Istriotin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Istriotin kieli
Istriotin puhuma-alue vuonna 1850 vihreällä, vuonna 1900 harmaalla ja vuonna 1950 punaisella.
Istriotin puhuma-alue vuonna 1850 vihreällä, vuonna 1900 harmaalla ja vuonna 1950 punaisella.
Oma nimi Istriotì c'anccwe
Tiedot
Alue  Kroatia
 Ranska
Puhujia 1 000
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä itaaliset kielet
romaaniset kielet
länsi-itaaliset kielet
italodalmaattiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 roa
ISO 639-3 ist

Istriotin kieli on romaaninen kieli, jota puhutaan Istrian niemimaan eteläosissa Rovinjin ja Vodnjanin kaupungeissa Kroatiassa. Kieli sekoitetaan usein istro-romanian kieleen, mutta se on ehkä läheisempää sukua nyt jo hävinneelle dalmaatin kielelle, sekä edelleen käytössä olevalle friulille.[1] Vuonna 2000 tehdyn arvion mukaan kielellä oli 1 000 puhujaa. Kieli siirtyy edelleen sukupolvelta toiselle,[2] mutta UNESCO on listannut kielen vaaraantuneeksi.[3]

Bilabiaali Labiodentaali Dento-alveolaari Postalveolaari Palataali Velaari
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z
Nasaali m n ɲ ŋ
Tremulantti r
Approksimantti lateraali l ʎ
sentraali j w

Lähde:[4]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin a

Lähde:[4]

Istriotiksi Italiaksi

La nostra zì oûna longa cal da griebani:

i spironi da Monto inda uò salvà, e 'l brasso da Vistro uò rastà scuio pei grutoni pioûn alti del mar, ca ruzaghia sta tiera viecia-stara. Da senpro i signemo pissi sensa nom, ca da sui sa prucoûra 'l bucon par guodi la veîta leîbara del cucal, pastadi dala piova da Punente a da Livante e cume i uleîi mai incalmadi. Fra ste carme zì stà la nostra salvissa, cume i riboni a sa salva dal dulfeîn fra i scagni del sico da San Damian; el nostro pan, nato gra li gruote, zi stà inbinideî cul sudur sula iera zbruventa da Paloû... e i vemo caminà par oûna longa cal da griebani, c'ancui la riesta lissada dali nostre urme.[5]

La nostra è una lunga strada irta di sassi:

gli speroni di Monto ci hanno salvato, ed il braccio di Vistro è rimasto scoglio per le grotte poste più in alto del mare, che erode questa antica terra. Da sempre siamo pesciolini che da soli si procurano il boccone per godere la libera vita del gabbiano, oppressi dalla pioggia di Ponente e di Levante come olivi senza innesti. Fra queste insenature è stata la nostra salvezza, come i riboni si salvano dal delfino fra le tane della secca di San Damiano; il nostro pane, nato tra le grotte, è stato benedetto col sudore nell'aia ribollente di Palù... ed abbiamo camminato per una lunga strada dissestata, che oggi rimane spianate dai nostri passi.[5]

  1. Glottolog 4.3 - Istriot glottolog.org. Viitattu 1.11.2020.
  2. Istriot Ethnologue. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  3. Red Book of Endangered Languages UNESCO. Viitattu 1.11.2010.
  4. a b Istriot language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 1.11.2020.
  5. a b Istrioto - Lingue in Pericolo istrianet.org. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]