Oksitaani
| Oksitaani | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | occitan, lenga d’òc |
| Tiedot | |
| Alue | Etelä-Ranska, Aranin laakso Espanjassa, Piemonten maakunta Italiassa |
| Virallinen kieli | ei virallisena kielenä |
| Puhujia | n. 200 000 |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Lo Congrès permanent de la lenga occitana[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
itaaliset kielet – romaaniset kielet – länsiromaaniset kielet – galloibeeriset kielet – iberoromaaniset kielet – oksitaanoromaaniset kielet[2] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | oc |
| ISO 639-2 | oci |
| ISO 639-3 | oci |
Oksitaani (oksitaaniksi occitan [uksiˈta] tai lenga d’òc [ˈleŋɡɔ ˈðɔ(k)]), toisinaan myös provensaali, on romaaninen kieli, jota puhutaan Etelä-Ranskassa, Piemonten maakunnassa Italiassa ja Val d’Aranissa Espanjassa. Oksitaanin kieli- ja kulttuurialuetta kutsutaan Oksitaniaksi. Oksitaani jakautuu variantteihin, jotka luokitellaan yleensä kuuteen päämurteeseen.[3] Kielen puhujien määrää on vaikea arvioida, ja arviot vaihtelevatkin noin 100 000[4] ja muutamien miljoonien välillä.[5] Unesco määrittelee kaikki oksitaanin päämurteet uhanalaisiksi.[6] Romaanisista pääkielistä oksitaania lähimpänä on katalaani. Oksitaanilla on pitkä kirjallinen historia muun muassa trubaduurien kielenä 1000–1300-luvuilla.[7]
Oksitaani oli Etelä-Ranskassa enemmistön äidinkieli aina 1900-luvun alkuun saakka, jolloin ranskan kieli syrjäytti sen. Taustalla olivat ennen kaikkea vuosina 1881 ja 1882 säädetyt lait, jotka tekivät julkisesta ranskankielisestä peruskoulusta pakollisen kaikille 6–13-vuotiaille.[8] Pohjois-Ranskassa kehittyneen ja myöhemmin standardisoidun hallintokielen puhujat suhtautuivat oksitaaniin oman kielensä "turmeltuneena" murteena, vaikka tosiasiassa kyseessä on itsenäisesti latinasta kehittynyt kieli. Valtiollisen koulutuspolitiikan osana opettajat kokivat tehtäväkseen lasten "sivistämisen", ja oksitaanin puhumisesta saatettiin kouluissa rangaista.[8][9] Viimeiset yksikieliset oksitaanin puhujat ovat hävinneet luultavasti 1950-luvulle tultaessa.[8]
Oksitaanin nimiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Oksitaania nimitetään joskus provensaaliksi, joka on yksi oksitaanin murteista. Vuosisatojen kuluessa oksitaanilla on ollut liuta muitakin nimiä, muun muassa lenga romana, roman, limousin, raimondin, gascon ja catalan.
Ranskan kielen termi patois merkitsee vaikeasti ymmärrettävää, suullista, paikallista murretta, jota puhutaan lähinnä maaseudulla.[10] Tätä pejoratiivista termiä on käytetty myös oksitaanista, jonka puhujien on ajateltu puhuvan vain huonoa ranskaa. Oksitaani ei kuitenkaan ole ranskan murre, vaan latinasta kehittynyt romaaninen kieli.
Puhuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oksitaanin kieli- ja kulttuurialueesta käytetään nimeä Oksitania, ja se kattaa Etelä-Ranskan, Pohjois-Espanjan ja Luoteis-Italian alueita. Oksitaanilla ei ole virallisen kielen asemaa Ranskassa. Oksitaanin variantti araneesi on virallinen kieli Espanjassa Val d'Aranissa. Italian Piemonten alueella oksitaani on alueellinen suojeltu kieli.[11]
(nimet lähinnä Ranskan alueita, régions)
- Akvitania: lukuun ottamatta baskialuetta Espanjan rajaa lähestyttäessä sekä tiettyjä osia Girondesta
- Auvergne
- Centre: jonkin verran aivan alueen etelärajalla.
- Limousin
- Oksitania: katalaaninkielistä Pyrénées-Orientalesin aluetta lukuun ottamatta
- Piemonte Italiassa: muutamat korkealla sijaitsevat laaksot, muuten pääkielinä italia ja piemonten murre.
- Poitou-Charentes: oksitaanin käyttö vähentynyt, ranskan lisääntynyt.
- Provence-Alpit-Riviera
- Rhône-Alpes: alueen eteläosa selkeästi oksitaaninkielistä, Lyonin alue ranskankielistynyt.
- Val d’Aran Espanjassa: aivan Ranskan rajalla Pyreneiden vuoriston suojissa.
Äänteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i y | u | |
| puolisuppea | e | ||
| puoliväljä | ɛ | ɔ | |
| väljä | a |
Alueellisesti esiintyy myös vokaali / ə /. [12]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaalit | Dentaalit Alveolaarit |
Postalveolaarit Palataalit |
Velaarit Uvulaarit | |
|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ɲ | |
| Klusiilit | p b | t d | k g | |
| Frikatiivit | f v | s z | ʃ ʒ | |
| Approksimantit | l | j | ||
| Labiaaliset approksimantit | ɥ | w | ||
| Lateraaliset approksimantit | ʎ |
Alueellisesti esiintyvät lisäksi konsonantit / h β ʁ /.[13]
Kielioppia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoitusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oksitaania kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Oksitaanin aakkosissa on 23 kirjainta: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, l, m, n, o, p, q, r, s, t, u, v, x ja z. Kirjaimia k, w ja y voidaan käyttää lainasanoissa. [14]
Sananpaino
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vokaaliin, s:ään tai n:ään (vain verbien taivutuksessa) päättyvissä sanoissa toiseksi viimeisellä tavulla.
- Konsonanttiin (pois lukien s) tai diftongiin päättyvissä sanoissa viimeisellä tavulla.
- Poikkeava paino merkitään painotetulle tavulle aksenttimerkillä.
Esimerkkejä: La mecanica, destriar, cuélher, cantan, penós, gaton.
Oksitaanin murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omankielisinä niminä oksitaanin päämurteet ovat:
- Auvernhat
- Gascon, gaskoni
- Lengadocian
- Lemosin
- Provençau, provensaali
- Vivaro-aupenc.
Oksitaanin ja katalaanin suhde toisiinsa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katalaanin ja oksitaanin on usein katsottu olevan keskenään erittäin läheisiä kieliä ja niiden keskinäistä suhdetta voidaan pitääkin läheisempänä kuin katalaanin ja espanjan. Joskus myös gasconin murteen voidaan katsoa olevan kauempana muista oksitaanin murteista kuin katalaanista. Joskus katalaania ja oksitaania on virheellisesti pidetty yhtenä kielenä, koska Aragonian kuningaskunnan aikana 1000–1400-luvuilla oksitaanilla oli vahva asema ulkopolitiikan ja kulttuurin kielenä. Lisäksi oksitaanin kirjakieli luotiin ennen katalaanin normistoa, mistä johtuen katalaania äidinkielenään puhuvat kirjailijat ja runoilijat kirjoittivat usein oksitaaniksi. Katalaanin (tai valenciaanin) ilmaisuvoimaisen käytön puolesta runoudessa toimi muun muassa Beniarjóssa asunut ja gandialaisenakin tunnettu runoilija Ausiàs March 1400-luvun alussa.
Oksitaani ja katalaani eroavat nykyään muun muassa ortografioidensa osalta. Oksitaania kirjoitetaan tavalla, joka on lähempänä keskiaikaista kirjoitusasua, kun taas katalaanit ovat valinneet lähemmin omaa ääntämystään vastaavan ortografian (esimerkiksi loppu-n:n puuttuminen sanassa català ’katalaani’). Valtaosa oksitaanin puhujista elää Ranskassa, kun taas katalaanin puhujista selvä enemmistö Espanjassa. Myös kielten sanastot ovat vuosien aikana eriytyneet ja molempien kielten sisäiset alueelliset variaatiot ovat eriyttäneet kieliä toisistaan.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Provensaalin murretta: ”O divin arc de seda! immensa, etèrna e sublima clemença! Vese una terra nòva, un solèu que fai gaug.” Vapaa käännös: ”Oi jumalainen sateenkaari! valtava, ikuinen ja jalo laupeus! Näen uuden maan, auringon joka riemastuttaa.” – Frédéric Mistralin teoksesta Mirèio (paremmin tunnettu nimellä Mireille) (lengadocian murretta: ”O divin arc de seda! immensa, etèrna e sublima clemença! Vesi una terra nòva, un solèlh que fai gaug.”)
Gasconin murretta: ”On ès? On ès adara? On ès? E sabs desempuish quant de temps non m'as pas hèit novèlas?” Vapaa käännös: ”Missä olet? Missä olet nyt? Missä olet? Tiedätkö kuinka kauan siitä on kun viimeksi kerroit minulle, mitä sinulle kuuluu?” – Marilis Orionaan kappaleesta ”Gabriel” (lengadocian murretta: ”Ont ès? Ont ès ara? Ont ès? Sabes dempuèi quant de temps m'as pas donat de novèlas?”)
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oksitanialla on oma jalkapallojoukkue, joka ottaa osaa kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn ulkopuolisille joukkueille tarkoitettuihin NF-Boardin kilpailuihin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ locongres.org/oc Lo Congrès permanent de la lenga occitana. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Oc Ethnologue: Languages of the World. 2023. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
- ↑ L'occitan, une langue - Introduction www.univ-montp3.fr. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ Kremnitz, Georg: Situation de l'occitan en 2017: Une esquisse. Europa Ethnica, 2017, nro 74, 1/2, s. 9-16. ISSN 00142492
- ↑ L'occitan, une langue - Locuteurs www.univ-montp3.fr. Viitattu 6.5.2021.
- ↑ UNESCO Atlas of the World's Languages in danger www.unesco.org. Viitattu 6.5.2021.
- ↑ Bec, Pierre: Manuel pratique de philologie romane 1. Italien, espagnol, portugais, occitan, catalan, gascon, s. 400. A. et J. Picard, 1970.
- ↑ a b c Oksitaanin kielestä ja kulttuurista Suomen PEN. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Falling into the Abyss: the Tragic Decline of Occitan Cambridge Language Collective. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Patois : Définition de patois Trésor de la langue française informatisé. Viitattu 10.11.2021.
- ↑ Mercadièr, Gilabèrt: Situacion actuala de l'occitan Lo Congrès permanent de la lenga occitana. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 6.5.2021.
- ↑ a b Tablèu 4 : Sistèma vocalic Lo Congrès permanent de la lenga occitana. Arkistoitu 10.12.2021. Viitattu 10.12.2021.
- ↑ a b Tablèu 3 : Sistèma consonantic Lo Congrès permanent de la lenga occitana. Arkistoitu 10.12.2021. Viitattu 10.12.2021.
- ↑ Letras de l'alfabet occitan Lo Congrès permanent de la lenga occitana. Arkistoitu 23.10.2021. Viitattu 11.11.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oksitaaninkielinen Wikipedia
- Oksitaanin kurssi ranskaksi tai englanniksi
- Oksitaanin verbien taivutusta
- Radio Lenga d'Oc
- Radio Occitania
- Lo siti dels Trobadors (Arkistoitu – Internet Archive) Trubaduurien sivusto
- Pagina Occitana del Babel site Englanninkielinen sivusto oksitaanista ja muun muassa katalaanista
|
