Helge Miettunen
Helge Leonard Miettunen (9. syyskuuta 1916 Vaasa – 21. kesäkuuta 1986 Espoo)[1] oli suomalainen filosofian tohtori, Yleisradion suunnittelupäällikkö, kirjailija ja kansanedustaja.
Miettusen vanhemmat olivat maalarimestari Johan Leonard Miettunen ja Adolfina Lesell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1935 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1939, maisteriksi 1940 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1949. Miettusen väitöskirja Johdatus elokuvan estetiikkaan oli ensimmäinen elokuva-aiheinen väitös Suomessa.
Miettunen toimi Kuopion kansalaisopiston johtajana 1948–1954, Kansanvalistusseuran elokuvatoiminnan hoitajana 1952–1954 ja Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajana 1954–1957. Hän oli Yleisradion palveluksessa suomalaisen ohjelmajohtajan apulaisena ja varamiehenä 1957–1964, suomenkielisen ohjelmatoiminnan apulaisjohtajana 1964–1970 sekä suunnittelupäällikkönä 1970–1977. Hän opetti Helsingin suomalaisessa työväenopistossa 1947–1948 ja 1951–1961 sekä oli Kino-lehden päätoimittajana 1958–1964 ja Oy Tesvision va. toimitusjohtajana 1964.
Miettunen oli Tampereen yliopistossa lehdistö- ja tiedotusopin dosenttina 1964–1971 ja tiedotusopin vt. professorina 1969–1971. Hän toimi vuodesta 1974 Helsingin yliopiston tiedotusopin dosenttina.
Miettunen oli Suomen Kansanpuolueen kansanedustajana 1951–1958 edustaen Kuopion läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli Suomen elokuvakerhojen liiton puheenjohtajana ja kuului jäsenenä muun muassa Yleisradion ohjelmaneuvostoon, Valtion elokuvalautakuntaan, Suomen Unesco-toimikuntaan ja Suomen YK-valtuuskuntaan.
Miettunen toimi kamera-assistenttina vuonna 1937 valmistuneissa elokuvissa Ja alla oli tulinen järvi ja Miehen kylkiluu sekä leikkaajana vuonna 1945 valmistuneessa elokuvassa Rakkautensa uhri. Hän kirjoitti myös Sivistynyt kurjuus-nimisen romaanin.
Helge Miettunen oli naimisissa 1940–1944 Terttu Heilimä Järvilehdon kanssa ja vuodesta 1956 Marjatta Kekäläisen kanssa.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sivistynyt kurjuus : romaani. WSOY 1946
- Johdatus elokuvan estetiikkaan, väitöskirja. WSOY 1949
- Audio-visuaalinen kansansivistystyö. Tekijä, Helsinki 1954
- Radio- ja tv-opin perusteet. Weilin + Göös, Helsinki 1966, 2. painos 1967
- Elokuva, teoksessa Tiedon portaat 2. WSOY 1969
- Elokuvailmaisun teoria. Tampereen yliopiston lehdistö- ja tiedotusopin laitos. Monistesarja 2. Tampere 1969
- Musta informaatio. Otava 1976
- Meneekö sanoma perille? : melkein pyhät kirkonmenot, piilevän kirkon kristityt, kansankirkko ja kirkkokansa, myytit, elämänvoima ja totuus. Kirjapaja, Helsinki 1981
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä Missä Milloin, s. 115. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4
- Helge Miettunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Helge Miettunen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- EloNet : Helge Miettunen
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helge Miettusen elämäkerta Kansallisbiografiassa
- Jari Sedergrenin Sedis blog 5.2.2008 : Muistiinpanoja ensimmäisestä elokuvaväitöskirjasta