Enontekiö

Enontekiö Eanodat Enontekis
vaakuna	sijainti
Hetta on Enontekiön keskus
Sijainti	68°23′05″N, 023°38′20″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero	047
Hallinnollinen keskus	Hetta
Perustettu	1877
Kokonaispinta-ala	8 391,31 km² kolmanneksi suurin 2022
– maa	7 953,44 km²
– sisävesi	437,87 km²
Väkiluku	1 775 266:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	0,22 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,5 %
– 15–64-v.	58,3 %
– yli 64-v.	29,2 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	85,6 %
– ruotsinkielisiä	0,8 %
– saamenkielisiä	10,3 %
– muut	3,3 %
Kunnallisvero	8,60 % 181:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	14,7 % (2021)
Kunnanjohtaja	Marko Halla
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025  • YLEÄ1  • Kesk.  • Kok.  • JSYL2  • Vihr.  • KD  • PS 1 Yhteislista Enontekiöläisten ääni 2 Johtti Sápmelaccat rs:n yhteislista	5 3 3 2 2 1 1
www.enontekio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Enontekiö (pohjoissaameksi Eanodat, ruots. Enontekis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 775 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 391,31 km², josta 437,87 km² on vesistöjä. Enontekiön väestötiheys on vain 0,22 asukasta/km², ja se on Suomen toiseksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken jälkeen.

Enontekiön naapurikunnat ovat Inari, Kittilä ja Muonio. Lisäksi kunta rajoittuu etelässä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan.

Enontekiön kirkonkylä ja suurin taajama on nimeltään Hetta (pohjoissaameksi Heahttá), ja siellä on noin 800 asukasta. Muita väestökeskittymiä ovat muun muassa Kaaresuvanto (Gárasavvon, Gáresavvon) ja Kilpisjärvi (Gilbbesjávri).

Jokainen Suomen yli tuhatmetrinen huippu ja 60 prosenttia Suomen tuntureista sijaitsee Enontekiöllä. Kilpisjärvellä sijaitsee retkeilykeskus ja muita retkeilypalveluita. Yhteispohjoismainen kalottireitti kulkee Enontekiön kunnan alueiden läpi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä Norjan, Suomen ja Ruotsin rajojen kohtaamispisteessä. Suomen korkein paikka Haltilla sijaitsee 50 kilometrin vaellusreitin päässä Kilpisjärveltä. Haltin vieressä on korkein Suomen puolella kokonaan olevista tuntureista, Ridnitsohkka. Halti sijaitsee osaksi Norjan puolella. Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa eno eli joki saa alkunsa. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä, jonka rannalla sijaitsee Enontekiön kirkonkylä Hetta. Kunnanjohtajana toimii Marko Halla.

Nimen alkuperä

Pohjoissaamenkielinen nimi Eanodat /ˈe̯anotah(t)/ muodostuu sanan eatnu /ˈea̯tnuː/ ’(suuri) joki, virta, eno’ genetiivimuodosta eano ja johdinaineksesta ‑dat. Samuli Aikion mukaan nimi kääntyisi suoraan suomeksi muotoon ”Enonne” (vrt. selänne, syvänne), mutta suomenkieliset ovat luultavasti mieluummin halunneet käyttää selittävää yhdyssanaa Enontekiö ’seutu, jolla virtoja tekeytyy, eli enojen alkulähteitten seutu’. Edellä annetut ääntämisohjeet noudattavat pohjoissaamen tavallisinta oppikirjanormia, Koutokeinon murretta. Enontekiöllä nimen ääntämykseen on vanhastaan kuulunut diftongin sijasta pitkä vokaali, eli nimen alkuosa ääntyy suunnilleen [ˈeːno‑].

Suomenkielinen nimi Enontekiö taivutetaan sijaintia osoitettaessa ulkopaikallissijoissa: Enontekiöllä – Enontekiöltä – Enontekiölle.

Historia

Esihistoria

Enontekiön joki- ja järvirannoilta on löydetty kivikautisia esineitä ja asuinpaikkoja. Enontekiö oli vanhastaan lapinrajan takaista saamelaisten maata. Enontekiö kuului hallinnollisesti Tornion lappiin.

Asutuksen syntyminen

Enontekiöltä mainitaan 1500-luvulta lähtien kolme saamelaisten talvikylää: Rounala, Peltojärvi ja Suonttavaara. Kylien nautinta-alueet käsittivät Käsivarren alueet. Vallitseva elinkeino oli Enontekiön saamelaisilla 1600-luvulle saakka pyyntitalous. 1600-luvun kuluessa siirryttiin poropaimentalouteen, mistä tuli Enontekiön vaatimattoman vaurauden perusta.

Suomalaista uudisasutusta syntyi Enontekiöllä 1600-luvun puolivälissä Tullinkisuvannossa. Samoihin aikoihin asutettiin Palojärvi, Kaaresuvanto ja Vuontisjärvi. Hetan asutuksen perusti Matarengistä tullut Heikki Hetta 1690-luvulla. 1600-luvun lopussa Lapissa alettiin pitämään markkinoita. Yksi tärkeimmistä paikoista oli Lätäsenon suulla sijaitseva Markkinan kylä. Markkinaan perustettiin kirkko vuonna 1610, uudestaan 1661 ja Enontekiön kappeli osana Jukkasjärven kirkkopitäjää perustettiin 1673.

Suomalaisasutus lisääntyi erityisesti 1700-luvun lopulla, mutta asutus pysyi harvana. Porojen määrä kasvoi 1700-luvulla huomattavasti. 1700-luvun loppupuolella poronhoito oli pisimmällä Rounalassa. Kylä jaettiin Ruotsin puoleisiin Lainiovuoman ja Rommavuoman kyliin. Suonttavaara ja Peltovuoma suomalaistuivat 1700-luvun lopulla. Vanhasta paimentolaisuudesta luovuttiin 1800-luvun loppukymmenillä, mutta poronhoito säilyi Enontekiön pääelinkeinona.

Itsenäinen seurakunta

Enontekiöstä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1747. Sen raja Norjaa vastaan määrättiin Strömstadin rajasopimuksessa vuonna 1752. Haminan rauhan jälkeen Enontekiön kirkkopitäjä muodostettiin Muonion kappeliksi 1812. Vuonna 1852 kirkko ja pappila määrättiin siirrettäväksi Hetan kylään. Hetan kirkko rakennettiin vuonna 1864 mutta saksalaiset polttivat kirkon marraskuussa 1944.

1900-luku

1900-luvulla enontekiöläiset pyrkivät harjoittamaan maanviljelyä ja karjanhoitoa, mutta luonto oli tähän liian karu. Toisen maailmansodan jälkeen Enontekiöllä on panostettu matkailuun. Kilpisjärven retkeilymaja liittyi Lapin matkailuun jo 1930-luvulla. Enontekiöllä käytiin sodan viimeiset taistelut vuoden 1945 alussa. Saksaa vastaan käyty sota tuhosi Enontekiön rakennuskannan lähes kokonaan.

Maantiede

Pitsusköngäs

Sijainti

Enontekiö sijaitsee Lapin maakunnassa Suomen luoteisnurkassa, Ruotsin ja Norjan rajojen väliin jäävällä kapealla kaistaleella, jota nimitetään Käsivarreksi. Enontekiön pinta-ala on 8 391,31 km², ja pinta-alaltaan se on Inarin ja Sodankylän jälkeen Suomen kolmanneksi suurin kunta. Kunnan väestötiheys, vain 0,22 asukasta/km², on Suomen toiseksi matalin Savukosken jälkeen. Enontekiön naapurikuntia ovat Inari idässä, Kittilä kaakossa ja Muonio etelässä, Ruotsin puolella lännessä puolestaan Kiiruna, ja pohjoisessa Norjan rajan takana Omasvuono, Kaivuono, Raisi ja Koutokeino. Enontekiöllä on rajaa Ruotsin ja Norjan kanssa yhteensä yli 450 kilometriä. Ruotsin puolella rajan muodostavat Muonionjoki sekä sen sivujoki Könkämäeno.

Kylät

Enontekiön keskus on kunnan eteläosassa sijaitseva Hetta, jossa asukkaita on 800. Kunnassa ei ole Enontekiö-nimistä paikkaa, mutta Hettaa kutsutaan usein myös kunnan nimellä. Muita tärkeitä kyliä ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapisteen lähellä sijaitseva Kilpisjärvi sekä Kaaresuvanto ja Palojoensuu, jotka sijaitsevat Muonionjoen varrella Ruotsin rajan tuntumassa. Suurin osa kylistä sijaitsee kunnan eteläosassa tai jokivarressa Ruotsin rajalla. Monissa tapauksissa jokivarren kylää vastapäätä joen toisella puolella on myös kylä, joka kuuluu Ruotsiin, mutta on usein samanniminen (esimerkiksi Kaaresuvanto, jonka nimi on Ruotsin puolella Karesuando). Sen sijaan joenvarsista syrjään jäävät Käsivarren alueet ovat täysin asumattomia.

Enontekiöön kuuluvat seuraavat kylät (pohjoissaamenkieliset nimet suluissa):

Palojärvi syksyllä

Hetta (Heahttá) Jatuni (Jáhton) Kaaresuvanto (Gárasavvon) Kelottijärvi (Gelotjávri) Ketomella Kilpisjärvi (Gilbbesjávri) Kultima (Gulddán) Kuttanen (Guhttás) Leppäjärvi (Leaibejávri) Luspa (Luspi) Markkina (Boaresmárkan) Maunu (Mávdna) Muotkajärvi (Muotkejávri)

Näkkälä (Neahčil) Nartteli (Snárttal) Nunnanen (Njunnás) Palojärvi (Bálojávri) Palojoensuu (Bálojotnjálbmi) Peltovuoma (Bealdovuopmi) Raittijärvi (Ávžžašjávri) Ropinsalmi (Roabičoalbmi) Sonkamuotka (Soŋgemuotke) Vähäniva Vuontisjärvi (Vuottesjávri)

Maasto

Kilpisjärvi

Saanatunturi.

Enontekiön pohjoisosa on ainoa Skandien vuoristoon kuuluva paikka Suomessa. Tämän sekä pohjoisen sijaintinsa takia Enontekiö poikkeaa niin maantieteellisesti kuin maisemallisestikin merkittävästi muusta Suomesta. Suomen korkein tunturi, 1 324 metriä korkea Halti, sekä Suomen 21 muuta yli tuhatmetristä tunturia sijaitsevat Enontekiöllä. Haltin ohella tunnetuin ja maisemallisesti silmiinpistävin tunturi on 1 029 metriä korkea Saana, jonka juuressa sijaitsee Kilpisjärven kylä. Kunnan eteläosa on vähemmän vuoristoista, mutta sielläkin kohoaa joitakin yksittäisiä tuntureita keskellä muuten alavaa maastoa.

Hieman yli 5 % Enontekiön pinta-alasta koostuu vesistöistä. Useiden suurten jokien lähteet ovat Enontekiöllä: esimerkiksi Muonionjoki, Ounasjoki, Ivalojoki ja Tenojoen yksi alkuhaara alkavat kunnan alueelta. Tästä Enontekiö on saanut myös nimensä: eno on vanha suomalainen jokea tarkoittava sana, ja tekiö on juonnettu tehdä-verbistä. Enontekiön 825 järveä ovat suhteellisen pieniä. Suurimpia järviä ovat Pöyrisjärvi, Kilpisjärvi ja Ounasjärvi. Niiden ohella Ketojärvi ja Pasmajärvi ovat yli viiden neliökilometrin laajuisia. Ruotsin rajalla sijaitsevan Kelottijärven itäosa kuuluu Enontekiöön.

Kasvisto ja eläimistö

Enontekiön pohjoisosassa kasvillisuus on varsin niukkaa.

Enontekiön kasvillisuus on pohjoisen sijainnin takia hyvin niukkaa. Kuusen kasvualueen pohjoisraja kulkee suurin piirtein Enontekiön etelärajalla, ja männynkin kasvualue ulottuu vain noin 20 kilometriä Hetasta pohjoiseen. Tätä pohjoisempana ainoita puulajeja ovat tunturikoivu, metsähaapa ja pajut. Koivujen muodostama puuraja kulkee 600 metrissä. Enontekiö on yksi harvoista alueista maailmassa, jossa lehtipuu muodostaa puurajan. Suurimman osan Enontekiöstä muodostavat karut, puuttomat alueet ja etenkin jokivarsia reunustavat suot. Vain 19 % kunnan alueesta on metsää. Enontekiön eliöstö poikkeaa sen verran muusta Suomesta, että kasvi- ja eläinmaantieteessä Enontekiö muodostaa oman alueensa, Enontekiön Lapin. Enontekiön suurtuntureilla Kilpisjärven alueella kasvaa peräti 40 putkilokasvilajia, joita ei tavata missään muualla Suomessa. Kunnan kokonaispinta-alasta 70 % kuuluu erinäisiin suojelualueisiin: siihen kuuluu osia Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä Käsivarren, Puljun, Pöyrisjärven ja Tarvantovaaran erämaa-alueet sekä Lätäsenön–Hietajärven soidensuojelualue.

Karun ilmastonsa vuoksi Enontekiöllä eläviä eläinlajeja on varsin vähän. Sieltä tavataan kuitenkin joitakin arktisten alueiden eläinlajeja, jotka eivät viihdy etelämpänä, esimerkiksi tunturisopuli, naali, tunturipöllö, keräkurmitsa, kiiruna ja sepelrastas. Näiden lisäksi eläimistöön kuuluu lukuisia piennisäkkäitä ja lintulajeja sekä luonnollisesti myös puoliksi kesytetty poro.

Ilmasto

Enontekiön ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti lähellä Jäämerta ja muuta Suomea suurempi korkeus merenpinnan tasoon verrattuna. Golfvirran tasoittavan vaikutuksen johdosta talvet Kilpisjärvellä eivät ole aivan yhtä kylmiä kuin enemmän mannerilmastoa muistuttavassa Keski-Lapissa, mutta vastaavasti kesät ovat lyhyempiä ja viileämpiä. Kuitenkin mantereisella Enontekiön Palojärvellä on Suomen kylmimmät talvilämpötilat, kylmimmän kuun, eli tammikuun keskilämpötila on siellä −15,3 °C kun se Kilpisjärvellä on −13,6 °C.

Enontekiöllä on keskimäärin Suomen alhaisimmat lämpötilat. Kilpisjärvellä vuoden keskilämpötila on −1,9 °C, ja Palojärvellä −2,6 °C kun se esimerkiksi Helsingissä on noin +6 °C. Näissä äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa kasvukausi kestää vain hieman yli sata päivää, ja talvi on varsin pitkä, vajaat 200 päivää. Vuotuinen sadanta on 459 millimetriä. Talvella voi sataa runsain määrin lunta: suurin Suomessa koskaan mitattu lumensyvyys on 19. huhtikuuta 1997 Kilpisjärvellä mitattu 190 senttimetriä. Pysyvä lumipeite sataa yleensä lokakuussa ja sulaa vasta toukokuun lopun tienoilla. Suojaisiin paikkoihin saattaa jäädä lunta pitkäksikin aikaan, ja siksi Kilpisjärvellä on perinteisesti järjestetty juhannusöisin hiihtokisa.

Enontekiön kunnan alue sijaitsee noin 200–300 kilometriä napapiiristä pohjoiseen. Tästä syystä vuodenaikojen välillä on erittäin suuri ero auringonvalon määrässä. Kilpisjärvellä paistaa keskiyön aurinko toukokuun 22. päivästä 22. päivään heinäkuuta, ja vastaavasti kaamos alkaa 25. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta. Enontekiöllä näkyy enemmän revontulia kuin missään muualla Suomessa: Kilpisjärven seudulla niitä voi seurata pimeänä vuodenaikana kirkkaalla säällä keskimäärin kolmena yönä neljästä.

Kilpisjärven kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot 2000-luvulla tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,2 −8,0 −4,6 0,5 5,9 12,1 15,7 13,7 8,4 1,9 −4,1 −7 ka. 2,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18 −17,7 −14,6 −8,8 −1,5 3,6 7,6 6,3 2,1 −3,2 −11,5 −16,7 ka. −6 Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,9 −12,5 −9,3 −3,9 2,1 7,5 11,2 9,6 5 −0,7 −7,6 −11,7 ka. −1,9 Sademäärä (mm) 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Σ 487 Sadepäivät (d) 21 20 19 16 15 14 17 17 16 20 20 20 Σ 215 L ä m p ö t i l a −8,2 −18 −8,0 −17,7 −4,6 −14,6 0,5 −8,8 5,9 −1,5 12,1 3,6 15,7 7,6 13,7 6,3 8,4 2,1 1,9 −3,2 −4,1 −11,5 −7 −16,7 S a d a n t a 50 35 31 27 27 42 73 47 36 41 34 44 Lähde:

Nähtävyyksiä

Enontekiön kirkko

• Enontekiön kirkko
• Enontekiön kotiseutumuseo
• Haltitunturi
• Jyppyrän näköalapaikka Hetassa
• Järämän linnoitusalue
• Käsivarren erämaa-alue ja Mallan luonnonpuisto sekä niiden läpi kulkeva Kalottireitti
• Muotkatakka, Suomen maanteiden korkein kohta
• Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
• Pitsusköngäs, 17 metriä korkea vesiputous
• Saana-tunturi
• Stuorrahanoaivi, Unescon maailmanperintökohteen, Struven ketjun, yksi kuudesta kohteesta Suomessa.

Liikenne

Enontekiön lentoasema.

Enontekiön läpi kulkee merkittävästi matkailijoita Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Tärkeimmät liikenneväylät ovat valtatie 21 ja kantatie 93. Rovaniemeltä Enontekiölle on säännöllinen linja-autoyhteys, jota liikennöi J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy. Yhtiö liikennöi lisäksi Enontekiön läpi Norjan Tromssaan. Enontekiöllä sijaitsee myös Enontekiön lentoasema.

Hallinto

Enontekiön kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2021–2025 Yhteislista Enontekiöläisten äänellä (YLEÄ) on viisi valtuutettua, keskustalla ja kokoomuksella kolme valtuutettua, Johtti Sápmelaccat rs:n yhteislistalla (JSYL) ja vihreillä kaksi valtuutettua sekä kristillisdemokraateilla ja perussuomalaisilla yksi valtuutettu. Valtuuston puheenjohtajana toimii Jarmo Näkkäläjärvi (YLEÄ). Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Leena Palojärvi (YLEÄ).

Enontekiön kunnanjohtaja on Marko Halla, joka valittiin tehtävään toukokuussa 2024. Hänen edeltäjänsä oli kesäkuussa 2023 virkaan valittu Petri Härkönen, joka irtisanoutui tehtävästään helmikuussa 2024. Härkösen edeltäjä oli kesäkuussa 2022 tehtävään valittu Samuli Mikkola, joka irtisanoutui maaliskuussa 2023. Vuosina 2016–2022 kunnanjohtajana toimi Jari Rantapelkonen.

Väestö

Enontekiöllä asui vuoden 2022 lopussa 1 811 henkilöä. Heistä puhui äidinkielenään suomea 1 554 henkeä, saamea 182 ja ruotsia 15 henkeä. Muita kieliä puhui 60 henkilöä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Enontekiön väestönkehitys 1975–2020
Vuosi			Asukkaita
1975			2 285
1980			2 286
1985			2 419
1990			2 472
1995			2 413
2000			2 145
2005			2 000
2010			1 876
2013			1 891
2015			1 861
2020			1 808
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Enontekiöllä oli 1 811 asukasta, joista 490 asui taajamassa, 1 259 haja-asutusalueilla ja 62:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Enontekiön taajama-aste on 28,0 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Enontekiön kirkonkylä (Hetta).

Koulutus ja kulttuuri

Koulutus

Varhaiskasvatusta järjestetään Enontekiöllä päiväkoti Riekossa Hetassa sekä kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa, jotka sijaitsevat Kaaresuvannossa ja Kilpisjärvellä. Lisäksi osa kunnan saamenkielisestä varhaiskasvatuksesta järjestetään ostopalveluna Ruotsin Karesuandossa. Esi- ja perusopetusta annetaan kolmessa koulussa ja toisen asteen yleissivistävää koulutusta yhdessä lukiossa sekä kansalaisopistossa. Peruskouluja ovat Hetan yhtenäinen peruskoulu (Hetan koulu, luokka-asteiden 0–9 yhtenäiskoulu), Kaaresuvannon koulu (luokka-asteet 0–6) ja Kilpisjärven koulu (luokka-asteet 0–9). Enontekiön Erälukio (Enontekiön lukio) sijaitsee Hetan koulun kanssa samassa koulukeskuksessa. Kansalaisopiston nimi on Revontuli-Opisto.

Kirjasto

Enontekiön pääkirjasto sijaitsee Hetan koulukeskuksessa samassa rakennuksessa Hetan koulun kanssa. Kunnan asukkaita palvelee myös Yhteispohjoismainen kirjastoauto, joka on Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla kulkeva yhteinen kirjastoauto.

Musiikki, elokuvat ja näyttelyt

Hetan Musiikkipäivät on vuosittain järjestettävä, monipäiväinen musiikkitapahtuma. Enontekiön elokuvateatteri Kino Hetta järjestää elokuvaesityksiä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa, jossa on myös Lapin luontoon ja kulttuuriin liittyviä näyttelyjä.

Seurakunnat

Luterilaisuus

Enontekiön seurakuntakoti toukokuussa 2016.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Enontekiön ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Enontekiön seurakunta.

Enontekiön seurakunta kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Liike ei ole kuitenkaan saanut juurikaan kannatusta saamelaisväestön keskuudessa. Enontekiön seurakunta kuuluu Muonionjokilaakson voimakkaaseen herätysliikealueeseen, jonka seurakuntaelämää hallitsee etenkin rauhansanalaisuus. Rauhansanalaisuudella on Enontekiöllä kaksi paikallisosastoa: Enontekiön isojen seurojen yhdistys sekä Enontekiön Lapin Lähetystoimikunta. Jossain määrin Enontekiöllä toimii myös vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys.

Muut seurakunnat

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Enontekiön helluntaiseurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Enontekiön alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Tunnettuja enontekiöläisiä

• Andte Gaup-Juuso, Big Brother 2014 -voittaja
• Kai Hyttinen, entinen Kilpisjärven eräopas, muusikko
• Anni-Kristiina Juuso, näyttelijä
• Aslak Juuso, poromies
• Tuomas Aslak Juuso, poliitikko, saamelaiskäräjien puheenjohtaja
• Yrjö Kokko, kirjailija
• Mikko Kärnä, Enontekiön entinen kunnanjohtaja, kansanedustaja
• Onni Laitinen, lääkäri ja heimoaktivisti
• Ilmari Mattila, hyönteiskarkotemainoksissa esiintynyt ”lapinäijä”
• Juhani Raattamaa, maallikkosaarnaaja
• Wimme Saari, joikaaja ja laulaja
• Jarmo Stoor, kirjailija
• Niko Valkeapää, muusikko
• Nils-Aslak Valkeapää, taiteilija
• Elsa Vuontisjärvi, kirjailija

Katso myös

• Luettelo Enontekiön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Aikio, Samuli: Lapin pitäjien nimiä. Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti, 2001, nro 4. ISSN 2489-7698 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2021.
• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 9. (Lappi) Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-07486-5
• Väre, Henry: Kun kallioperän kemia määrää. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. Weilin & Göös, Porvoo 2008, s. 126–129.

Aiheesta muualla

• Enontekiön kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Enontekiön avainluvut
• Tunturi-Lapin luonto- ja kulttuurikeskus Metsähallituksen kotisivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kortelainen, Yrjö: Entistä Enontekiötä. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20436-6.