Kurmandži
Kurmandži | |
---|---|
Kurdin kielen levinneisyys; kurmandži tummanvihreällä |
|
Oma nimi | kurmancî, kurmanji, êzdîkî, kurdî |
Muu nimi | pohjoiskurdi |
Tiedot | |
Alue | Itä-Turkki, Pohjois-Syyria, Kurdistan |
Virallinen kieli |
Irakin Kurdistan Armenia (vähemmistökieli) |
Puhujia | 14,6 milj. |
Sija | 77. |
Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
Indoiranilaiset kielet *Iranilaiset kielet |
ISO 639-3 | kmr |
Kurmandži (myös kurmancî tai pohjoiskurdi[1]) on yksi kurdin kielen kahdesta päämurteesta.[2] Kurmandžia puhutaan Pohjois-Syyriassa, Itä-Turkissa, Länsi-Iranissa ja Pohjois-Irakissa. Kurmandži on puhutuin kurdin kielen murre ja sitä puhuu arviolta noin 80% kurdeista. Sillä on noin 14,6 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 77. puhutuimman kielen.[3] Kurmandži on myös jesidien kieli, jolla on kirjoitettu jesidien pyhät kirjat Kitab al-Jilwa eli Paljastusten kirja ja Mashafrash eli Musta kirjoitus sekä muut uskonkappaleet.[4][5] Kurmandži (toisinaan nimellä jesidikurdi) on tunnustettu Armeniassa viralliseksi vähemmistökieleksi.[6]
Toinen on soranî, joka eroaa kurmandžista jonkin verran. Kurmandžin kielioppi on monimutkaisempi verrattuna soranîn murteeseen.[7] Kurmandžia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ja soranîa arabialaisilla aakkosilla.[2] Suomessa kurmandžia puhuu pääosin Turkista muuttaneita kurdeja. Heitä on Suomessa arvioilta useita tuhansia.[8]
Kurmandži voidaan myös toisinaan laskea omaksi kielekseen, koska sillä on oma ISO 639-3-tunnus: kmr. Kurmandžin ja soranîn puhujat eivät myöskään ymmärrä toisiaan täysin, sillä kurdeilla ei ole yhtä yhteistä valtiota tai kirjakieltä, minkä lisäksi lähiympäristön kielet ovat vaikuttaneet kurdiin.[9] Kurmadži lasketaan elinvoimaiseksi se jaetaan neljään päämurteeseen pääilmansuuntien mukaan.[10].
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
Puolisuppea | e | o | |
Puoliavoin | ɛ ~ ə | ||
Lähes väljä | æ | ||
Avoin | ɑ |
Lähde:[7]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Klusiili | p | b | t | d | k | g | q | |||||
Nasaali | m | n | |||||||
Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||||
Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | χ | (ħ) | (ʕ) | h | |||
Tremulantti | r | ||||||||
Yksitäryinen | ɾ | ||||||||
Lateraali | l | ||||||||
Approksimantti | w | j |
Faryngaaliset äänteet esiintyvät lähes yksinomaan arabiankielisissä lainasanoissa. Joissain murteissa soinnittomien klusiilien ja affrikaattojen yhteydessä voi esiintyä lievä faryngalisaatio: [pˤ], [tˤ], [kˤ] ja [ʧˤ]. Soranîn verrattuna kurmandžista puuttuu äänne [ɫ].
Lähde:[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ScriptSource - Kurdish, Northern scriptsource.org. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ a b Esmaili, Kyumars Sheykh & Salavati, Shahin: Sorani Kurdish versus Kurmanji Kurdish: An Empirical Comparison (pdf) 2013. Association for Computational Linguistics. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 3.3.2021. (englanti)
- ↑ Yezidi Language Yezidis. Viitattu 3.3.2021. (englanti)
- ↑ Yazidis Encyclopædia Iranica. 2021. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ What Languages Are Spoken In Armenia? WorldAtlas. Viitattu 3.3.2021. (englanti)
- ↑ a b c Kurmanji Kurdish | Iranian Languages iranian-languages.arizona.edu. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Maahanmuuttajakielten sanakirjat - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 3.3.2021.
- ↑ The Kurdish Language 10.7.2016. Langfocus. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.3 - Northern Kurdish glottolog.org. Viitattu 3.3.2021.