Tämä on lupaava artikkeli.

Ebdo Mihemed

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ebdo Mihemed
"Pensseli-setä" Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1. helmikuuta 2010.
"Pensseli-setä" Helsinki-Vantaan lentoasemalla 1. helmikuuta 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt1966 tai 1967[1]
Aleppo, Syyria
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Tunnetaan Suomessa Pensseli-setänä
Laulukielet kurmandži
Aktiivisena 1980-luvun loppupuoli
Tyylilajit Vanhat syyrialaiset kansanlaulut[2]
Soittimet tanbūr
Yhtyeet Ebdo Mihemed Group
Levy-yhtiöt Musiikkifarmi

Ebdo Mihemed (kurdiksi عبدو محمد‎, myös muodossa Mihemmed; myös Abdo Mohamad, arab. عبدو محمد‎, ʿAbdū Muḥammad[3]) on Syyriasta kotoisin oleva kurdilainen häälaulaja[4], joka nousi Suomessa Internet-ilmiöksi syksyllä 2009 yli kolme miljoonaa katsojaa keränneellä YouTube-videolla.[5] Hänet kutsuttiin tämän johdosta Suomeen esiintymään loppuvuodesta 2009, jolloin hän myös levytti ensilevynsä. Hän teki toisen, koko Suomen kattavan kiertueen helmikuussa 2010. Vuonna 2016 hän esiintyi Lohjan Tanhuhovissa Suomen kurdien uuden vuoden eli Newrozin juhlassa.[6] Vuosina 2011 ja 2012 hän oli suomalaisen median paikalliskontakti Syyrian sisällissodan raportoinnissa. YouTube-videon perusteella Mihemedistä käytetään Suomessa myös nimeä ”Pensselisetä”.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mihemed on Syyrian kurdi ja syntyisin Aleppon kaupungista. Mihemed asuu nykyään vaimonsa, poikansa ja tyttärensä kanssa Ruotsissa. Kaksi vanhempaa lasta jäi Syyriaan.[7]

Mihemed on itseoppinut ammattimuusikko ja on soittanut lapsesta saakka tanbūr-luuttua. Hän osaa puhua kurdia (kurmandži), arabiaa ja turkkia. Kielitaidosta on hyötyä, koska häiden yleisönä Syyriassa voi olla arabeja, kurdeja, turkkilaisia tai turkmeeneja.[8] Hän on esiintynyt enimmäkseen kotimaassaan Syyriassa, mutta on esiintynyt myös Turkissa, Dubaissa ja Saksassa.[9] Hääkeikkoja hän tekee vuodessa 500–600 kappaletta.[10] Mihemed on suorittanut kahden ja puolen vuoden mittaisen asepalveluksen Syyriassa. Se on ollut ainoa tauko hänen 20-vuotiaana alkaneella ammattimuusikon urallaan.[8]

Mihemed haluaa suomalaisissa haastatteluissa käytettävän arabiankielistä nimeään Abdo Mohamed. Helsingin Sanomien mukaan tämä valinta johtuu Syyrian diktatuurista. Kurdivähemmistö ei voi esimerkiksi opiskella omalla äidinkielellään, vaan arabia on ainoa tunnustettu kieli.[8]

Syyrian sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyriassa alkoi kansannousu vuoden 2011 alussa. Konfliktista huolimatta Mihemed jatkoi häälaulajan ammatissaan tehden laulukeikkaa pääasiassa Aleppon lähikylissä.[11] Toukokuussa 2012 Mihemedilla oli enää hyvin vähän keikkoja, koska sisällissodasta johtuen häitä ei juuri järjestetä.[12] Taisteluiden siirryttyä Aleppoon vuoden 2012 kesällä Mihemed pakeni sotaa vaimonsa ja kahden nuorimman lapsensa kanssa ensin Turkkiin yrittäen saada sieltä viisumia Suomeen. Kun tämä ei onnistunut, niin he matkustivat laittomasti Egeanmeren yli Kreikkaan ja sieltä edelleen vuoden 2013 keväällä Ruotsiin, jossa hänen vaimollaan on sukulaisia.[7]

Suosio Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niilin hanhet eli Pinsedî Zêde

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artisti tuli Suomessa tunnetuksi Niilin hanhet -nimisestä Youtube-videosta. Videon tekee joidenkin mielestä hauskaksi siihen lisätty suomenkielinen tekstitys, joka muistuttaa ääntämykseltään kurdinkielistä sanoitusta. Videossa soi kansanlaulu Pinsedî Zêde, josta Mihemedin kutsumanimi Pensselisetä juontaa juurensa. Niilin hanhet -nimi tulee laulun kertosäkeessä toistuvasta fraasista.[13] Näin Ebdo Mihemedin laululla ei ole mitään tekemistä siveltimen kanssa. Niilinhanhen nykyinen suomenkielinen nimi on afrikanhanhi.

Videon on sanottu olevan yksi ilmentymä ”väärin kuultujen” lauluvideoiden internet-ilmiöstä.[14][15] Video ilmestyi YouTubeen 23. elokuuta 2009 ja sen on tekstittänyt TheKassitus[9]-nimimerkkiä käyttänyt helsinkiläisopiskelija.[16] Hänellä ei ollut videota tekstittäessään tietoa alkuperäisten sanojen merkityksestä tai laulajan henkilöllisyydestä vaan hän oli etsinyt tekstitettäväkseen mahdollisimman paljon suomelta kuulostaneen videon.[9] Lokakuussa 2009 video oli mukana Iltasanomien hauskimpien nettivideoiden äänestyksessä[17], jossa tämä valittiin kaikkein hauskimmaksi.[18]

Mihemedistä tehtiin myös muita videoita ”suomennoksineen” YouTubeen, kuten Mursuvaara, Lakana, Mineraaleja, Mihemmedin Eskimolaulu sekä Talon Kastike.[19] Nämä muut videot eivät kuitenkaan saaneet samanlaista suosiota aikaan. Helsingin Sanomien toimittaja Esa Mäkisen mukaan ”jostain syystä ne [muut samaan ideaan perustuvat videot] eivät vain ole lainkaan niin hauskoja. Pensseli-setä on hyvää huumoria. Hajusavu ei ole.”[20]

KSF Entertainment Group julkaisi kappaleesta karaokeversion "suomennossanoilla" ammattikäyttöön tarkoitetulle levylle.[21]

Pinsedî Zêden alkuperäiset sanat kertovat surullisen tarinan ”tytöstä, joka pyytää äidiltään lupaa lähteä rakastamansa pojan matkaan, mutta äiti kertoo, että tytär onkin jo vaihdettu lammaslaumaan”. Tyttö vetoaa äitiinsä, että myötäjäisrahoilla he voisivat ostaa vaikka Aleppon kaupungin, mutta päätöstä ei voi enää perua.[9]

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen numerossa 10/2009 oli sanat käännetty suomeksi seuraavasti:

»Leila, julma Leila

Hyvä äiti, anna minun naida hänet
Hyvä äiti, anna minun naida hänet
Pyydä tuhat kultaa
ja viisi sataa ylimääräistä
Vaadi tuhat kultaa
ja viisi sataa ylimääräistä
Sillä viidellä sadalla voit ostaa Aleppon kaupungin
Sillä viidellä sadalla voit ostaa Aleppon kaupungin
Vapauta hiuksesi äiti
Avaa palmikkosi
Voi voi rakas, on liian myöhäistä
Olet jo mennyt, kultaseni

Sinut on vaihdettu lammaslaumaan[9]»

Kun Pensselisedästä oli tullut suuri internet-ilmiö Suomessa, Helsingin Sanomien toimittaja Janne Toivonen paikallisti laulajan suomalaisten kurdien avustuksella Koillis-Syyriaan, jossa tämä on tunnettu häälaulaja.[9] Ebdo Mihemedin löydyttyä keskeisenä yhteyshenkilönä on ollut 16 vuotta Suomessa asunut, nykyisin Laukaassa asuva yrittäjä Saydo Al Hanan, joka on Mihemedin lapsuudenystävä Efrinistä.[22] Yllättävän uudelleentapaamisen myötä Al Hananista tuli Mihemedin manageri, tulkki, roudari ja kuljettaja.[8][23]

Aluksi Mihemed ei ollut tietoinen omasta internet-suosiostaan, koska YouTube on Syyriassa kielletty. Hän oli ilahtunut kuullessaan menestyksestään, ja halusi Helsingin Sanomien kautta välittää viestin ihailijoilleen: ”Kutsukaa minut konsertoimaan!”.[4]

Tuotantoyhtiö Filmiteollisuus Fine toi Mihemedin ensimmäiselle Suomen vierailulleen marraskuussa 2009. Hän esiintyi muun muassa televisiossa Ne Salmiset -ohjelmassa[5] ja hänet nähtiin myös Kymmenen uutisten loppukevennyksessä 5. marraskuuta 2009. Ensimmäisen Suomen vierailun yhteydessä äänitettiin myös hänen laulamansa kurdinkielinen musiikkialbumi The Best of Pensselisetä, joka julkaistiin 7. joulukuuta 2009[2]. Hän myös teki muutaman ravintolakeikan, muun muassa Tampereella[24], Helsingissä ja Jyväskylässä[25]. Mihemed saapui toiselle, kahden kuukauden kiertueelle Suomeen helmikuussa 2010[26], jonka yhteydessä hän esiintyi ympäri maan Etelä-Suomesta aina Rovaniemelle saakka.[27] Mihemed esiintyi uudestaan Suomessa 26. Toukokuuta 2023 Veikkolan Kyläbaarissa Kirkkonummella.

Sen jälkeen kun uutisoitiin Mihemedin olevan pakolaisena Ruotsissa, levy-yhtiö päätti tuoda jäljelle jääneet The Best of Pensselisetä -levyt uudestaan myyntiin ja lahjoittaa niistä saadut rahat Mihemedille.[28]

  1. Pensselisetä opettelee suomea 14.2.2010. Ilkka. Viitattu 21.2.2010.
  2. a b Pensselisetä teki levyn Suomessa 23.11.2009. Yle. Viitattu 27.1.2010.
  3. Toivonen, Janne: "Pensseli-Setä" saapui riemuiten Suomeen. Helsingin Sanomat, 5.11.2009, s. A 12.
  4. a b Pensseli-setä löytyi Syyriasta HS.fi. 2.10.2009. Helsinki: Helsingin Sanomat. Viitattu 22.2.2010.
  5. a b Pensseli-setä on Suomessa 7.11.2009. Iltalehti. Viitattu 20.11.2009.
  6. https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2016031821289254
  7. a b Aishi Zidan: Pensselisetä pakeni Ruotsiin, kun Suomi ei ottanut Helsingin Sanomat. 19.12.2013. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 19.12.2013.
  8. a b c d Syyrialaiset häät vaihtuivat Suomen talveen: Pensseli-setä haluaa katsoa, miten outo menestystarina jatkuu Suomessa. 16.2.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2010.
  9. a b c d e f Haloo, onko Pensseli-setä? Lokakuu 2009. Helsingin Sanomat kuukausiliite. Arkistoitu 10.2.2010. Viitattu 22.2.2010.
  10. Pensseli-setä sai yllätyslahjan Seiskalta 12.11.2009. 7 Päivää. Viitattu 22.2.2010.[vanhentunut linkki]
  11. Pensseli-setä sodan jaloissa 12.6.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.11.2011. Viitattu 22.3.2012.
  12. Pensseli-setä pulassa sodan keskellä! 2.5.2012. Iltalehti. Viitattu 29.6.2012.
  13. Albumin julkaissut Pensseli-setä saapuu uudelleen Suomeen 9.12.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 16.12.2009. Viitattu 28.1.2010.
  14. Videoilmiö: Väärin kuullut lyriikat naurattavat YouTubessa 2.10.2009. Digitoday. Viitattu 28.1.2010.
  15. Hatten är din ja muita "pensselisetien" tarinoita 17.1.2010. Keskisuomalainen. Arkistoitu 31.1.2010. Viitattu 21.2.2010.
  16. Pensselisetä jätti Suomen: "Juoksin saunasta toiseen" 23.11.2009. Iltalehti. Viitattu 28.1.2010.
  17. Näille videoille Suomi nauraa - katso ja äänestä parasta! 16.10.2009. Iltasanomat. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 22.2.2010.
  18. Tässä on hauskin nettivideo - katso! 20.10.2009. Iltasanomat. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 22.2.2010.
  19. http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1749309 (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. Esa Mäkinen: Pensseli-sedällä puoli miljoonaa katsojaa. Helsingin Sanomat, 18.9.2009, s. D8. fi
  21. Karaokepokkari Pro Single: Niilin Hanhet - Pensseli-Setä (DVD) Karaokekeskus.com. Viitattu 12.2.2017.
  22. Pensseli-sedällä lapsuudenystävä Laukaassa 13.11.2009. YLE.fi Keski-Suomi. Arkistoitu 24.11.2009. Viitattu 22.2.2010.
  23. Perhe ei ota uskoakseen, miten suuri hitti Pensseli-sedästä tuli 21.11.2009. Suur-Jyväskylän lehti. Viitattu 22.2.2010.[vanhentunut linkki]
  24. Pensselisetä villitsi kansan Peltolammilla, katso kuvat ja video 21.11.2009. Aamulehti. Arkistoitu 27.11.2009. Viitattu 22.2.2010.
  25. "Pensseli-sedän" hääyhtye tanssittaa Peltolammilla 20.11.2009. Aamulehti. Arkistoitu 28.11.2009. Viitattu 22.2.2010.
  26. Pensselisetä saapuu Suomeen helmikuun alussa 26.1.2010. Iltalehti. Viitattu 27.1.2010.
  27. Pensselisetä saapui Lappiin 5.2.2010. YLE.fi - Lappi. Viitattu 21.2.2010.[vanhentunut linkki]
  28. Suvi Turtiainen: Levy-yhtiö aloitti kampanjan Pensselisedän auttamiseksi HS.fi. 19.12.2013. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.9.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]