OP (finanssiryhmä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
OP-ryhmä
Yritysmuoto Osuuspankki
Perustettu 1902, 1997
Avainhenkilöt Timo Ritakallio (pääjohtaja)
Toimiala pankki, vakuutus, varainhoito
Liikevoitto 1 265 miljoonaa euroa (2022)[1]
Henkilöstö 12 999 (2022)[1]
Kotisivu www.op.fi

OP-ryhmä on Suomen suurin finanssikonserni.[2] Liikevaihdoltaan se on Suomen 20 suurimman yrityksen joukossa.[3]

Vuonna 2022 OP-ryhmällä oli noin 2,1 miljoonaa asiakasomistajaa. Pankkiasiakkaita sillä oli 3,6 miljoonaa, vahinkovakuutusasiakkaita 1,7 miljoonaa ja henkivakuutusasiakkaita 0,4 miljoonaa.[1] Ryhmän palveluksessa oli noin 13 000 henkilöä.[1] Sen tase vuoden 2022 lopussa oli 175,5 miljardia euroa. Ryhmällä oli yhteensä noin 300 toimipaikkaa.[1]

OP-ryhmän perustana ovat paikalliset osuuspankit, jotka omistavat ryhmän keskusyhteisön OP Osuuskunnan.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP-ryhmän historia ulottuu vuoteen 1891, jolloin perustettiin Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola.[5] Yhtiö liittyi Helsingin arvopaperipörssiin vuonna 1912.[6]

Pääartikkeli: Pohjola Vakuutus

1903–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö (OKO) perustettiin toukokuussa 1902. Toiminta saatiin käyntiin isolla valtionlainalla, jota OKO lainasi eteenpäin osuuskassajäsenilleen.[6] Perustajia oli yhteensä 1360, joista maanviljelijöitä ja virkamiehiä oli kumpiakin 45 prosenttia, loput 10 prosenttia olivat kauppiaita ja tehtailijoita.[7]

Vuodesta 1915 lähtien OKO sai myöntää lainoja myös osuustoiminnallisille liikkeille, myöhemmin myös kunnat ja seurakunnat saattoivat saada lainaa. 1920-luvulla osuuskassat saivat ottaa vastaan talletuksia jäsentensä lisäksi myös yleisöltä. Osuuskassojen keskusliitto perustettiin vuonna 1928.[6]

1930-luvulla OKO otti ensimmäisen ulkomaisen lainan. Osuuskassojen keskinäinen vakuutusrahasto perustettiin vuonna 1933, mikä merkitsi sitä, että osuuskassat olivat taloudellisessa vastuussa toisistaan.[6]

1940-luvulla sota ja sen jälkeen seurannut jälleenrakennusaika nostivat Osuuskassojen markkinaosuutta.[6] Osuuskassojen Keskuslainarahasto muutti vuonna 1944 nimensä Osuuskassojen Keskus Oy:ksi.[7]

OKO alkoi käyttää tietokoneita vuonna 1966.[6]

Vuonna 1970 Osuuskassojen Keskus nimettiin Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ksi ja siitä tuli liikepankki.[7]

OKO listautui Helsingin pörssiin vuonna 1989. Osakkeenomistajia oli noin 60 000.[6]

1990-luvun pankkikriisistä selvittiin ryhmän omin voimin, ilman valtion tukea.[6] Vuonna 1992 osakkaita oli enää 27 000. Vuonna 1995 aloitettiin henkivakuutustoiminta.[7] Vuonna 1997 Osuuspankkien keskusliitosta tuli osuuskunta ja ryhmän toimintamallia kehitettiin. Riskienhallinta keskitettiin osuuskunnalle ja ryhmä otti täyden vastuun jäsenpankkien taloudesta.[6]

2000–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 OKO osti vahinkovakuutuksiin keskittyneen Pohjolan.[8] Kaupan myötä OKOn markkina-arvo yli kaksinkertaistui. Se siirsi Osuuspankkikeskukselle vähittäispankkitytäryhtiö Okopankin, Pohjolan henkivakuutustoiminnan ja rahastot ja keskittyi itse yrityspankkitoimintaan.[9] Pohjola lähti pörssistä. Pohjolan omistavasta OKO:sta määräävän aseman omisti OP-osuuskunta, joka taas oli Osuuspankkien omistuksessa.[6] Seuraavana vuonna Osuuspankkien Keskuspankki nimettiin OKO Pankki Oyj:ksi.[7]

Vuonna 2007 OP-ryhmä muutti nimekseen OP-Pohjola. Samalla OKO Pankista tuli Pohjola Pankki.[8] Seuraavana vuonna OKO Pankki nimettiin Pohjola Pankki Oyj:ksi.[7]

Vuonna 2013 OP-ryhmällä oli noin 500 konttoria. Koko Suomessa oli tuolloin 1546 pankkikonttoria. Pankit olivat vähentäneet konttorien ja henkilöstön määrää jo vuosia, koska asiakkaat olivat siirtyneet käyttämään verkkopalveluita. Päivittäisasioinneista kuten laskunmakusta ja käteisnostoista vain muutama prosentti tehtiin enää konttoreissa.[10] Helsingissä avattiin ortopediaan erikoistunut yksityissairaala, Omasairaala.[11]

Helmikuussa 2014 OP-Pohjola-ryhmä teki Pohjola Pankin osakkeista julkisen ostotarjouksen.[12] Huhtikuuhun mennessä OP-Pohjola oli saanut noin 97 prosenttia osakkeista.[13] Pohjola Pankki poistui pörssistä syyskuussa.[14] Lokakuussa OP-Pohjola lyhensi nimensä OP:ksi.[15] Marraskuussa OP kertoi, että Omasairaalasta tulee yksityissairaalayhtiö Pohjola Terveys Oy. Ketjuun liittyi neljä uutta yksityissairaalaa ja toimintaa laajennettiin muun muassa työterveyshuoltoon.[11]

Vakuutusalalla OP:n kanssa kilpaileva If epäili joulukuussa 2015, että OP väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa ja tarjoaa vahinkovakuutustuotteita alle tuotantokustannushinnoilla.[16] OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen koki selvityspyynnön hyökkäyksenä osuustoiminta-aatetta kohtaan ja kummasteli sitä, että If oli nimennyt kilpailuhaittoina OP:n laajan konttoriverkoston ja sen yhtiömuodon, jota ei voi vallata. Hänen mukaansa OP ei myöskään myy tuotteita tappiolla. OP:n markkinaosuus vahinkovakuutuksista vuonna 2014 oli 31,7 prosenttia, Ifin 24,7 prosenttia.[17] Kantelun myötä Karhinen, OP Osuuskunta ja OP Ryhmä jättäytyivät pois Finanssialan keskusliiton toiminnasta, sillä väitöksen jälkeen olisi ollut vaikea tehdä yhteistyötä. Karhinen oli toiminut liiton puheenjohtajana vuoden.[18]

Vuonna 2016 Pohjola Pankki nimettiin OP Yrityspankki Oyj:ksi[19] ja Pohjola Terveys Pohjola Sairaalaksi. Elokuussa avattin sairaala Tampereelle.[20]

OP-ryhmän pääkonttori Helsingin Vallilassa.

OP:n pääkonttorikortteli Vallilassa valmistui vuonna 2017. Kiinteistössä sijaitsee myös Verohallinnon toimintoja.[21]

Pääjohtaja Karhinen jäi eläkkeelle tammikuussa 2018 ja hänen seuraajansa Timo Ritakallio aloitti työssään maaliskuussa.[22] OP palasi Finanssialaan keväällä 2018.[23] Kesäkuussa OP-ryhmä kertoi siirtävänsä lakisääteisen työelävakuuttamisen Ilmariselle.[24] Lokakuussa OP Pohjola Terveys alkoi vetäytyä lääkärikeskustoiminnasta ja Poriin ja Lappeenrantaan suunnitelluista lääkärikeskuksista luovuttiin. Sairaalatoimintaan keskittyvän Pohjola Terveyden nimeksi muutettiin Pohjola Sairaala ja OP Vakuutus Oy:n uudeksi nimeksi tuli Pohjola Vakuutus Oy.[25] Pohjola Sairaalan sairaalat sijaitsivat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.[26]

Kilpailu- ja kuluttajavirasto antoi Ifin kantelusta päätöksen helmikuussa 2019. Sen mukaan OP:n asiakkailleen myöntämät bonukset eivät rajoittaneet vakuutuskilpailua.[23] Pohjola Terveyden työterveyspalvelut myytiin Mehiläiselle huhtikuussa. Työterveyspalveluita oli tarjottu noin 800 asiakasyrityksen noin 19 000 työntekijälle. Sairaaloihin oli tarkoitus perustaa urheiluklinikat.[26] OP:n markkinaosuus kotitalouksien asuntolainoissa oli 40 prosenttia.[27]

Alkuvuonna 2020 OP myi Helsingin Vallilassa sijaitsevan pääkonttorikiinteistönsä 480 miljoonalla eurolla ja jatkoi kiinteistössä pitkäaikaisena vuokralaisena. Ostajina olivat Varma ja korealaiset NH Investment & Securities ja Shinhan Investment Corp.[21]

Kesällä 2021 kerrottiin, että Pihlajalinna ostaa Pohjola Sairaalan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan tammikuussa ja omistus vaihtui helmikuussa. Kauppaan liittyi viisivuotinen sopimus, jossa sovittiin, että Pihlajalinna tuottaa terveyspalveluja Pohjola Vakuutuksen asiakkaille.[28]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP-ryhmä on finanssiryhmä, joka muodostuu kahdesta osasta.[4]

  1. Talletuspankkien yhteenliittymään kuuluu osuuspankkien lisäksi ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta ja sen tytär- ja lähiyhtiöt. Yhteenliittymän yritykset ovat luotto- tai rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Yhteenliittymän toiminta perustuu talletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin. Joulukuussa 2022 OP-ryhmään kuului 108 jäsenosuuspankkia.
  2. Toisen osan OP-ryhmästä muodostavat yhteenliittymän ulkopuolelle jäävät organisaatiot, kuten vakuutusyhtiöt Pohjola Vakuutus ja OP-Henkivakuutus.[4] [29]

OP-ryhmän rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP-ryhmään kuuluu Osuupankkien lisäksi myös muita yhtiöitä. Vuonna 2022 OP-ryhmän keskeisiä tytäryhtiöitä olivat:[29]

  • OP-Asuntoluottopankki Oyj myöntää osuuspankkien kautta pitkäaikaisia asuntoluottoja turvaavia vakuuksia vastaan. Asuntoluottopankki vastaa OP-ryhmän kiinteistövakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja.
  • OP-Henkivakuutus Oy:öön on keskitetty ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoiminta ja sen kehittäminen. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat henki-, eläke-, sijoitus- ja riskivakuutuspalvelut.
  • OP Kiinteistösijoitus Oy
  • OP-Rahastoyhtiö Oy hallinnoi OP-ryhmän sijoitusrahastoja. Yhtiö käyttää rahasto-osuuksien myynnissä osuuspankkien palveluverkostoa sekä OP:n verkkopalveluita.
  • OP Säilytys Oy
  • OP Yrityspankki Oyj on liikepankki, joka toimii OP-ryhmän keskuspankkina ja vastaa ryhmän maksuvalmiudesta sekä hoitaa ryhmän kansainvälisen liiketoiminnan.
  • OP Varainhoito Oy
  • OP Vähittäisasiakkaat Oyj (toukokuuhun 2021 asti OP-Korttiyhtiö Oyj)[30] keskittyy vakuudettomien kulutusluottojen myyntiin ja hallinnointiin. Pankin keskeisiä tuotteita ovat OP-ryhmän kortteihin liitettävät luotot.
  • Pohjola Vakuutus Oy

Osuuspankit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuspankit ovat alueellista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja, jotka kuuluvat OP Osuuskuntaan.[4] Osuuspankeissa harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitostoimintaa, jonka mukaan päätöksenteon perusarvoihin kuuluu ”jäsen ja ääni” -periaate.[4] Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Osuuspankkiryhmä kutsuu osuusmaksun maksaneita asiakkaitaan omistaja-asiakkaiksi.[31] Jäsenet valitsevat keskuudestaan oman pankkinsa edustajiston tai vaihtoehtoisesti hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.[4]

Suomi jakaantuu alueellisesti kuuteen OP-liittoon, jotka ovat Osuuspankkien maakunnallisia yhteistoimintaelimiä. Ne nimeävät alueensa ehdokkaat OP:n hallintoneuvostoon.[4]

Osuuspankeista suurin on Uudenmaan Osuuspankki, joka syntyi elokuussa 2022, kun Helsingin Seudun Osuuspankki, Itä-Uudenmaan Osuuspankki ja Uudenmaan Osuuspankki yhdistyivät.[32]

OP Osuuskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OP Osuuskunnan (aiemmin OP-Pohjola osk ja OP-Keskus) tehtävä on tukea jäsenluottolaitoksia, jotteivät ne ajautuisi selvitystilaan. Se on myös viime kädessä vastuussa jäsenluottolaitosten veloista. OP Osuuskunta kerää varat jäsenluottolaitosten tukemiseen muilta jäsenluottolaitoksiltaan.[4]

OP Osuuskunta toimii koko pankkiryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuskunnan omistajina ovat vain OP:n osuuspankit. Perustehtävänä on luoda edellytykset ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle.[4]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 OP:n liiketoiminta oli jaettu kolmeen alueeseen:[1]

  • Vähittäispankki, johon kuuluvat Osuuspankit, OP-Asuntoluottopankki ja OP Vähittäisasiakkaat[29]
  • Yrityspankki, johon kuuluvat OP Yrityspankin lisäksi OP-rahastoyhtiö, OP Varainhoito, OP Säilytys ja OP Kiinteistösijoitus[29] sekä
  • Vakuutus eli Pohjola Vakuutus ja OP-Henkivakuutus.[29]

Markkinaosuudella mitattuna OP-ryhmä on Suomen suurin pankki tai pankkiryhmä. Vuonna 2022 sen osuus Suomen talletuksista, poislukien rahalaitosten talletukset, oli 38 prosenttia ja muille kuin rahalaitoksille myönnetyistä lainoista 35 prosenttia.[2] OP-ryhmän osuus asuntolainoista ja yritysrahoituksesta oli noin 40 prosenttia.[32]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f OP Ryhmän vuosi 2022 ja vastuullisuus vuosi.op.fi. 2023. OP Ryhmä. Viitattu 2.5.2023.
  2. ↑ a b markkinaosuudet_luottolaitokset Suomen Pankki. Viitattu 2.5.2023.
  3. ↑ Talouselämä: TE500 Talouselämä. Viitattu 2.5.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h i Ryhmärakenne | OP Ryhmä www.op.fi. Viitattu 3.5.2023.
  5. ↑ Pohjola-Yhtymä Oyj — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 3.5.2023.
  6. ↑ a b c d e f g h i j Kahden suomalaisen pääoman linnakkeen liitto sai sinetin Helsingin Sanomat. 6.2.2014. Viitattu 3.5.2023.
  7. ↑ a b c d e f Osuuspankkien Keskuspankki Oy OKO — Osakehistoriaa. www.porssitieto.fi. Viitattu 2.5.2023.
  8. ↑ a b Arola Heikki: OP-ryhmästä tulee OP-Pohjola ja OKO Pankista Pohjola Pankki Helsingin Sanomat. 13.9.2007. Viitattu 2.5.2023.
  9. ↑ Heidi Hammarsten: Op-ryhmä tekee uusjaon Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  10. ↑ Matti Kankare: Suuret lahtaavat konttoreita, pienet perustavat Talouselämä. Viitattu 2.5.2023.
  11. ↑ a b Jaana Savolainen HS: Finanssikonserni OP avaa neljä uutta yksityissairaalaa Helsingin Sanomat. 10.11.2014. Viitattu 2.5.2023.
  12. ↑ Elina Ranta: "Haikeaa, että pörssistä lähtee merkittävä yritys" Ilta-Sanomat. 6.2.2014. Viitattu 3.5.2023.
  13. ↑ OP-Pohjola saanut lähes kaikki Pohjola Pankin osakkeet Yle Uutiset. 2.4.2014. Viitattu 3.5.2023.
  14. ↑ Talouselämä: Pohjola poistuu pörssistä - OP-Pohjolalle omistusoikeus kaikkiin osakkeisiin Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  15. ↑ OP-Pohjolan nimi lyhentyy: Jatkossa pelkkä OP 6.10.2014. Yle. Viitattu 2.5.2023.
  16. ↑ Vakuutusyhtiö If väittää: OP käyttää markkina-asemaa väärin Yle Uutiset. 14.12.2015. Viitattu 2.5.2023.
  17. ↑ Kaisa Hakkarainen HS: OP:n Karhinen tyrmää väitteen markkina-aseman väärinkäytöstä: ”Hyökkäys suomalaista osuustoiminta-aatetta vastaan” Helsingin Sanomat. 14.12.2015. Viitattu 5.5.2023.
  18. ↑ Tuomo Pietiläinen HS: Kilpailijan toimista loukkaantunut OP:n Reijo Karhinen jättää finanssialan puheenjohtajuuden – ”Lähes mahdotonta toimia saman pöydän äärellä” Helsingin Sanomat. 14.12.2015. Viitattu 5.5.2023.
  19. ↑ Talouselämä: Taas uusi nimen vaihtaja: Pohjola Pankista tulee OP Yrityspankki Talouselämä. Viitattu 3.5.2023.
  20. ↑ Pohjola Sairaala avaa ovensa Tampereella – kilpailu terveysbisneksessä kiristyy Yle Uutiset. 28.7.2016. Viitattu 2.5.2023.
  21. ↑ a b OP myi pääkonttorinsa 480 miljoonalla eurolla Yle Uutiset. 31.1.2020. Viitattu 2.5.2023.
  22. ↑ Timo Ritakallio OP Ryhmän pääjohtajaksi Yle Uutiset. 20.9.2017. Viitattu 2.5.2023.
  23. ↑ a b KKV: OP:n bonukset eivät rajoita vakuutuskilpailua - if hävisi pitkään jatkuneen kiistan www.iltalehti.fi. Viitattu 5.5.2023.
  24. ↑ OP Ryhmä siirtämässä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Ilmarisen hoidettavaksi Kauppalehti. Viitattu 3.5.2023.
  25. ↑ Hanna Eskola: OP:n Pohjola Terveys vetäytyy lääkärikeskustoiminnasta - Poriin ja Lappeenrantaan kaavailtuja lääkärikeskuksia ei avata Kauppalehti. Viitattu 2.5.2023.
  26. ↑ a b Hanna Eskola: OP karsii edelleen - myy Pohjola Terveyden työterveyspalvelut Mehiläiselle Kauppalehti. Viitattu 2.5.2023.
  27. ↑ OP haukkasi lisää markkinaosuutta asuntolainoissa – Nordean osuus pieneni Ilta-Sanomat. 15.4.2019. Viitattu 2.5.2023.
  28. ↑ Yrityskaupat | Nyt se on varmaa: Pohjola Sairaala myydään Pihlajalinnalle Helsingin Sanomat. 14.1.2022. Viitattu 2.5.2023.
  29. ↑ a b c d e Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022 op.fi. 2023. OP Ryhmä. Viitattu 3.5.2023.
  30. ↑ OP-Korttiyhtiö on nyt OP Vähittäisasiakkaat 14.6.2021. OP Ryhmä. Viitattu 30.6.2021.
  31. ↑ Osuuspankin omistaja-asiakkuus op.fi. Viitattu 2.7.2024.
  32. ↑ a b Olli Herrala: Selvästi suurin osuuspankki aloitti juuri etelässä, mutta OP Ryhmän fuusiopeli kuumenee myös idässä ja pohjoisessa Kauppalehti. Viitattu 3.5.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Y. Blomstedt: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977. Helsinki 1978.
  • Päivi Härkönen: Ahkerampaa rahaa. OPR:n historia 1974–2002. OKO pankki 2006. ISBN 9789518630299.
  • V. Hyvönen: Suomen Osuuskassajärjestö vv. 1903–1953. Helsinki 1953.
  • Jatkuvan kasvun voima. Osuuspankkien Keskusliitto ry 50 vuotta. 1979.
  • Antti Kuusterä: Lähellä ihmistä – osuuspankkitoiminta 100 vuotta. Otava 2002. ISBN 9789511179924.
  • Heikki Valkama: Mallioppilas. Maakiinteistöpankista OKO-Investointiluottopankiksi 1917–2000. Edita 2003. ISBN 9789513739515.
  • J. Vänttinen: Maa- ja Teollisuuskiinteistöpankki Oy 1931–61. Helsinki 1961.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta OP (finanssiryhmä).
Suomalaiset pankit
Suomalaiset vakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutus
Henkivakuutus
Eläkevakuutus
ErityisvakuutusGarantia
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=OP_(finanssiryhmä)&oldid=22735576”