Elokuvakerho
Elokuvakerho on epäkaupallinen yhdistys tai järjestö, jonka tarkoituksena on välittää elokuvakulttuuria.[1] Se tapahtuu usein järjestämällä elokuvaesityksiä jäsenille.
Elokuvakerho syntyi maailmansotien välillä Ranskassa. Ensimmäinen elokuvakerhomaininta on vuodelta 1907. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa perustettiin useita elokuvakerhoja. Merkittävin niistä oli Henri Langlois’n ja Georges Franjun 1935 perustama Cercle du cinéma, josta kehittyi Ranskan elokuva-arkisto. Kansainvälinen elokuvakerhojen liitto FICC perustettiin Cannesissa vuonna 1947. Vuonna 1956 myös Suomeen saatiin oma elokuvakerhojen kattojärjestö, kun elokuvasivistyksen kehittämiseksi toimiva Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry perustettiin.
Suomessa elokuvakerhojen kukoistuskausi ajoittuu 1960-luvulta 1980-luvulle. Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho on vuonna 1952 perustettu Turun elokuvakerho.[2][3] Elokuvakerhojen toiminnan hiipumiseen on vaikuttanut videon ja DVD:n yleistyminen, television parantunut elokuvatarjonta ja klassikkoelokuvien kopioiden vaikeutunut saatavuus.[4]
Kansainvälinen elokuvakerhojen liitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvakerhojen kansainvälinen liitto FICC (Fédération internationale des ciné-clubs) perustettiin Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1947. Sen päämaja perustettiin Pariisiin, ja vuosikymmenten kuluessa sen puheenjohtajina ovat toimineet elokuva-alan tunnetut nimet kuten François Truffaut ja Theó Angelópoulos.[5] Järjestön kokouksia on pidetty joka toinen vuosi eri puolilla Eurooppaa sekä vuonna 1985 Kuubassa, vuonna 2010 Brasiliassa ja vuonna 2013 Tunisiassa. Helsingissä kokous oli vuonna 1983. FICC jakaa omaa Don Quijote -palkintoaan yli kymmenillä elokuvafestivaaleilla Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Suomi ei ole nykyisin mukana FICC:n toiminnassa.[6]
Elokuvakerhot Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jonkinlaista elokuvakerhotoimintaa oli Suomessa ilmeisesti jo 1920-luvulla. Vuosien 1921–1923 Filmiaitta-lehdissä on satunnaisia mainintoja Bioyhdistyksestä ja Filmiharrastajain Klubista, mutta niiden toiminnasta ei tiedetä enempää. Syksyllä 1934 aloitti toimintansa ensimmäinen varsinainen elokuvakerho, Filmistudio Projektio. Sen perustajajäseniä olivat Hans Kutter sekä Nils Gustav Hahl ja Alvar Aalto, jotka olivat tutustuneet elokuvakerholiikkeeseen Pariisissa ja Lontoossa. Kerho piti näytöksiä elokuvateatteri Joukolassa, ja mukana olivat myös muun muassa Nyrki Tapiovaara, Valentin Vaala ja Teuvo Tulio. Kerho joutui kuitenkin Etsivän keskuspoliisin tarkkailuun vasemmistolaisesta toiminnasta epäiltynä, ja sen toiminta loppui 1936 saamatta jääneisiin tullimaksupalautuksiin Ruotsista lainatuista elokuvista.[7]
Elokuvakerhojen toinen aalto alkoi Helsingistä ja Turusta vuonna 1952. Kaikille avoin Elokuvakerho Studio aloitti näytäntönsä helmikuussa Aito Mäkisen puuhaamana ja Lasse Pöystin puheenjohtamana. Jouko Tyyrin ja Pekka Lounelan perustama, opiskelijoille rajattu Akateeminen Filmikerho AFK käynnistyi lokakuussa 1952. Vuosikymmenen mittaan syntyivät pääkaupunkiin myös Helsingin Teinien Elokuvakerho (HeTeK), teekkareiden elokuvakerho Montaasi sekä Elannon elokuvakerho. Pääkaupungin ulkopuolelle kerhotoiminta alkoi levitä aluksi etenkin ruotsinkielisen väestön asuttamille paikakunnille. Turun elokuvakerho aloitti myös 1952, minkä jälkeen seurasivat Karjaa, Kokkola, Vaasa, Tammisaari ja Loviisa.[8][7]
SEKL perustetaan 1956
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1956 perustetun Elokuvakerhojen liiton perustajajäseniä olivat Jörn Donner, Jerker A. Eriksson, Kaj Gahnström, Risto Hannula, Dave Liebkind, Pekka Lounela, Inkeri Lius, Helge Miettunen, Aito Mäkinen, Bengt Pihlström, Lasse Pöysti, Jouko Tyyri, Pentti Siivonen, Stig Stenholm, Risto Varjonen ja Auli-Maija Viljanen.[9] Kevyempiä ja edullisempia projektoreita käyttävät 16 mm filmikopiot elokuvista mahdollistivat elokuvakerhotoiminnan laajenemisen yhä pienemmille paikkakunnille ja erityisryhmille kuten ylioppilaskuntatoimintaan.[10]
Kajaanin ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko Mikael Fränti, elokuvatutkija Sakari Toiviainen ja elokuvaohjaaja Tapio Suominen.[11] Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan kansalaisopiston toimintaa.[12] Kouvolaan perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä Edvin Laineelta suostumuksen saatuaan Elokuvaryhmä Edviniksi.[13] Turun yliopiston ylioppilaskunta perusti elokuvakerho Kinokoplan 1965.[14] Samana vuonna aloitti Tampereella Elokuvakerho Monroe, jonka toiminta oli 1980-luvun alussa Suomen laajinta noin 1 300 jäsenellä ja 50–60 vuosittaisella elokuvanäytöksellä.[15]
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa aktiiviset elokuvakerholaiset seurasivat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen taide-elokuvan uutuuksia ja pyrkivät vaikuttamaan elokuvien maahantuojiin esimerkiksi amerikkalaisen underground-elokuvan ja eurooppalaisten merkkiteosten Suomeen saamiseksi. Kun Alain Resnais’n merkkiteosta Viime vuonna Marienbadissa ei aiottu tuoda maahan, suurimmat elokuvakerhot kirjoittivat vetoomuksen maahantuojille, ja lopulta elokuva saatiin ohjelmistoon.[16]
1960-luvun lopulta alkaen monien elokuvakerhojen toiminta kytkeytyi taistolaisuuteen tai muihin vasemmistoliikkeisiin. Esimerkiksi Turun Kinokoplassa esitettiin eräässä vaiheessa pääosin neuvostoliittolaisia ja muiden sosialistimaiden elokuvia sekä kotimaisia yhteiskunnallisia draamoja kuten Jaakko Pakkasvirran Jouluksi kotiin.[17][16]
Projektio-lehti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Projektio oli Suomen elokuvakerhojen liiton vuosina 1960–1967 ja 1976–1989 julkaisema jäsenlehti, joka ilmestyi neljä kertaa vuodessa.[18][19]
Lehden alussa 1960 päätoimittajana oli Erik Wiik, ja toimituskuntaan kuuluivat Risto Hannula, Inkeri Lius ja Bengt Pihlström. Vuonna 1961 päätoimittajaksi tuli Pihlström, seuraavaksi vuodeksi Hannula. Peter von Bagh oli toimittajana Projektio-lehdessä sen alkuaikoina 1962–1963,[20] ja muita toimituskunnan jäseniä olivat Matti Salo ja Antero Helasvuo. Muita 1960-luvun alun kirjoittajia lehdessä olivat Jerker A. Eriksson, Jörn Donner, Aito Mäkinen, Tauno Huotari, Pertti Lumirae ja Jaakko Ylinen. Vuoden 1963 paikkeilla elokuvakerhoväki alkoi kritisoida Projektion elokuvaesteettistä ja elitististä painotusta, minkä seurauksena uudeksi päätoimittajaksi tuli Modest Savtschenko ja toimituskuntaan Jeja-Pekka Roos, Pentti Pajukallio ja Jaakko Tervasmäki. Vuonna 1965 päätoimittajaksi tuli Tapani Maskula, ja lehden toimitus muutti Turkuun ja vaihtui jälleen. Uusina kirjoittajina aloittivat muun muassa Erkka Lehtola ja Markku Tuuli. Vuonna 1967 ilmestyi pari Projektion numeroa Osmo Jokisen päätoimittamana, kunnes lehden ilmestyminen keskeytyi lähes yhdeksäksi vuodeksi.[19][21] 1970–luvun lopulla ja 1980-luvulla Projektion päätoimittajia olivat Jukka Vilhunen, Erkki Astala, Marja Kivelä ja Seppo Seppä. Muita Projektio-lehden teossa mukana olleita ovat Mikael Fränti, Sakari Toiviainen, Touko Yrttimaa ja Timo Malmi.
Projektio-lehti järjesti vuosittain johtavien elokuvakriitikkojen keskuudessa äänestyksen vuoden parhaista elokuvaensi-illoista.[22] Se myös tilastoi Suomen elokuvakerhojen eniten esittämiä elokuvia.[23]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilkkainta elokuvakerhotoiminta oli 1970–1980-luvuilla, jolloin Suomessa toimi enimmillään yli 200 aktiivista elokuvakerhoa. Nykyisin Suomessa on elokuvakerhoja enää vajaat parikymmentä. Elokuvakerhojen kohtaloksi koitui ensin videoelokuvien suosio 1980-luvun lopulta lähtien ja sen jälkeen DVD- ja BlueRay-levyt. Teatterien esitystoiminnan siirtyessä digiprojisointiin elokuvakerhot ovat monen ongelman edessä: elokuvien filmikopioita ei enää tahdo saada, esityksille ei tahdo enää löytyä projektorikalustoa, ja toisaalta elokuvia ei ole saatavissa digitaalisessa muodossa kaupallisten teatteriesitysten ulkopuolisille toimijioille.[4][24]
Myös Suomen elokuvakerhojen liiton toiminta on lamaantunut,[24] eikä liiton verkkosivuja ole ilmeisesti päivitetty vuoden 2008 jälkeen. Tuolloin Suomen elokuvakerhojen liittoon kuului 16 elokuvakerhoa, jotka olivat Anjalankosken elokuvakerho (perustettu 1968), Elokuvakerho Hyvät Kuvat Kuopiossa, Elokuvakerho Kinos Kemijärvellä, Elokuvakerho Majakka Kotkassa, Elokuvakerho Pennittömät Imatralla, Elokuvaryhmä Edvin Kouvolassa, Filmklubben Chaplin Maarianhaminassa, Forssan kansalaisopiston elokuvakerho, Heinolan elokuvakerho, Hyvinkään elokuvakerho, Järvenpään, Mäntän ja Pietarsaaren työväenopistojen elokuvakerhot, Rauman elokuvakerho, Saarijärven elokuvakerho sekä Helsingissä toimiva Walhalla.[25]
Kevätkaudella 2015 näytäntöjä järjestivät ainakin Hyvinkään ja Järvenpään opistojen elokuvakerhot,[26][27]Seinäjoen elokuvakerho Raina,[28] Kemiönsaaren elokuvakerho Pony,[29] Inarin elokuvakerho Filbmari,[30] Kajaanin elokuvakerho,[31] Pennittömät Imatralla,[32] Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Hyvät kuvat,[33] Turun Kinokopla,[34] Saarijärven elokuvakerho,[35] Mänttä-Vilppulan kunnallinen elokuvakerho,[36] Mäntyharjun kansalaisopisto[37] ja Loimaan taidemuseo.[38] Lisäksi eri puolilla Suomea toimi muutamia eläkeläisille ja lapsille suunnattuja elokuvien näytössarjoja.
Varsinais-Suomen Elokuvakeskuksen yhteydessä on toiminut vuodesta 1994 valtakunnallinen Elokuvakerhopalvelu, joka välittää lähinnä uudehkoja 35 millimetrin elokuvakopioita suomalaisille elokuvakerhoille, järjestää koulutusta ja pyrkii edistämään suomalaista elokuvakerhokulttuuria.[39]
Kavin aluesarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvakerhojen kaltaista toimintaa Suomen eri kaupungeissa jatkaa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (ent. Suomen Elokuva-arkisto) Helsingin Orionin ohjelmiston lisäksi aluesarjoillaan, joita esitetään Hämeenlinnassa (Bio Rex, Verkatehdas), Joensuussa (Kino Tapio), Jyväskylässä (Ilokivi), Kuopiossa (Kino Kuvakukko), Lahdessa (Kino Iiris), Oulussa (Studio), Rovaniemellä (kulttuuritalo Wiljami, tauolla keväästä 2015), Tampereella (Art House Cinema Niagara) ja Turussa (Logomo). Tätäkin toimintaa alkavat vaikeuttaa filmiprojektorikaluston poisto elokuvateattereista ja pula osaavista koneenkäyttäjistä.[40]
Kavin ja sen edeltäjien toiminnan on katsottu toisaalta vievän muilta elokuvakerhoilta mahdollisuuksia klassikkoelokuvien esittämiseen, sillä Kavi antaa arkistoituja elokuviaan etusijassa omaan esityskäyttöönsä ja ulkomaisille yhteistyökumppaneille.[41]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo suomalaisista elokuvajulkaisuista, sisältää monien elokuvakerhojen jäsenlehtiä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elokuvakerhon mallisäännöt www.elokuvakerhot.fi. Viitattu 2.11.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Turun seutu – merellistä kaupunkikulttuuria (Arkistoitu – Internet Archive), Turkua markkinoiva elamasikunnossa-sivusto, viitattu 3.3.2015.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Turun elokuvakerho ry (Arkistoitu – Internet Archive), Arkistolaitos, viitattu 3.3.2015.
- ↑ a b Kaipainen, Minna: Digitaalisuus tappaa elokuvakerhot Yle Kymenlaakso 13.11.2014, viitattu 28.2.2015.
- ↑ 60 years of FICC, FICC.info, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Time Line, Info-FICC, viitattu 2.3.2015.
- ↑ a b Jokinen, Pauli: Elokuvakerhotoiminnan historiasta Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive), Film-O-Holic 2003, viitattu 1.3.2015.
- ↑ Hannula, Risto: Kerholiikkeen perintö ja miten sitä on vaalittu, Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–20.
- ↑ Elokuvakerhojen liiton perustajajäsenet, SEKL-blogi 20.8.2008, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Vilhunen, Jukka: Kerholiikkeen kysymyksiä, Projektio 3/1979, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 3.
- ↑ Kerhon historiikki, Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Nättiaho, Reijo: 20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa, Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.
- ↑ Astala, Erkki ja Vilhunen, Jukka: Kohellusta ja käsikranaatteja, Projektio 3/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 22–23.
- ↑ Kinokopla juhlii palkintoehdokkaiden kevätsarjalla (Arkistoitu – Internet Archive), Aamuset 21.1.2015, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Rautavuori, Piritta: Ainoa laatuaan, Tampereen Elokuvakerho Monroe täytti 35 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive), Tampereen yliopisto 2003, viitattu 28.2.2015.
- ↑ a b Nummelin, Juri: Tapani Maskulan haastattelu, Julkaisemattomia-blogi 24.1.2006, julkaistu alun perin Zoom-elokuvakerhon lehdessä 2000-luvun alussa. Viitattu 1.3.2015.
- ↑ Rosenqvist, Janne: Nuoresta elokuvaharrastajasta elokuvakriitikoksi (Tapani Maskulan haastattelu) WiderScreen. 1.6.2002. Viitattu 1.3.2015.
- ↑ Hakutulos Projektio[vanhentunut linkki], Fennica. Viitattu 4.3.2015.
- ↑ a b Astala, Erkki: Katkenneilla jäljillä, Projektio 1/1980 s. 21.
- ↑ CV Peter von Bagh, illume.fi, viitattu 4.3.2015.
- ↑ Nummelin, Juri: Tapani Maskulan haastattelu, Julkaisemattomia-blogi 24.1.2006, viitattu 4.3.2015.
- ↑ Ks. esim Vuoden 1979 parhaiden kriitikkoäänestys, Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, s. 27.
- ↑ Ks. esim. Esitetyimmät kerhoelokuvat 1979–80, Projektio 3/1979 s. 31.
- ↑ a b Moilanen, Teppo ja Asikainen, Anton: Aki Laurokari: Suomalainen elokuvakulttuuri elokuvakerhon silmin (Arkistoitu – Internet Archive), WiderScreen 1/2009, 23.11.2009, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Jäsenkerhot 2008, SEKL ry, viitattu 28.2.2015. (https://web.archive.org/web/20140716225145/http://www.elokuvakerhot.fi/jasenkerhot.html Arkistolinkki], Internet Archive, tallennettu 16.7.2014.
- ↑ Kevät 2015: Elokuvia ja elämyksiä (Arkistoitu – Internet Archive), Hyvinkään Opiston elokuvakerho, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Järvenpään opiston elokuvakerho (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 2.3.2015.
- ↑ Saksalaiselokuvia Elokuvakerho Rainassa Seinäjoella (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 28.2.2015.
- ↑ Elokuvakerho Pony (Arkistoitu – Internet Archive), Kemiönsaari, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Tulevia tapahtumia kevät 2015, Saamelaiskulttuurikeskus, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Kevät 2015, Kajaanin elokuvakerho, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Animea maaliskuussa, Boyhood huhtikuussa: elokuvakerho Pennittömien kevät alkaa (Arkistoitu – Internet Archive), Uutisvuoksi 24.1.2015, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Hyvät Kuvat – Elokuvakerho, ISYY, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Kinokopla, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Elokuvakerho, Saarijärven elokuvakerho, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Elokuvakerho[vanhentunut linkki], Mänttä-Vilppula, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Kansalaisopiston elokuvakerho, kevät 2015 (Arkistoitu – Internet Archive), Mäntyharjun kansalaisopisto, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Elokuvakerho jatkaa taas (Arkistoitu – Internet Archive), Loimaan taidemuseo, viitattu 2.3.2015.
- ↑ Esittely, Varsinais-Suomen Elokuvakeskus ry, viitattu 3.3.2015.
- ↑ Aluesarjat (Arkistoitu – Internet Archive), KAVI, viitattu 28.2.2015.
- ↑ Förbom, Jussi: Taistelu klassikoista (Arkistoitu – Internet Archive), Voima-lehti 5/2007, viitattu 28.2.2015.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elokuvakerholiikkeen teemanumero, Filmihullu 3/2008.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Elokuvakerhojen Liiton blogi ja historiaa
- Kansainvälisen elokuvakerhojen liiton kotisivut (englanniksi)
- Souillés-Debats, Léo: La culture cinématographique du mouvement ciné-club : une histoire de cinéphilies (1944–1999), Paris : AFRHC, 2017. ISBN 978-2-37029-015-1.