Esko Aaltonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esko Aaltonen
Esko Aaltonen valvomassa Mauno Koiviston (oik.) väitöstilaisuutta vuonna 1956.

Esko Aaltonen (9. maaliskuuta 1893 Forssa – 24. maaliskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja sosiologi.[1] Hän toimi muun muassa Turun yliopiston sosiologian professorina, Forssan Lehden päätoimittajana ja K. J. Gummerus Oy:n toimitusjohtajana.[1]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaltonen syntyi forssalaisen tehtaankirjurin perheeseen vuonna 1893. Vanhemmat huolehtivat poikansa kouluttamisesta ja Esko Aaltonen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1913. Hän jatkoi opintoja Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1917.[2] Aaltosen pääaineita olivat Suomen ja Skandinavian historia sekä suomalainen ja vertaileva kansanrunous.[1]

Valmistuttuaan yliopistosta Aaltonen palasi opettajaksi synnyinseudulleen. Työnsä ohella hän perusti Forssan Lehden vuonna 1917 ja Forssan Kirjapainon vuonna 1920. Hän toimi sekä Forssan lehden päätoimittajana että kirjapainon toimitusjohtajana.[1] Forssassa Aaltonen oli merkittävä vaikuttaja ja osallistui aktiivisesti paikallispolitiikkaan. Lehtensä kautta hän ajoi Forssan muuttamista kauppalaksi, mikä tapahtuikin vuonna 1922. Aaltonen valittiin sekä kauppalan valtuustoon että hallitukseen. Vuonna 1934 Aaltonen siirtyi Helsinkiin K. J. Gummerus Oy:n kirjalliseksi johtajaksi ja vuotta myöhemmin yhtiön toimitusjohtajaksi Jyväskylään, missä hän hoiti tehtävää vuoteen 1940 saakka.[2]

Akateemiselle uralle Aaltonen siirtyi väiteltyään tohtoriksi vuonna 1944. Vuosina 1951–1963 hän toimi sosiologian professorina Turun yliopistossa,[3] jossa hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa sosiaalisista suhteista Turun satamassa väitellyt Mauno Koivisto.[4] Vuonna 1942 Aaltonen kutsuttiin Suomalainen Suomi -lehden toimitussihteeriksi ja toimi vuosina 1946–1966 myös lehden päätoimittajana. Suomen Kotiseutuliiton julkaiseman Kotiseutu-lehden päätoimittajana hän toimi 1947–1949.[2]

Kulttuurivaikuttajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaltonen tutki etenkin kansankulttuuria ja kansanomaisia yhteistoiminnan muotoja. Hän oli myös merkittävä kulttuurivaikuttaja. Hän oli alusta alkaen vuonna 1923 perustetun Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen johtokunnan jäsen ja sihteeri. Aaltonen toimi myös Suomen museoliiton keskushallituksen jäsenenä vuosina 1927–1959 ja varapuheenjohtajana 1949–1959. Liiton kunniajäseneksi hänet valittiin vuonna 1961.[2]

Aaltosella oli tärkeä rooli Suomen Kotiseutuliiton perustamisessa vuonna 1949. Hän toimi liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuodesta 1949 ja vuodesta 1960 puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka vuoteen 1966.[2]

Kotiseudullaan Lounais-Hämeessä Aaltonen oli keskeinen kotiseututyön vaikuttaja 1920-luvulta kuolemaansa saakka.[5] Forssassa Kauppakadun ja nykyisen Yhtiönkadun välinen katuosuus nimettiin hänen kunniakseen Esko Aaltosen kaduksi vuonna 1981.[6]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaltosen poikia ovat Forssan kirjapainon johtajana pitkään toiminut teollisuusneuvos Matti Aaltonen (1926–2007)[7] ja dokumenttielokuvistaan tunnettu elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen (s. 1956)[8].

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kattopäreitten teosta Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisuja, Forssa 1929.
  • Puolen vuosisadan takaa: Mustialan maanviljelysnäyttelystä v:lta 1871, Forssan suurjuhlilta v:lta 1879 ja maanviljelysnäyttelystä v:lta 1909. Forssa 1929.
  • Tiedusteluja kansanomaisesta vesimyllylaitoksestamme. Sanakirjasäätiö, Forssa 1929.
  • Tiedusteluja kansanomaisesta vesimyllylaitoksestamme: Sanakirjasäätiön tiedusteluja. Sanakirjasäätiö, Forssa 1930.
  • Tammelan kunnan historia II, Kunnalliselämää valtuuston aikakaudella 1909-1922. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1931.
  • Jalmari Matiston museo ja kirjasto Humppilassa. Kirjoittanut ja valokuvannut E. Aaltonen. Forssa 1933.
  • Vanhan Forssan elämää (1846-1899) 2. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1933. (2. uud. painos nimellä Entisajan Forssaa ja sen väkeä 1 [Forssa 1947] ja Entisajan Forssaa ja sen väkeä 2 [Forssa 1951]. 3. painos Forssan kustannus, Forssa 1984.)
  • Kansatieteellinen filmi: Sen tarkoitus, työ ja mahdollisuudet. Oy Kansatieteellinen filmi, Helsinki 1936.
  • Lounais-Hämeen vanhoista myllyistä. Forssa 1937.
  • "Kylä miehen voittaa, pitäjäs kylän hyvänki". Jyväskylä 1938.
  • Die bäuerliche Kultur in Finnland. Kirjoittaneet Kustaa Vilkuna, Esko Aaltonen. Pellervo-seura, Helsinki 1939.
  • Osuustoiminnan kansanomaiset juuret. Jyväskylä 1939.
  • Pitäjän toimihenkilöt. Helsinki 1939.
  • Muisto v:n 1939-40 sodan koulunuorisosta. Forssan lehti, Forssa 1941.
  • Länsi-Suomen yhteismyllyt: Yhteiskuntahistoriallinen tutkimus. Helsingin yliopiston väitöskirja. Kansatieteellinen arkisto 6. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1944.
  • Somerniemen historia. Somerniemen seurakunta ja kunta, Somerniemi 1945.
  • Forssa 1847–1947: Menneisyyttä ja nykyisyyttä. Kirjoittaneet Esko Aaltonen ja Pertti Virtaranta. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1947.
  • Forssan seurakunta 25-vuotias: Seurakunnan synty- ja alkuvaiheet. Forssan seurakunta, Forssa 1947.
  • Suomen maanviljelijäin kauppa oy:n historia 1897–1947. Suomen maanviljelijäin kauppa, Tampere 1947.
  • Jokioisten–Forssan rautatie 1898-1948: Julkaissut 50-vuotispäiväkseen 9.12.1948 Jokioisten–Forssan rautatieosakeyhtiö. Forssa 1948.
  • Someron historia 1. Toimittanut Esko Aaltonen. Kirjoittaneet Esko Aaltonen ym. Someron seurakunta, Forssa 1949
  • Kotiseututyön opas. Suomen nuorison liiton kirjasto 40. Suomen nuorison liitto, Forssa 1948, 2. lisätty painos 1953. (3. uud. painos WSOY 1963.)
  • Kuluttajat yhteistyössä: Suomen yhteisen osuuskauppaliikkeen vaiheet vuoteen 1917 ja katsaus edistysmielisen osuuskauppaliikkeen toimintaan sen jälkeen. Yhteiskuntahistoriallinen ja sosiologinen tutkimus. Kulutusosuuskuntien keskusliitto, Helsinki 1953. (Ilmestynyt Alex Matsonin englanniksi kääntämänä nimellä Consumer co-operation in Finland: The development of the joint Finnish co-operative movement to 1917 and a survey of the progressive co-operative movement after the separation. Kulutusosuuskuntien keskusliitto, Helsinki 1954.)
  • Lounais-Hämeen entisyyttä. Toimittaneet Esko Aaltosen 60-vuotispäiväksi Matti Aaltonen ja Päivikki Lybäck. Forssan lehti, Forssa 1953.
  • Someron historia 2. Toimittanut Esko Aaltonen. Kirjoittaneet Y. S. Koskimies, Aulis Oja ja Esko Aaltonen. Someron seurakunta, Forssa 1958.
  • Sosiologia. Kirjoittaneet Erik Allardt, Yrjö Littunen. Katsauksen suomalaisen sosiologian kehitykseen kirjoittanet Esko Aaltonen. WSOY 1958.
  • Suur-Jämsän historia 3. Kirjoittaneet Esko Aaltonen ym. Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken ja Koskenpään kunnat, Hämeenlinna 1963.
  • Maaseudun kulttuuriperintö: Kirjoitelmia perinteellisestä ja muuttuvasta talonpoikaiskulttuurista. WSOY 1964.
  • Torppari, suutari, apteekkari, pyykkäri: Esko Aaltosen valokuvia. Toimittanut Henna Aaltonen. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 2013. (2. uud. painos 2014.)

Toimitteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Forssan yhteiskoulu 1899-1924. Juhlajulkaisun toimituskunta: E. Aaltonen, J. O. Saarinen, J. E. Hyötyniemi. Forssan yhteiskoulu, Forssa 1924.
  • Häme kuvina 2: Vanha Tammela. Toimittanut E. Aaltonen. Hämeen heimoliiton julkaisuja 5. WSOY 1931.
  • Vanha Tammela: Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila, Koijärvi. Luonto, rakennukset, työtavat ym. Toimittanut Esko Aaltonen. Forssa 1931. (2. painos 1977, lisäpainos 1984.)
  • Suomen kulttuurihistoria I: Heimoyhteiskunnan ja katolisen kulttuurin aika. Toimituskunta Gunnar Suolahti, Esko Aaltonen, Pentti Renvall, Lauri Kuusanmäki, Heikki Waris, Eino Jutikkala. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1933.
  • Suomen kulttuurihistoria II: Sääty-yhteiskunnan aika 1. Toimituskunta Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Esko Aaltonen, Pentti Renvall, Lauri Kuusanmäki, Heikki Waris, Eino Jutikkala. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1934.
  • Neljännet museopäivät Viipurissa 1934 – Fjärde museimannamötet i Viborg 1934. Toimitus Aarne Äyräpää, Esko Aaltonen, Otto-Ivar Meurman. Suomen museoliiton julkaisuja 5. Helsinki 1935.
  • Suomen kulttuurihistoria III: Sääty-yhteiskunnan aika 2. Toimituskunta Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Esko Aaltonen, Pentti Renvall, Lauri Kuusanmäki, Heikki Waris, Eino Jutikkala. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1935.
  • Suomen kulttuurihistoria IV: Industrialismin ja kansallisen nousun aika. Toimituskunta Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Esko Aaltonen, Pentti Renvall, Lauri Kuusanmäki, Heikki Waris, Eino Jutikkala. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1936.
  • Maaseudunpäivä 17.8.47: Ohjelmaa ja viitteitä. Toimittanut Esko Aaltonen. Julkaissut 8 keskusseuran edustajista muodostunut toimikunta. Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Helsinki 1947.
  • Oulaisten sankarivainajien muisto. Toimittaneet Hilkka Karanko, Aaro Takalo-Eskola, Esko Aaltonen. Oulu 1953.
  • Forssan yhteiskoulu 1899-1949: Historiikki ja matrikkelit. Toimittanur Esko Aaltonen. Forssan yhteiskoulu, Forssa 1957.
  • Lounais-Hämeen laulu: Kotiseuturunojen kokoelma. Toimittaneet Esko Aaltonen, Aarne A. Astala. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1962.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vilkuna, Janne: 75 vuotta museoiden hyväksi. Suomen museoliitto 1923–1998. Suomen museoliiton julkaisuja 45. Vammala 1998.
  • Suomi-Fakta. WSOY, 2002.
  • Aaltonen, Matti – Lahtonen, Hannu – Nieminen, Heikki (toim.): Esko Aaltosen neljä elämäntyötä. Forssa: Forssan kirjapaino Oy, 1993. ISBN 951-9026-28-2

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Pohjakallio, Lauri: Aaltonen, Esko (1893–1966). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 23.12.2015.
  2. ↑ a b c d e Vilkuna 1998, s. 45.
  3. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 38. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  4. ↑ Esko Aaltonen Lounaiskirjailijat. Viitattu 12.8.2015.
  5. ↑ Aaltonen et al. 1993.
  6. ↑ Aaltonen, Matti: Forssan katujen nimien alkuperistä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1984, nro 53, s. 38. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
  7. ↑ Muistot: Matti Aaltonen Helsingin Sanomat. 27.1.2007. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 12.8.2015.
  8. ↑ Kuka kukin on 2009, s. 42–43. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Esko_Aaltonen&oldid=21934359”