Suomen Hypoteekkiyhdistys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitalo

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) on suomalainen yksityinen asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos. Yhdistys perustettiin vuonna 1860. Suomen ainoana hypoteekkiyhdistyksenä se on pankki- ja finanssiryhmittymistä riippumaton. Asuntorahoituksen lisäksi yhdistys harjoittaa talletuspankkitoimintaa tytäryrityksensä Suomen Asuntohypopankki Oy:n eli Hypo-pankin kautta.

Entinen Hypoteekkiyhdistyksen talo, Eteläesplanadi 16.

Suomen Hypoteekkiyhdistys perustettiin vuonna 1860. Se oli Suomen ensimmäinen ja pitkään myös ainoa kiinnitysluottolaitos. Yhdistyksen tarkoituksena oli kiinnitysluoton myöntäminen maaseudulle. Luottoa myönnettiin kiinnitetyn tilan maan arvoa vastaan; metsän tai rakennusten arvoa ei otettu huomioon. Alkuvaihe oli vaikea, sillä sisään- ja uloslainauskorkojen ero oli liian pieni, mutta ongelmista selvittiin. Ainoana kiinnitysluottolaitoksena yhdistyksen merkitys oli suuri koko 1800-luvun lopun.[1]

Hypoteekkiyhdistys oli perustettu suurempien tilanomistajien luottoja varten. Jotta maatalouskiinteistö olisi ollut luottokelpoinen, sen arvon tuli nousta tiettyyn summaan (8 000 markkaa vuonna 1897). Rajoitus sulki suuren osan pientilallisista luottojen ulkopuolelle. Hypoteekkiyhdistyksen rinnalle syntyivätkin osuuskassat 1900-luvun alussa tyydyttämään juuri pientilallisten luotontarvetta.[2]

Koska Hypoteekkiyhdistys keskittyi rahoittamaan suuria talonpoikais- ja säätyläistiloja, haluttiin torppareiden rahoitusta varten perustaa toinen yritys. Vuonna 1915 Hypoteekkiyhdistys perusti Suomen Agraaritoimiston palvelemaan torppareita. Agraaritoimisto ei kuitenkaan saanut tarpeeksi pieniä asiakkaita eikä sen toiminta vastannut haluttua tarkoitusta. Jo vuonna 1916 perusti Agraaritoimisto Maakiinteistöpankin Hypoteekkiyhdistyksen ohjauksessa. Agraaritoimiston oma toiminta siirrettiin vuonna 1920 Agrariaan, mutta tämä meni konkurssiin jo 1924.[3]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Hypoteekkiyhdistyksen merkitys alkoi laskea. Vuonna 1918 antolainaus käytännössä loppui mutta käynnistyi uudelleen 1925. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen yhdistyksen toiminta muodostui jälleenrakennus- ja asuttamislainojen myöntämisestä.[1]

Suomen Hypoteekkiyhdistys harjoittaa talletuspankkitoimintaa tytäryrityksensä Suomen Asuntohypopankki Oy:n eli Hypo-pankin kautta. Yhdistys ja pankki muodostavat yhdessä Hypo-konsernin.

Hypo-konsernin tase on noin 2 000 miljoonaa euroa, asuntolainakanta noin 1 420,7 miljoonaa euroa ja talletus- ja hypoteekkiobligaatiokanta noin miljardi euroa. Ydinvakavaraisuus (Core Tier 1) on 14,0 prosenttia standardimenetelmällä laskien. Hypoteekkiyhdistyksellä on noin 25 000. Henkilöstöä vuonna 2015 oli keskimäärin 50. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen liikevoitto oli noin 7,5 miljoonaa euroa, kulu-tuottosuhde noin 50 prosenttia ja luototusaste noin 40 prosenttia. Järjestämättömien saatavien määrä oli noin 0,16 prosenttia lainakannasta.[4]

Suomen Hypoteekkiyhdistys/Suomen Asuntohypopankki Oy ovat Finanssialan Keskusliiton, Talletussuojarahaston, Nordiska Realkredit Samrådetin (Nordic Mortgage Counsil), Mortgage Bankers Associationin ja International Housing Finance Unionin jäseniä.[5] Hypo-konserni toimii 102-vuotiaassa Hypo Talossa, Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa.

Vuonna 2002 käynnistetyn uudistusohjelman myötä Hypoteekkiyhdistyksen toiminta on aktivoitunut ja monipuolistunut ja sen tunnettuus kasvanutkenen mukaan?. Hypoteekkiyhdistys osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun asunto- ja asuntolainamarkkinoista.lähde?

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja on vuodesta 2013 ollut Ari Pauna. Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Hannu Hokka[6] ja hallituksen puheenjohtajana Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri[7].

Toimitusjohtajat/Pääjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[8]

Eläkesäätiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimintaan liittyy myös vuonna 1898 eläkerahastona toimintansa aloittanut ja vuonna 1957 eläkesäätiöksi muutettu Suomen Hypoteekkiyhdistyksen eläkesäätiö. Säätiön etuusperusteinen A-osasto on toimintapiiriltään suljettu, mutta uusi vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukainen maksuperusteinen M-osasto on kaikille Hypo-konsernin palveluksessa oleville avoin. Säätiön toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Säätiön asiamiehenä toimii Hypoteekkiyhdistyksen ja Asuntohypopankin varatoimitusjohtajan tehtävässä 1.1.2013 lukien aloittanut varatuomari Elli Reunanen.lähde?

  1. a b Jaakko Autio: Korot Suomessa 1862–1952 (PDF) (s. 26, 36–37) Suomen Pankin keskustelualoitteita 7/96. 19.3.1996. Suomen Pankki. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 27.9.2013.
  2. Blomstedt, Yrjö: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977, s. 24, 28, 50. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
  3. Kantanen, Pekka: Aikamatka pörssiin. Osakekirjat kertovat, s. 107. Helsinki: Talentum Media Oy, 2012. ISBN 978-952-14-1765-8
  4. Suomen Hypoteekkiyhdistys. Tasekirja. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 (pdf) 26.4.2016. Suomen Hypoteekkiyhdistys. Viitattu 23.11.2016.
  5. Hypo on Suomen ainoa asumiseen erikoistunut luottolaitos Suomen Hypoteekkiyhdistys. Viitattu 23.11.2016.
  6. Hallintoneuvosto ja hallintoneuvoston tarkastajat Hypoteekkiyhdistys. Arkistoitu 22.9.2023. Viitattu 28.6.2023.
  7. Hallitus Hypoteekkiyhdistys. Arkistoitu 6.8.2021. Viitattu 28.6.2023.
  8. Hypon historia Suomen Hypoteekkiyhdistys. Viitattu 28.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]