Gerd Müller
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Gerhard "Gerd" Müller | |
| Syntymäaika | 3. marraskuuta 1945 | |
| Syntymäpaikka | Nördlingen, Länsi-Saksa | |
| Kuolinaika | 15. elokuuta 2021 (75 vuotta) | |
| Pelipaikka | hyökkääjä | |
| Pituus | 176 senttimetriä | |
| Urheilijan ura | |||
|---|---|---|---|
| Junioriseurat | |||
| 1960-1963 | TSV 1861 Nördlingen | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | Ottelut (Maalit) | |
| 1964-1979 1979-1981 |
FC Bayern München Fort Lauderdale Strikers Yhteensä |
453 (398) 80 (40) 533 (443) | |
| Maajoukkue | |||
| 1966–1974 | Saksan liittotasavalta | 62 (68) | |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Gerhard "Gerd" Müller (3. marraskuuta 1945 Nördlingen – 15. elokuuta 2021[1]) oli saksalainen jalkapalloilija.
Maajoukkueurallaan 68 maalia 62 ottelussa[2] ja Bundesliigassa 365 maalia 427 ottelussa tehneen Müllerin voidaan sanoa olevan yksi kaikkien aikojen parhaista jalkapallohyökkääjistä. Vuoden 1972 aikana hän teki 85 maalia, mikä pysyi yhden kalenterivuoden aikana tehtyjen maalien ennätyksenä vuoteen 2012 saakka, kunnes Lionel Messi ylitti sen[3]. Müllerin lempinimi oli der Bomber (Pommittaja).
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Müller aloitti jalkapallouransa synnyinkaupunkinsa Nördlingenin joukkueessa TSV 1861 Nördlingenissä. Vuonna 1964 hän siirtyi Bayern Müncheniin. Seura, josta on tullut sittemmin Saksan kautta aikain menestynein, ei pelannut tuolloin Bundesliigassa ja edellisestä ja tuohon aikaan ainoasta Saksan mestaruudestakin oli vierähtänyt yli 30 vuotta. Bayern nousi Bundesliigaan vuonna 1965.
1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla Müller oli voittamassa Bayernissa monta mestaruutta. Joukkuetovereina hänellä oli muun muassa Franz Beckenbauer, Sepp Maier ja Hans-Georg Schwarzenbeck jo 1960-luvun puolivälistä alkaen ja Paul Breitner ja Uli Hoeneß 1970-luvun alusta. Müller oli voittamassa Bundesliigan mestaruutta neljä kertaa, kuten myös Saksan cupia, kolme kertaa Euroopan cupia ja kerran sekä Cup-voittajien cupia että Intercontinental Cupia. Müller oli seitsemällä kaudella Bundesliigan paras maalintekijä ja kahdella kaikkien Euroopan pääsarjojen paras maalintekijä. Hän piti kaudella 1971–1972 tekemillään 40 maalilla Bundesliigan yhden kauden maaliennätystä hallussaan vuoteen 2021 saakka.[4] Hän piti pitkään hallussaan euro-otteluissa tehtyjen maalien ennätystä, 66 maalia, jotka hän teki 74 ottelussa, ja Bundesliigassa hän on yhä tehtyjen maalien ennätysmies.
Bayernista Müller siirtyi viidentoista vuoden jälkeen vuonna 1979 Yhdysvaltoihin silloiseen North American Soccer Leagueen (NASL). Hän pelasi Fort Lauderdale Strikersissa kolme kautta ja teki 40 maalia 80 ottelussa.
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Müller teki 68 maalia pelaamissaan 62 maaottelussa.[2] Hänen uransa Saksan jalkapallomaajoukkueessa alkoi vuonna 1966 ja päättyi 7. heinäkuuta 1974 maailmanmestaruuteen kotistadionilla Münchenissä. Hän teki tässä Alankomaita vastaan pelatussa, 2–1 päättyneessä loppuottelussa ratkaisevan maalin. Hänen neljä maaliaan maailmanmestaruuskilpailuissa 1974 ja kymmenen maaliaan maailmanmestaruuskilpailuissa 1970 tekivät hänestä 32 vuodeksi kautta aikain eniten maaleja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa tehneen pelaajan. Meksikon kisoissa 1970 Müller voitti maalikuninkuudenkin. Vuoden 2006 MM-kilpailuissa Saksassa hänen ohitseen nousi Brasilian Ronaldo 15 osumallaan.
Müller pelasi myös vuoden 1972 Euroopan-mestaruuskilpailuissa, jotka Saksan liittotasavalta voitti. Müller oli neljällä osumallaan turnauksen paras maalintekijä. Kaiken kaikkiaan hän pelasi kolmessa arvoturnauksessa (MM 1970 ja 1974, EM 1972) 15 peliä ja teki niissä 18 maalia.
Jalkapallouran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkapallouransa jälkeen Müller ajautui alkoholismiin, josta hän kuitenkin toipui käytyään läpi alkoholivieroituksen.[5] 1990-luvun alkupuolella hänet palkattiin töihin Bayern Münchenin organisaatioon. Hän toimi pitkään Bayernin kakkosjoukkueen apulaisvalmentajana. Müller oli naimisissa Uschi Müllerin kanssa, sairasti dementiaa ja asui hoivakodissa Baijerissa.[6][7] Müller kuoli 75-vuotiaana 15. elokuuta 2021.[1]
Mestaruudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksan mestaruus: 1969, 1972, 1973, 1974
- Saksan cupin voitto: 1966, 1967, 1969, 1971
- Euroopan cupin voitto: 1974, 1975, 1976
- Cup-voittajien cupin voitto: 1967
- Intercontinental Cupin voitto: 1976
- Euroopan mestaruus: 1972
- Maailmanmestaruus: 1974
Henkilökohtaisia saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksan paras maalintekijä: 1967, 1969, 1970, 1972, 1973, 1974, 1978
- Euroopan paras maalintekijä: 1970, 1972
- Maailmanmestaruuskilpailujen paras maalintekijä: 1970
- Euroopan-mestaruuskilpailujen paras maalintekijä: 1972
- Saksan vuoden jalkapalloilija: 1967, 1969
- Euroopan vuoden jalkapalloilija: 1970
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kilpeläinen, Juuso: Myyttinen Gerd Müller on kuollut SuomiFutis. 15.8.2021 kello 14.55. Podium North Oü. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ a b Arnhold, Matthias & Mamrud, Roberto & Stokkermans, Karel: West) Germany - Record International Players 22.11.2018. RSSSF. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
- ↑ http://yle.fi/urheilu/messi_teki_jalkapallohistorian_vaikuttavimman_ennatyksen/6409055
- ↑ Lewandowski teki sen – Müllerin lyömättömänä pidetty ennätys historiaan! 22.5.2021. Yle. Viitattu 22.5.2021.
- ↑ Lomas, Mark: Gerd Muller: Der Bomber ESPN Soccernet. 28.5.2010. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 14.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Gerd Müller hiipuu kohti ikiunta – sairastaa dementiaa ja asuu hoitokodissa: ”Kun hän avaa vähän silmiään, se on kaunista” Ilta-Sanomat. 2.11.2020. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ Kishan Vaghela: Gerd Muller's wife reveals details of his dementia decline Mail Online. 2.11.2020. Viitattu 2.11.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gerd Müller kansainvälisen jalkapalloliiton verkkosivuilla (arkistoitu versio)
1956: Stanley Matthews • 1957: Alfredo Di Stéfano • 1958: Raymond Kopa • 1959: Alfredo Di Stéfano • 1960: Luis Suárez • 1961: Omar Sivori • 1962: Josef Masopust • 1963: Lev Jašin • 1964: Denis Law • 1965: Eusébio • 1966: Bobby Charlton • 1967: Flórián Albert • 1968: George Best • 1969: Gianni Rivera • 1970: Gerd Müller • 1971: Johan Cruijff • 1972: Franz Beckenbauer • 1973: Johan Cruijff • 1974: Johan Cruijff • 1975: Oleh Bloh’in • 1976: Franz Beckenbauer • 1977: Allan Simonsen • 1978: Kevin Keegan • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Ihor Bjelanov • 1987: Ruud Gullit • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Marco van Basten • 1993: Roberto Baggio • 1994: Hristo Stoitškov • 1995: George Weah • 1996: Matthias Sammer • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Luís Figo • 2001: Michael Owen • 2002: Ronaldo • 2003: Pavel Nedvěd • 2004: Andri Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Fabio Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Lionel Messi • 2020: ei jaettu 2021: Lionel Messi • 2022: Karim Benzema • 2023: Lionel Messi • 2024: Rodrigo Hernández
1930: 
Guillermo Stábile • 1934: 
Oldřich Nejedlý • 1938: 
Leônidas • 1950: Ademir • 1954: 
Sándor Kocsis • 1958: 
Just Fontaine • 1962: Garrincha, Vavá, 
Leonel Sánchez, 
Dražan Jerković, 
Valentin Ivanov, 
Flórián Albert • 1966: 
Eusébio • 1970: 
Gerd Müller • 1974: 
Grzegorz Lato • 1978: Mario Kempes • 1982: 
Paolo Rossi • 1986: 
Gary Lineker • 1990: Salvatore Schillaci • 1994: 
Oleg Salenko, 
Hristo Stoitškov • 1998: 
Davor Šuker • 2002: Ronaldo • 2006: Miroslav Klose • 2010: Thomas Müller, 
Diego Forlán, 
Wesley Sneijder, 
David Villa
1968: Eusébio • 1969: Petăr Žekov • 1970: Gerd Müller • 1971: Josip Skoblar • 1972: Gerd Müller • 1973: Eusébio • 1974: Héctor Yazalde • 1975: Dudu Georgescu • 1976: Sotiris Kaiafas • 1977: Dudu Georgescu • 1978: Hans Krankl • 1979: Kees Kist • 1980: Erwin Vandenbergh • 1981: Georgi Slavkov • 1982: Wim Kieft • 1983: Fernando Gomes • 1984: Ian Rush • 1985: Fernando Gomes • 1986: Marco van Basten • 1987: Rodion Cămătaru & Toni Polster • 1988: Tanju Çolak • 1989: Dorin Mateuț • 1990: Hugo Sánchez & Hristo Stoitškov • 1997: Ronaldo • 1998: Nikos Mahlas • 1999: Mário Jardel • 2000: Kevin Phillips • 2001: Henrik Larsson • 2002: Mário Jardel • 2003: Roy Makaay • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry & Diego Forlán • 2006: Luca Toni • 2007: Francesco Totti • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Diego Forlán • 2010: Lionel Messi • 2011: Cristiano Ronaldo • 2012: Lionel Messi • 2013: Lionel Messi • 2014: Cristiano Ronaldo / Luis Suárez • 2015: Cristiano Ronaldo
1964: Seeler • 1965: Brunnenmeier • 1966: Emmerich • 1967: Emmerich & G. Müller • 1968: Löhr • 1969: G. Müller • 1970: G. Müller • 1971: Kobluhn • 1972: G. Müller • 1973: G. Müller • 1974: Heynckes & G. Müller • 1975: Heynckes • 1976: Fischer • 1977: D. Müller • 1978: D. Müller & G. Müller • 1979: K. Allofs • 1980: Rummenigge • 1981: Rummenigge • 1982: Hrubesch • 1983: Völler • 1984: Rummenigge • 1985: K. Allofs • 1986: Kuntz • 1987: Rahn • 1988: Klinsmann • 1989: T. Allofs & Wohlfarth • 1990: Andersen • 1991: Wohlfarth • 1992: Walter • 1993: Kirsten & Yeboah • 1994: Kuntz & Yeboah • 1995: Basler & Herrlich • 1996: Bobic • 1997: Kirsten • 1998: Kirsten • 1999: Preetz • 2000: Max • 2001: Barbarez & Sand • 2002: Amoroso & Max • 2003: Christiansen & Élber • 2004: Aílton • 2005: Mintál • 2006: Klose • 2007: Gekas • 2008: Toni • 2009: Grafite • 2010: Džeko • 2011: Gómez • 2012: Huntelaar • 2013: Kießling • 2014: Lewandowski • 2015: Meier • 2016: Lewandowski • 2017: Aubameyang • 2018: Lewandowski • 2019: Lewandowski • 2020: Lewandowski • 2021: Lewandowski • 2022: Lewandowski • 2023: Füllkrug & Nkunku • 2024: Kane
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
