NEOT) on Itämeren alueella itsenäinen polttonesteiden hankintayhtiö ja tärkeä osa St1:n arvoketjua. NEOT:n toiminnan tavoitteena on hankkia omistajilleen kilpailukykyisiä ja kestäviä polttonesteratkaisuja.[2]
St1 pyrkii parantamaan toimitusketjunsa kestävyyttä yhteistyössä NEOT:n kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on edistää tuotteiden jäljitettävyyttä ja mahdollistaa niiden hiilijalanjäljen laskeminen.[2]
NEOT ostaa polttonesteitä globaaleilta trading-markkinoilta, vastaa niiden varastoinnista ja sekoittamisesta sekä kuljetuksista jalostamoilta terminaaleihin. Oma Göteborgin jalostamo on St1:n tärkein hankintalähde, mutta NEOT hankkii öljytuotteita myös muilta Itämeren alueen jalostamoilta – pääosin Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. NEOT toimittaa biokomponentteja globaaleilta markkinoilta St1:n Göteborgin jalostamolle.[2]
St1 ylläpitää logistiikkaketjua kaikissa toimintamaissaan yhdessä NEOT:n kanssa. Ketju koostuu terminaaleista tuotteiden varastointia varten sekä laajasta kuljetusverkostosta. NEOT operoi Suomen kuutta terminaalia, Ruotsin seitsemän ja Norjan yhdeksän terminaalin operointivastuu on puolestaan St1:llä. Yhteinen kuljetusverkosto kattaa laiva-, tie- ja rautatiekuljetukset.[2]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2009 St1:n biopolttoaine RE85 voitti Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailun Suomen osakilpailun tuotesarjan. Se koostuu 80-85 -prosenttisesti biojätteestä tuotetusta bioetanolista ja sitä voidaan käyttää flexifuel-autoissa. RE85:n etuina pidettiin kotimaisuutta ja paikallista tuotantoa.[36]
- Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten yritysten Ilmastokumppanit-verkosto valitsivat viideksi parhaaksi ympäristöteon tekijöiksi CGI:n, Keskon, Gaia Oy:n, Lassila&Tikanojan ja St1:n vuonna 2016. St1 lähienergialaitos-konseptissa hyödynnetään paikallista energiaa maasta ja poistoilmasta käyttämällä tuulisähköllä toimivia lämpökaivoja, lämpöpumppuja ja lämmön talteenottolaitteita.[37]
- St1 Lähienergiapalvelu voitti Lähienergialiiton ensimmäistä kertaa järjestämän Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 -kilpailun.[38]
- St1 oli mukana suomalaisten yritysten ryhmässä (St1, Fortum, Neste ja HSY), joka sai Energy Globe World Award 2019 -palkinnon kategoriassa ”Ilma”. Palkinto luovutettiin Energy Globe World Award 2019 -gaalassa Espoossa.[39]
Yhteiskuntavastuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanlaajuisen energiasiirtymän kiihtyessä energiateollisuuden rooli on yhä kriittisempi ja St1 tunnistaa kiireellisen tarpeen tarttua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja työskennellä kestävämmän tulevaisuuden eteen. Energiatuotteiden toimittajana St1:n toiminnalla on merkittävä vaikutus ympäristöön ja yhteisöihin, missä se toimii, joten yritys haluaa läpinäkyvyyden avulla varmistaa kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat koko arvoketjussaan.[2]
Vaikka fossiiliset polttoaineet ovat yhä konsernin pääasiallinen tulonlähde, ne mahdollistavat sen, että St1 voi kehittää osaamista tuodakseen yhä enemmän uusiutuvaa energiaa markkinoille.[40]
St1 on sitoutunut YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen, joka edistää ja kehittää yritysten sekä yhteisöjen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta hyödyntäen YK:n Global Compactin 10 periaatetta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.[41]
St1 Nordic on julkaissut vuosittain toiminnastaan integroidun vastuullisuusraportin vuodesta 2017 alkaen. Viimeisin St1 Nordic Oy:n integroitu raportti Game Changer 2023 julkaistiin huhtikuussa 2024.
St1 on myös tuonut yhteiskunnalliseen keskusteluun näkemyksiään ilmastotavoitteisiin ja globaaleihin energia-alan haasteisiin liittyen. Kesäkuussa 2016 St1 julkaisi ”St1 Energy Outlook” –keskusteluasiakirjan energiamarkkinoiden haasteista ja muutoksesta ja lukijat saivat kommentoida asiakirjaa. Vuonna 2017 asiakirjasta julkaistiin päivitetty versio: "St1 Nordic Energy Outlook". Vuonna 2020 ”St1 Outlook” -dokumentti julkistettiin St1 Nordicin järjestämässä Solving Global Energy Challenges -webinaarissa, jossa kansainväliset huippupanelistit keskustelivat energiasektorin ja yhteiskunnan kohtaamista haasteista sekä ratkaisuista, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.[42]
St1 toteuttaa yhteiskuntavastuuta myös suomalaisen huippu-urheilun tukijana mm. Suomen Hiihtoliiton kanssa.[43][44]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c St1 Nordic Oy www.finder.fi. Viitattu 3.5.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Game Changer 2022, St1 Nordic Integroitu vastuullisuusraportti 2023. St1. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Game Changer 2023 – St1 Nordic -konsernin integroitu vastuullisuusraportti 2024. St1 Nordic. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ Antti Järvenpää: St1 teki Mika Anttosesta miljardöörin – Tästä päivästä lähtien kuka tahansa voi ostaa yhtiön osakkeita Arvopaperi. Viitattu 1.7.2019.
- ↑ Puhdasta voimaa Suomesta – St1 Finnish. Viitattu 4.6.2018.
- ↑ a b Tietoa yrityksestä St1.
- ↑ NEOT Group homepage NEOT Group. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Game Changer 2021, St1 Nordic Integroitu vastuullisuusraportti 2022. St1. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Yhteisyritykset St1. 2023. Viitattu 20223-06-02.
- ↑ Simo Löytömäki: SCA ja St1 yhteistyöhön nestemäisen biopolttoaineen tuotannossa Helsingin Sanomat. 21.9.2021. Viitattu 20223-06-02.
- ↑ a b Valio ja energiayhtiö St1 suunnittelevat Pohjoismaiden suurinta biokaasulaitosta Savoon – sota Ukrainassa teki hankkeesta entistä tärkeämmän Yle Uutiset. 9.3.2022. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Piia Lehojärvi: Teollisuuden jättipanostus biokaasuun – Valion ja St1:n yhteisyritys ostaa Nurmon Bioenergian. Maaseudun Tulevaisuus 26.2.2024 maaseuduntulevaisuus.fi. 23.5.2024.
- ↑ a b c 1Vision Biogasista tulee St1 Biokraft Lehdistötiedote.
- ↑ a b c d Päivikki Pietarila: Uusi biokaasuyhtiö suunnittelee yli miljardin euron investointeja Pohjoismaissa Talouselämä. 3.9.2024.
- ↑ Mannermaa, Jaakko: Shell-huoltoasemat katoavat tienvarsilta. YLE. 28.9.2023. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ Edistyneitä polttonesteitä jätteistä St1. 2023. Arkistoitu 2.6.2023. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Mistä tuleekaan bensiini Suomen huoltamoihin? KU. 15.2.2013. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Jalostamo St1. 2013. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ St1 Nordicin tiedote: St1:n ja SCA:n yhteisyritys aloittaa uusiutuvien polttoaineiden tuotannon Göteborgissa Ruotsissa. 10.4.2024. St1 Nordic. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ Antti Lehmusvirta: St1 ja SCA yhdistävät voimansa biojalostamohankkeessa Kauppalehti. 20.9.2021. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Perttu Räsänen: St1 ostaa elintarvikejätteiden kierrättäjän Britanniasta Kauppalehti. 31.1.2022. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Esko Lukkari: St1 osti jäteraaka-aineyhtiön Isosta-Britanniasta Osto & Logistikka. 4.2.2022. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Aneo, HitecVision and St1 join forces Lehdistötiedote. 18.12.2023.
- ↑ Valio ja ST1 suunnittelevat Suomen suurinta biokaasulaitosta Pohjois-Savoon – vähentäisi dieselin käyttöä 11,7 miljoonaa litraa vuodessa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ St1 rakentaa biokaasun tankkauspisteitä raskaalle liikenteelle Maaseudun Tulevaisuus. 26.5.2023. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ St1 myy nykyisen tuulivoimakapasiteettinsa Suomessa STT. 1.7.2020. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Tapio Tuomi: CapMan Infra ja St1 sopivat yhteistyöstä maalämpölaitosten rakentamiseksi Lähienergia.org. 28.9.2021. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Caverion ja St1 Lähienergia yhteistyöhön maalämpöhankkeissa Projektiuutiset. 27.3.2023. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ LUT, Wärtsilä ja St1: Power-to-X-ratkaisut tulee nostaa Suomen energia- ja ilmastoratkaisujen ytimeen LUT-yliopiston tiedote. 17.9.2020. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Mika Anttonen: Resepti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi HS Visio. 15.5.2021. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Tuula Laatikainen: St1 suunnittelee: Suomen ensimmäinen synteettisen metanolin tuotantolaitos Lappeenrantaan – ministeriöltä tulossa 35,4 miljoonan rahoitus Kauppalehti. 5.10.2022. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Tahkokorpi, Mirjam: Energiayhtiö St1:n jätti-investointi lykkääntyy Lappeenrannassa 3.11.2023. YLE. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ St1:n Marokon metsityspilotin tulokset vahvistavat: hiilinieluja voidaan luoda jopa kuivissa olosuhteissa St1-tiedote. 16.5.2023. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Heikki Ali-hokka, Antti Parviala: St1:n Mika Anttonen pakottaisi fossiilista energiaa myyvät yhtiöt metsitystalkoisiin Yle. 16.5.2023. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Autiomaan hiekasta metsää – St1:n kokeilu alkaa tammikuussa Marokossa Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2019.
- ↑ Mikko Piiroinen: St1, Biolan ja Sitra palkittiin ympäristökilpailussa Tekniikkatalous. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ Ympäristökeskus: Ilmastotekojen TOP5 Ympäristötalolta – Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden blogi. 18.11.2016. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 kilpailu keräsi ison joukon kiinnostavia osallistujia, jotka keskittyivät ratkomaan lämmityksessä käytettävän energian puhdistamista Lähienergia. 3.2.2018. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ St1 palkittiin Energy Globe World Award 2019 -gaalassa St1. 14.11.2019. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Yhteisyritykset St1. 2023. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ UN Global Compact Network Finland - Jäsenet UN Global Network Finland. 2023. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ St1 Outlook Launch Webinar St1. 2023. Viitattu 5.6.2023. (englanti)
- ↑ Suomen Hiihtoliiton ja St1:n välinen historiallinen kumppanuus vie kohti seuraavaa olympiadia St1. 16.6.2022. Viitattu 5.6.2023.
- ↑ Tero Hakola: ST1:n ja Hiihtoliiton historiallisen pitkä yhteistyö sai jatkoa: ”Ei karteta vaikeistakaan aiheista puhumista” Helsingin Sanomat. 16.6.2022. Viitattu 5.6.2023.