Haavoittunut enkeli
| Taiteilija | |
|---|---|
| Päivämäärä | |
| Lajityyppi |
Henkilömaalaus (en) |
| Materiaali | |
| Mitat (K × L) |
127 × 154 cm |
| Taidesuuntaus | |
| Kokoelma | |
| Sijainti | |
| Omistaja | |
| Inventaarionumero |
A II 1703 |
| Koordinaatit |
Haavoittunut enkeli on Hugo Simbergin maalaus vuodelta 1903. Maalauksessa kaksi totista poikaa kantaa enkelityttöä paareilla halki aution maiseman. Enkelin vasemmassa siivessä näkyy verta, ja hänen otsallaan on valkoinen side. Öljyväreillä kankaalle maalatun teoksen mitat ovat 127 × 154 cm, ja se on Ateneumin taidemuseon kokoelmassa.
Synty ja versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hugo Simberg oli työstänyt aihetta pitkään, ensimmäiset Haavoittunut enkeli -aiheeseen liittyvät luonnokset taiteilija teki jo palattuaan Italian-matkaltaan 1898.[1] Luonnoksista ja teoksen suunnittelua otetuista valokuvista näkee, että taiteilija mietti monenlaisia toteutustapoja aiheelle. Joissain luonnoksissa haavoittunutta enkeliä kuljetettiin kottikärryillä ja joissain enkeliä kantoivat pienet pirut. Enkelihahmo ja maalauksen maisema Töölönlahdella Helsingin Eläintarhan puistoalueella pysyivät kuitenkin samana.[2]
Simberg maalasi Haavoittuneen enkelin toivuttuaan vaikeasta sairaudesta, ja pienen enkelitytön on ajateltu kuvaavan taiteilijan omia tunteita sairauden ajalta. Työ on maalattu myös suuremmassa koossa Tampereen tuomiokirkkoon, jonne taiteilija toteutti suuret seinämaalaukset eli freskot vuosina 1905–1906. Tuomiokirkon fresko poikkeaa alkuperäisestä taustansa osalta: vesinäkymä on laajempi ja siellä erottuu kaksi savuavaa tehtaanpiippua, joita alkuperäisessä ei ole.[3]
Hugo Simberg ei halunnut selittää tätäkään työtään, vaan toivoi sen herättävän ihmisessä minkä tahansa tunteen. Tärkeintä hänelle oli, että katsojassa heräsi tunne.[4] Haavoittunut enkeli -maalaustakaan hän ei itse nimennyt vaan pani sille näyttelyluetteloon nimen kohdalle vain viivan.
Tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavoittunut enkeli kuvaa maalaajansa Simbergin tervehtymistä vuosina 1902–1903 kärsimästä vakavasta hermosairaudesta. Simberg itse ajatteli parantumisensa olevan ihme ja että hän olisi ikään kuin uudelleensyntynyt.[5]
Satu Itkosen mukaan taulu liittää yhteen kuoleman läheisyyden, ihmisen heikkouden ja avuttomuuden sekä elämän ja ihanteiden haavoittuvuuden. Etummaisena poika voidaan tulkita mustista väreistään johtuen kuoleman symboliksi.[5] Itkosen mukaan enkeli kuvaa ihanteiden särkyvyyttä ja taimmaisena oleva poika pyrkii vangitsemaan taulun katselijan kertomalla taulun tematiikan koskettavan jokaista ihmistä.[5]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavoittunut enkeli otettiin innolla vastaan kun se esitettiin ensimmäisen kerran Ateneumin syysnäyttelyssä. Simberg sai teoksesta valtionpalkinnon. Hugo Simberg kirjoitti siskolleen Blenda Simbergille 4. lokakuuta 1903 muilta taiteilijoilta saamastaan palautteesta: ”Tahdon nyt kertoa sinulle, että minua ei reputettukaan tänä vuonna, vaikka jury on ollut kauhean ankara. Näyttää melkein siltä kuin olisin saavuttanut jonkinlaisen ’grand succés’n’ niin toveripiirissä kuin jurynkin keskuudessa. Gallén on niin innostunut, että minun on vaikea ottaa häntä vakavasti. Hänen ensimmäiset sanansa olivat mitä suurinta minun töitteni imartelua ja ihmeellistä kyllä hän on suunniltaan ihastunut suureen tauluun. Hän sanoi, että se tekee sellaisen vaikutelman kuin olisin seisonut suuren metsän keskellä pienessä tuvassa, jonka nurkkiin asti puut kasvavat, ja maalannut muusta maailmasta välittämättä. Hänestä siinä on sellaista rauhaa ja sopusointua, jota ei ole missään muussa näyttelyn työssä. – Jopa Edelfelt sanoi minulle miellyttäviä asioita.”[1]
Haavoittunut enkeli voitti Ateneumin taidemuseon Suomessa vuonna 2006 järjestämän Maamme taulu -äänestyksen.[6]
Ranskalainen ohjaaja Jean Michel Roux on käsitellyt maalausta Haavoittunut enkeli ja suomalaisuutta elokuvassaan Pohjolan enkeli.[7]
Aiheen käyttöä muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lontoolainen kustantaja Gerald Duckworth & Co Ltd herätti keskustelua vuosituhannen vaihteessa käyttämällä Haavoittunutta enkeliä julkaisemansa teoksen Diary of a Man in Despair kansikuvitukseen, jossa Simbergin maalaus on käännetty peilikuvaksi ja paarinkantajien hihoihin on lisätty hakaristitunnukset. Kustantajalle lähetettiin jopa vetoomuksia kirjan vetämiseksi pois markkinoilta – ilman seurausta.[8]
Suomalainen Nightwish-yhtye käytti maalauksen aihetta vuonna 2007 ”Amaranth”-kappaleen musiikkivideossa, jonka ohjasi Antti Jokinen.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hugo Simberg 1873–1917, s. 96 Ateneum, Helsinki, 2000, Ateneumin julkaisut no 13, ISBN 951-53-2095-X
- ↑ Ateneum opas, s. 57 Ateneum, Helsinki 2007, (Ateneumin julkaisut no 50), ISBN 978-951-53-2994-3
- ↑ Leppänen, Marko: Maalaukseen astuminen – Haavoittunut enkeli Eläintarhassa Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia. 16.4.2010. Viitattu 19.6.2010.
- ↑ Haavoittunut enkeli Ateneum. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 2.10.2015.
- ↑ a b c Kansallisgalleria - Teos: Haavoittunut enkeli www.kansallisgalleria.fi. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Kivirinta, Marja-Terttu: Haavoittunut enkeli voitti äänestyksen Ateneumin Maamme-taulusta Helsingin Sanomat. 2.12.2006. Viitattu 3.9.2009.
- ↑ Pohjolan enkeli kiehtoo ranskalaisohjaajaa; Silta 5.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Harju, Hannu: Tampering with Hugo Simberg's Wounded Angel causes ruffled feathers .hs.fi. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 6.12.2008. (englanniksi)
- ↑ Nightwish kohtaa haavoittuneen enkelin Findance.com. 9.8.2007. Viitattu 30.7.2017.
- ↑ Räsänen, Mikko: Nightwishin videosta tuli nettihitti - jo yli 30 miljoonaa katsojaa! Ilta-Sanomat. 18.11.2009. Viitattu 30.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haavoittunut enkeli Wikimedia Commonsissa
- Haavoittunut enkeli Kansallisgallerian Taidekokoelmat-palvelussa (Arkistoitu – Internet Archive)