Eino Lehtinen (kuvanveistäjä)
| Eino Johannes Lehtinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. joulukuuta 1924 Lappee |
| Kuollut | 15. maaliskuuta 1985 (60 vuotta) Keuruu |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvanveistäjä |
| Kuuluisimpia töitä | Kalapoika, Runoilijan muotokuva |
| Palkinnot | |
|
Suomen Taideakatemian Ateneum-suihkukaivokilpailun voitto 1951 |
|
Eino Johannes Lehtinen (6. joulukuuta 1924 Lappee – 15. maaliskuuta 1985 Keuruu) oli suomalainen kuvanveistäjä sekä peruskoulun ja lukion teknisten töiden ja kuvaamataidon opettaja.
Lehtisen tuotannossa tyypillisimmät materiaalit ovat kipsi, pronssi, kupari, teräs ja betoni; aihepiireistä useimmin töissä toistuvat ihmiset, etenkin lapset. Häneltä tilattiin lukuisia muotokuvaveistoksia, joista tunnetuin on Keuruun kunnan tilaama pronssiveistos Einari Vuorelasta.
Näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eino Lehtisen teoksia on ollut näytteillä hänen opiskeluajoistaan lähtien sekä Helsingissä (muun muassa Galleria Pinxissä 1967) että hänen asuinmaakunnassaan Keski-Suomessa. Ensimmäiset yksityisnäyttelynsä Lehtinen piti 1959 Multialla sekä Keuruulla, missä hän asui ja opetti elämänsä viimeiset vuosikymmenet. Taiteilijan teoksia oli viimeksi esillä perustajajäsenten töitä esittelevässä Keuruun taiteilijaseuran 40-vuotisnäyttelyssä vuonna 2006. [1]
Taide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etenkin figuurisommitelmissaan ja muotokuvissaan Lehtinen uskoi klassisen muodon arjen yläpuolelle kohottaviin ihanteisiin. Lapsikuvauksissa muodon ylevä ankaruus taas myöntyy inhimilliseen pehmeyteen ja toisinaan jopa huumorin pilkkeeseen. Lapset olivatkin yksi taiteilijan suosikkiaiheista. [1] Muotokuvia Lehtinen tuotti niin lapsista kuin aikuisistakin; ne ovat kuitenkin pääosin yksityisissä kokoelmissa.
Lopputuotannossaan Eino Lehtinen alkoi ottaa vaikutteita modernismin veistotaiteesta, ja vaikutus siirtyi myös hänen oppilaisiinsa. Modernistisessa vaiheessa Lehtinen teki veistoksia hitsaamalla ja polttoleikkaamalla.[1] Useat 1970-luvun alussa valmistuneet teokset kuten Kolmas maailma (kuva) muistuttavat Alberto Giacomettin tuotantoa, johon Lehtinen tiettävästi kuitenkin tutustui ensi kertaa vasta Sveitsissä 1975.
Julkisia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalapoika, pronssinen suihkulähdeveistos (Suomen Taideakatemian Ateneum-suihkukaivokilpailun palkinto 1951)
- Leipä, mosaikkityö, Elannon leipomo, Helsinki 1955
- Krusifiksi, kipsi, Muuramen kirkko 1963 [2]
- Suutelevat pääskyset, betoni (1965), Keuruun kaupungin kokoelmat
- Materia ja antimateria, betoni (1960-luku), Keuruun kaupungin kokoelmat
- Runoilijan muotokuva 1975, Einari Vuorelan rintakuva, pronssi, Keuruun kirjaston veistokset [3]
Muistomerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vanhan siunauskappelin muistokivi
- Vuonna 1922 valmistuneen ja 1960-luvun alussa puretun Keuruun uuden hautausmaan ensimmäisen siunauskappelin paikalla on Eino Lehtisen vuonna 1966 suunnittelema graniittinen muistomerkki. [3]
- Keuruun toisen kirkon muistomerkki
- Keuruun toisen kirkon muistomerkki sijaitsee noin 60 metrin päässä nykyisestä vanhasta kirkosta. Vuonna 1975 valmistunut kuparilaatta on kiinnitetty suureen luonnonkiveen. Teksti: "Tällä paikalla oli Keuruun seurakunnan toinen kirkko 1659–1799". [3]
- Taavi Tainion muistolaatta
- Poliitikko–toimittaja Taavi Tainion kuparinen muistolaatta valmistui 1983 ja sijoitettiin hänen syntymäpitäjäänsä Keuruulle. Laatan paljasti pääministeri Kalevi Sorsa.
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eino Lehtinen opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen veisto- ja muovausosastolla 1949–51. Valmistumisensa jälkeen Lehtinen lähti seikkailulliselle opintomatkalle polkupyörällä halki Euroopan aina Marokon Casablancaan; matkapäiväkirjan sijaan tuore taiteilija tuotti näkemästään lyijykynäpiirroksia.
Lisäoppia Lehtinen haki kuvanveistäjä–akateemikko Oskari Jauhiaisen sekä hitsaustaiteen uranuurtajan, professori Eila Hiltusen, apulaisena. Jauhiaisen opissa tuore taiteilija pääsi seuraamaan akateemikon ensimmäisen suurtyön, Mikael Agricolan patsaan, valmistumista. Sibelius-monumentistaan tunnettu Hiltunen puolestaan valoi Lehtiseen innostustaan luoda teoksia hitsaamalla.
Seuratoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eino Lehtinen edisti aktiivisesti taidetoimintaa Keski-Suomessa. Hän oli läänin taidetoimikunnan jäsen vuosina 1977–1979 sekä oli yhtenä viidestä kuvataiteilijasta perustamassa Keuruun Taiteilijaseuraa, jonka johtokunnassa hän myös istui vuosina 1966 ja 1972–1973. Seura kuuluu Suomen Kuvataidejärjestöjen liittoon, ja sen jäseninä on keuruulaisia ja multialaisia ammattitaiteilijoita ja ansioituneita taiteenharrastajia. [4] [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Castrén, Hannu: Keuruun Taiteilijaseura 40 vuotta: juhlanäyttely PERUSTAJAT, 14.1. – 12.2.2006 Keuruun museon näyttelyarkisto. Arkistoitu 17.9.2009. Viitattu 9.3.2011.
- ↑ Muuremen kirkon kuvia ilvesmaki.net. Viitattu 13.3.2011.
- ↑ a b c Muistomerkit ja julkiset veistokset Keuruun museo. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 9.3.2011.
- ↑ Keuruun Taiteilijaseura keuruuntaiteilijaseura.fi. Viitattu 13.3.2011.