Ennallistaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palanutta metsää, johon on syntynyt uutta kasvustoa.

Ennallistaminen on keino nopeuttaa ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Tavallisesti tarkoitetaan metsien ja soiden alkuperäisen monimuotoisuuden palauttamista. Muita esimerkkejä on säännösteltyjen järvien ja ruopattujen jokien ennallistaminen, esimerkiksi rakentamalla kivikkoisia koskia uudelleen. Ennallistamisella pyritään nopeuttamaan luonnon monimuotoisuuden palautumista, joka on luontaisesti hyvin hidas prosessi, ja samalla pyritään parantamaan suojeltavan alueen laatua. Ennallistaminen on hyvin kallista toimintaa, jonka vuoksi harkitaan usein myös muita keinoja palautumisen nopeuttamiseksi.[1]

Kunnostaminen tai kunnostus tarkoittaa ihmisen muuttaman elinympäristön käsittelemistä niin, että se vastaa paremmin sen alkuperäistä muotoa. Kunnostaminen on lievempää toimintaa kuin ennallistaminen.[2]

Ennallistamiseen liittyvää lainsäädäntöä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmi-elinympäristöohjelma on Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävä elinympäristöohjelma vuosille 2021–2030. Ohjelman tavoitteena on torjua luonnon köyhtymistä ja turvata ekosysteemipalvelujen tarjoamia hyötyjä samalla kun ilmastonmuutosta hillitään ja sopeudutaan siihen. Ohjelma keskittyy elinympäristöjen ennallistamiseen, hoidon parantamiseen ja suojeluun eri alueilla, kuten soilla, lintuvesillä, perinnebiotoopeilla, metsissä ja pienvesissä. Helmi-ohjelma toteutetaan laajassa yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Suomen riistakeskuksen, kuntien ja järjestöjen välillä. Ohjelmassa korostetaan maanomistajien vapaaehtoista osallistumista ja tarjotaan avustuksia elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotoimenpiteille. Helmi-ohjelman toimia seurataan ja raportoidaan aktiivisesti.[3]

Euroopan unionissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2022 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta ("ennallistamisasetus"). Asetus on keskeinen osa Ursula von der Leyenin johtaman komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (engl. European Green Deal) -lakipakettia, ja sen tarkoituksena on täyttää Euroopan unionin kansainväliset biodiversiteettisitoumukset sekä toimeenpanna unionin biodiversiteettistrategia. Ennallistamistoimilla on tarkoitus kattaa EU:n laajuisesti 20 % maa ja 20 % merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.[4][5]

Ennallistamisasetuksessa asetetaan erikseen tavoitteet maa-alueille, rannikoille ja makean veden ekosysteemeille, merten ekosysteemeille, kaupunkien ekosysteemeille, jokiuomastoille, pölyttäjäkannoille, maataloudelle sekä metsille. Maa-alueilla ennallistamista kohdistuu etenkin luontodirektiivin määrittelemiin suojeltuihin luontotyyppeihin sekä lajien elinympäristöihin. Jos luontotyypin säilyminen kokonaisuudessaan sitä vaatii, niin luontotyyppin esiintymiä voidaan palauttaa myös sellaisille alueille, joilla niitä on joskus tavattu. Asetuksen mukaan jäsenmaiden on määriteltävä "suotuisat viitealat" eli suojeltujen luontotyyppien pinta-alatavoitteet ja otettava samalla huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus sekä dokumentoidut tiedot historiallisesta levinneisyysalueesta.[5]

Lain poliittinen käsittely on ollut riitaista,[4][6] ja etujärjestöt sekä poliittiset ryhmittymät ovat esittäneet, että laki puuttuu yksityisomistukseen sekä haittaa merkittävästi ruoantuotannon järjestämistä.[4] Toisaalta 6 000 tutkijaa allekirjoitti 9. heinäkuuta 2023 avoimen kirjeen,[7] jossa korostettiin ennallistamisen hyötyjä luonnon hyvinvoinnin ja ruokaturvan kannalta. Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen täysistunnossaan 12. heinäkuuta 2023 voimakkaasti muutettuna.[8] Laki ei ole voimassa ennen kuin kolmikantaiset neuvottelut Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin välillä on saatettu loppuun.

Suomessa poliittisista puolueista erityisesti Suomen keskusta ja sitä lähellä olevat etujärjestöt, kuten MTK, metsänomisajat ja sektoreiden koneurakoitsijat vastustivat ennallistamisasetusta, samoin Metsäteollisuus. Puolueista erityisesti Vihreät kannatti ennallistamista.[9][10] Euroopan parlamentissa isot ryhmät jakautuivat niin, että vasemmistoryhmät ja vihreät äänestivät asetuksen puolesta, keskustaliberaalit olivat valmiita hyväksymään asetuksen muutoksin, keskustaoikeistolainen EPP jakautui vastustajiin sekä varovaisiin kannattajiin, sekä oikealla olevat puolueet vastustivat. Huomiota herätti keväällä 2023 EPP:n kääntyminen komission pohjaesitystä vastaan, minkä arveltiin julkisuudessa liittyvän huoliin puolueen kannatuksen hupenemisesta oikeistoryhmille tulevissa EU-vaaleissa.[11]

Metsien ennallistaminen tapahtuu poistamalla vieraita puulajeja tai polttamalla metsä, jonka jälkeen se jää pysyvästi luonnontilaan. Aarniometsiä synnytetään suojelemalla metsiä lain nojalla, jolloin metsänhoito päättyy ja lahopuun määrä alkaa lisääntyä.[12] Muita ennallistamiskeinoja ovat elävien puiden vaurioittaminen tai puiden kaataminen ja jättäminen metsään lahoamaan. Metsän vesitaloutta voidaan parantaa tukkimalla ojia.

Rakenteellista monimuotoisuutta voidaan luoda suppeilla kulotuksilla tai pienillä aukkohakkuilla.

Kulotuksen lyhyen- ja pitkänaikavälin vaikutukset tunnetaan melko tarkalleen, mutta muiden keinojen tietämys on vielä vähäistä.

Ennallistaminen on kertaluonteinen toimenpide, jonka jälkeen luonto hoitaa itse monimuotoisuuden jatkuvuuden. Kertaluontoisen ennallistamisen jälkeen metsän palautuminen pieneliöille sopivaksi elinympäristöksi kestää noin kymmenen vuotta. Luontaisen vesitalouden palautumisen jälkeen saattaa kulua useita kymmeniä vuosia paikalle tyypillisen lajiston palautumiseen. Ennallistamisen onnistuminen riippuu siitä, onko toivottuja lajeja riittävän lähellä palautettavaa aluetta.

Ennallistamisena pidetään myös talousmetsien käsittelyssä harjoitettua häiriödynamiikan mukailua.[1]

Soiden ennallistaminen tapahtuu tukkimalla suo-ojia, jolloin vedenpinta saadaan palautetuksi luonnolliselle tasolle. Tämä johtaa suoalueelle tyypillisen kasvi- ja eläinlajiston palaamiseen.[13] Soiden ennallistamisella on erilaisia luonto-, vesistö- ja ilmastovaikutuksia. [14]

  1. a b Riitta Jalonen ym.: ”Ennallistaminen parantaa suojelualueiden laatua”, Uusi metsäkirja, s. 192. Helsinki: Gaudeamus, 1861. ISBN 951-662-983-0
  2. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X
  3. Helmi-elinympäristöohjelma Ympäristöministeriö. Viitattu 18.7.2023.
  4. a b c Ajit Niranjan, Ajit Niranjan European environment correspondent: EU passes nature restoration law in knife-edge vote The Guardian. 12.7.2023. Viitattu 18.7.2023. (englanti)
  5. a b Euroopan komissio: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (2022/0195(COD)) Eur-Lex. 22.6.2022. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 18.7.2023.
  6. EU:n ennallistamisasetus | Suomalaismepit eivät ole kokeneet mitään ennallistamiskeskustelun kaltaista koko urallaan Helsingin Sanomat. 13.7.2023. Viitattu 18.7.2023.
  7. Guy Pe'er, Jana Kachler, Irina Herzon, Daniel Hering, Anni Arponen, Laura Bosco, Helge Bruelheide, Martin Friedrichs-Manthey, Gregor Hagedorn, Bernd Hansjürgens, Emma Ladouceur, Sebastian Lakner, Camino Liquete, Martin Quaas, Marine Robuchon, Deli Saavedra, Nuria Selva, Josef Settele, Clélia Sirami, Nicole M. van Dam, Heidi Wittmer, E. R. Jasper Wubs, Aletta Bonn: Scientists support the EU's Green Deal and reject the unjustified argumentation against the Sustainable Use Regulation and the Nature Restoration Law. Zenodo, 9.7.2023. Zenodo. Artikkelin verkkoversio.
  8. EU:n kiistelty ennallistamisasetus äänestettiin jatkoon – MTK ja WWF molemmat toiveikkaita Yle Uutiset. 12.7.2023. Viitattu 18.7.2023.
  9. Teemu Muhonen, Anni Keski-Heikkilä: Ministeri Ohisalo: Kurvinen vei Suomen EU maiden ryhmään muilta kysymättä Helsingin Sanomat. 18.10.2022. Sanoma. Viitattu 18.10.2022.
  10. Heta Hassinen: EU pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisutta Sanoma. 4.5.2022. Sanoma. Viitattu 18.10.2022.
  11. Ennallistamisasetus | Kiisteltyä ennallistamisasetusta ei kaadettu EU-parlamentissa Helsingin Sanomat. 12.7.2023. Viitattu 18.7.2023.
  12. Metsien ennallistamista monimuotoisuuden säilyttämiseksi 26.8.2014. Vantaa: Metsähallitus. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 22.9.2014.
  13. Ennallistimisella edistetään soiden suojelua 26.8.2014. Vantaa: Metsähallitus. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 22.9.2014.
  14. Santtu Kareksela, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Tuomas Haapalehto, Jari Ilmonen, Markku Koskinen: Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö-, ja ilmastovaikutukset. Vertaisarvioitu raportti. Suomen Luontopaneelin julkaisuja, 2021, nro 2021/3. doi:10.17011/jyx/SLJ/2021/3b Artikkelin verkkoversio. (englanti)