Kurmandži

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurmandži
Kurdin kielen levinneisyys; kurmandži tummanvihreällä
Kurdin kielen levinneisyys; kurmandži tummanvihreällä
Oma nimi kurmancî, kurmanji, êzdîkî, kurdî
Muu nimi pohjoiskurdi
Tiedot
Alue Itä-Turkki, Pohjois-Syyria, Kurdistan
Virallinen kieli Irakin Kurdistan
 Armenia (vähemmistökieli)
Puhujia 14,6 milj.
Sija 77.
Kirjaimisto latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä Indoiranilaiset kielet
*Iranilaiset kielet
ISO 639-3 kmr

Kurmandži (myös kurmancî tai pohjoiskurdi[1]) on yksi kurdin kielen kahdesta päämurteesta.[2] Kurmandžia puhutaan Pohjois-Syyriassa, Itä-Turkissa, Länsi-Iranissa ja Pohjois-Irakissa. Kurmandži on puhutuin kurdin kielen murre ja sitä puhuu arviolta noin 80% kurdeista. Sillä on noin 14,6 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 77. puhutuimman kielen.[3] Kurmandži on myös jesidien kieli, jolla on kirjoitettu jesidien pyhät kirjat Kitab al-Jilwa eli Paljastusten kirja ja Mashafrash eli Musta kirjoitus sekä muut uskonkappaleet.[4][5] Kurmandži (toisinaan nimellä jesidikurdi) on tunnustettu Armeniassa viralliseksi vähemmistökieleksi.[6]

Toinen on soranî, joka eroaa kurmandžista jonkin verran. Kurmandžin kielioppi on monimutkaisempi verrattuna soranîn murteeseen.[7] Kurmandžia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ja soranîa arabialaisilla aakkosilla.[2] Suomessa kurmandžia puhuu pääosin Turkista muuttaneita kurdeja. Heitä on Suomessa arvioilta useita tuhansia.[8]

Kurmandži voidaan myös toisinaan laskea omaksi kielekseen, koska sillä on oma ISO 639-3-tunnus: kmr. Kurmandžin ja soranîn puhujat eivät myöskään ymmärrä toisiaan täysin, sillä kurdeilla ei ole yhtä yhteistä valtiota tai kirjakieltä, minkä lisäksi lähiympäristön kielet ovat vaikuttaneet kurdiin.[9] Kurmadži lasketaan elinvoimaiseksi se jaetaan neljään päämurteeseen pääilmansuuntien mukaan.[10].

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Lähes suppea ɪ ʊ
Puolisuppea e o
Puoliavoin ɛ ~ ə
Lähes väljä æ
Avoin ɑ

Lähde:[7]

Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Postalveolaari Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Klusiili p | b t | d k | g q
Nasaali m n
Affrikaatta t͡ʃ | d͡ʒ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ χ (ħ) | (ʕ) h
Tremulantti r
Yksitäryinen

tremulantti

ɾ
Lateraali l
Approksimantti w j

Faryngaaliset äänteet esiintyvät lähes yksinomaan arabiankielisissä lainasanoissa. Joissain murteissa soinnittomien klusiilien ja affrikaattojen yhteydessä voi esiintyä lievä faryngalisaatio: [pˤ], [tˤ], [kˤ] ja [ʧˤ]. Soranîn verrattuna kurmandžista puuttuu äänne [ɫ].

Lähde:[7]

  1. ScriptSource - Kurdish, Northern scriptsource.org. Viitattu 3.3.2021.
  2. a b Esmaili, Kyumars Sheykh & Salavati, Shahin: Sorani Kurdish versus Kurmanji Kurdish: An Empirical Comparison (pdf) 2013. Association for Computational Linguistics. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  3. Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 3.3.2021. (englanti)
  4. Yezidi Language Yezidis. Viitattu 3.3.2021. (englanti)
  5. Yazidis Encyclopædia Iranica. 2021. Viitattu 3.3.2021.
  6. What Languages Are Spoken In Armenia? WorldAtlas. Viitattu 3.3.2021. (englanti)
  7. a b c Kurmanji Kurdish | Iranian Languages iranian-languages.arizona.edu. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  8. Maahanmuuttajakielten sanakirjat - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 3.3.2021.
  9. The Kurdish Language 10.7.2016. Langfocus. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  10. Glottolog 4.3 - Northern Kurdish glottolog.org. Viitattu 3.3.2021.


Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.