Y. S. Koskimies
Yrjö Samuel Koskimies (4. maaliskuuta 1908 Seinäjoki – 21. tammikuuta 1996 Hämeenlinna)[1] oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston hoitaja ja historiaan perehtynyt tietokirjailija, joka sai professorin arvonimen ansioistaan historiantutkijana.[2]
Koskimies kuului menestyneeseen pohjalaiseen Forsmannien ja Koskimiesten kulttuurisukuun.[2] Hän syntyi kirkkoherra, rovasti Eevertti Kustaa Koskimiehen (ent. Forsman) ja Helmi Evelina Petterssonin perheeseen. Yrjö Koskimies kirjoitti ylioppilaaksi 1926 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1934. Yliopisto-opintojen jälkeen hän teki arkistotutkimuksia Ruotsissa.[2][3]
Yrjö Koskimies osallistui sekä talvisotaan että jatkosotaan. Varsinaisen työuransa hän aloitti Valtionarkiston ylimääräisenä amanuenssina 1937–1946 ja jatkoi ensin nuorempana amanuenssina 1946–1949 ja sitten vanhempana amanuenssina 1949–1951. Vuonna 1951 Koskimies aloitti Hämeenlinnassa maakunta-arkistonhoitajana ja jatkoi tätä työtä vuoteen 1973 asti eli eläkkeelle jäämiseensä saakka.[3]
Päätyönsä ohessa Koskimies ehti toimia Suomen Sukututkimusseuran sihteerinä 1946–1950 ja seuran johtokunnan jäsenenä. Arkistoainesten supistamiskomitean sihteerinä hän oli 1949–1951 sekä useiden Hämeenlinnan kaupungin toimikuntien ja johtokuntien jäsenenä vuoden 1961 jälkeen. Sukututkimuksen ohella Koskimiehen erityinen harrastus oli matkailu Italiassa ja siihen liittyvä Hämeenlinnan Finlandia–Italia yhdistyksen puheenjohtajuus.[3]
Maakunta-arkistonhoitajan työn oheen sopi luontevasti ura historiantutkijana. Koskimies kirjoitti jo 1940-luvun lopulla lyhyitä henkilöhistoriallisia ja paikallishistoriallisia tutkimuksia. Laajempia artikkeleita erityisesti hallintohistoriasta hän loi Hämeen maakuntahistoriaan ja hänet muistetaan myös teossarjan pitkäaikaisena toimitussihteerinä. Hämeenlinnan kaupungin historiasta Koskimies kirjoitti kaksi laajaa teosta, joissa käsiteltiin kokonaisen vuosisadan aikaisia tapahtumia. Melko laajoja paikallishistoriallisia artikkeleita hän laati Jämsän ja Someron pitäjänhistorioihin sekä Hauhon, Tuuloksen ja Luopioisten yhteiseen historiateokseen.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jurvan seurakunnan historia, 1954
- Hämeen historian osa II:2, 1960
- Hämeen historian osa III:1, 1966
- Hämeen historian osa IV:2, 1973, yhdessä muiden kirjoittajien kanssa
- Hämeenlinnan kaupungin historia 1975–1944, 1966
- Vanha ja uusi Hämeenlinna, 1971
- Hämeenlinnan kaupunki 1945–1974, 1977
- sekä noin 60 tutkielmaa erilaisissa sarjajulkaisuissa ja aikakauskirjoissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yrjö Samuel Koskimies. (Kuolinilmoitus) Helsingin Sanomat, 30.1.1996, nro 28, s. A 6. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. ISSN 0355-2047
- ↑ a b c d Myllyniemi, Seppo: Yrjö Samuel Koskimies 1908–1996. (Muistokirjoitus) Arkistoviesti, 1996, nro 1, s. 37–38. Helsinki: Arkistolaitos. ISSN 1236-6978
- ↑ a b c Huovinen, Pentti et al. (toim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1974, s. 418. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01334-3
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
