Djema Belkhodja
Djéma Belkhodja | |
---|---|
Belkhodja 2016 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. maaliskuuta 1984 |
Kansalaisuus | Ranska |
Kyokushin-ottelija | |
Aktiivisena | 2002–2015 |
Pituus | 187 cm[1] |
Paino | 98 kg[1] |
Painoluokka | Superraskassarja |
Kätisyys | oikea |
Seura(t) |
Spirit Dojo (2015–) Seikai Kan (2013–2015) Red-Sharks Maccabi (?–2013) |
Vyöarvo | 3. dan |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Ranska | |||
Miesten kyokushin karate | |||
World Open | |||
Hopeaa | Tokio 2015 | avoin | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Budapest 2012 | +90 kg | |
Hopeaa | Padova 2011 | +90 kg | |
Hopeaa | Varna 2014 | +90 kg | |
Pronssia | Volos 2007 | +90 kg | |
Pronssia | Vitoria 2008 | +90 kg | |
Pronssia | Kiova 2009 | +90 kg | |
Pronssia | Berliini 2015 | +90 kg | |
European Open | |||
Pronssia | Belgrad 2010 | avoin | |
Ranskan cup | |||
Kultaa | Pariisi 2004 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2005 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2006 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2007 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2008 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2009 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2010 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2011 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2012 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2013 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2014 | +90 kg | |
Kultaa | Pariisi 2015 | +90 kg | |
Belgian Open | |||
Kultaa | 2014 | ||
Lyon Open | |||
Kultaa | Lyon 2015 | +90 kg |
Djéma Belkhodja (s. 16. maaliskuuta 1984) on ranskalainen karateka. Hän on voittanut Kyokushinin Euroopan-mestaruuden 2012 ja sijoittui toiseksi World Openissa 2015. Lisäksi Belkhodja on voittanut Ranskan mestaruuden kaksitoista kertaa peräkkäin.
Kilpaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belkhodja saavutti Ranskassa menestystä 2000-luvun alussa voitettuaan Ranskan mestaruuden neljä kertaa peräkkäin vuosina 2004–2007. Tämän jälkeen hän kilpaili menestyksekkäästi myös kansainvälisissä kilpailuissa. Belkhodja saavutti aluksi Euroopan mestaruuskisoissa pronssia vuosina 2007, 2008 ja 2009.[2]
2009 hän aloitti vuoden voittamalla Ranskan mestaruuden Pablo Lombarderoa vastaan käydyn loppuottelun päätteeksi.[3] Sittemmin hän sijoittui neljänneksi All American Openissa, voitettuaan muun muassa Keiji Ouchin neljännesvälierissä, mutta hävisi turnauksen voittajalle Krzysztof Habraszkalle välierissä. Belkhodja palkittiin turnauksen parhaasta taisteluhengestä.[4]
2010 Belkhodja aloitti vuoden voittamalla seitsemännen kerran peräkkäin Ranskan mestaruuden.[5] Serbiassa Belhkodja saavutti EM-pronssia avoimessasarjassa. Hän eteni turnauksessa suoraan toiselle kierrokselle osallistujamäärän myötä, jossa Belkhodja voitti romanialaisen Grigorescun tuomariäänin. Voiton myötä hän eteni kahdeksan parhaan joukkoon, jossa hän voitti ukrainan Dotsenkon polvityrmäyksellä. Neljännesvälierissä Belkhodja voitti puolan Marchin Prachinon tuomariäänin. Välierissä hän hävisi jatkoerän jälkeen Nicolae Stoianille ja saavutti kolmannen sijan. Tämän myötä Belkhodja sai paikan vuoden 2011 MM-kilpailuihin Tokiossa.[6]
Belkhodja saavutti Ranskan cupin mestaruuden helmikuussa 2011[7] ja myöhemmin toukokuussa, Italiassa hän saavutti EM-hopeaa 2011, kun hän hävisi loppuottelussa Alejandro Navarrolle. Belkhodja voitti ensimmäisellä kierroksella Nerijius Tuinylan Ipponilla ja toisella kierroksella Giuseppe Sturialen tuomariäänin. Välierissä Belkhodja voitti Semen Haranin ja eteni urallaan ensimmäistä kertaa EM-kilpailuissa loppuotteluun.[8] Belkhodja oli mukana myös All American Openissa, New Yorkissa, jossa hän voitti avauskierroksella 2010 Venäjän mestarin Ibrahim Gogaevin. Toisella kierroksella Belkhodja voitti Serbian mestarin Milisevicin tuomariäänin ja eteni puolivälieriin, jossa hän hävisi Ewerton Teixeiralla tuomariäänin.[9]
Seuraavana vuonna Belkhodja jatkoi menestystään kotimaassaan voitettuaan Ranskan cupin 2012 jo yhdeksännen kerran peräkkäin voitettuaan loppuottelussa Freddy Delawerin.[10] Maaliskuussa hän oli ottelemassa erikoisturnausta Ranskan ja Japanin välillä. Kuudesta ottelusta Ranska voitti kolme. Belkhodja voitti oman kolme minuuttia kestäneen ottelunsa tuomariäänin Shohei Kamataa vastaan.[11] Samana vuonna Belkhodja voitti ensimmäisen Euroopan mestaruuden.[12] Hän voitti loppuottelussa Marchin Prachinon.
2013 Belkhodja voitti helmikuussa Ranskan Cupin kymmenennen kerran, mutta joutui jättämään toukokuussa 2013 EM-kilpailut väliin loukkaantumisen vuoksi.[13] Kesäkuussa hän sijoittui neljänneksi All American Openissa[12] ja voitti 2014 Belgian Openin.[2] Marraskuussa Belkhodja oli mukana Japanin mestaruuskilpailuissa, jossa hän eteni 32 parhaan joukkoon. Hän voitti turnauksessa murskauskilpailun hajottamalla 27 levyä.[14]
2014 Belkhodja eteni urallaan kolmannen kerran EM-kilpailujen loppuotteluun, mutta hävisi Zahari Damjanoville.
MM-hopeaa ja uran päätös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belkhodja saavutti kahdennentoista Ranskan mestaruutensa helmikuussa 2015 voitettuaan Ali Zeghbabin loppuottelussa. Hänet palkittiin myös turnauksen parhaasta ottelutekniikasta.[15] Seuraavaksi Belkhodja saavutti hopeaa maaliskuussa Lyonin Openissa, jossa Belkhodja hävisi loppuottelussa Alejandro Navarrolle.[16] Toukokuussa Belkhodja voitti EM-pronssia Saksassa voitettuaan mitalikamppailussa Damian Galinskin.[17] Marraskuussa hän osallistui World Open -turnaukseen, jossa hän selvisi kolmipäiväisen turnauksen viimeiselle kierrokselle. Hän voitti Igor Titkovin, Vladislav Jekimovin, Mikio Uedan ja välierässä Kirill Kochnevin. Belkhodja sijoittui lopulta MM-kisoissa toiseksi hävittyään loppuottelussa Zahari Damjanoville.[2] Kisojen jälkeen hän päätti kilpauransa.
Huhtikuussa 2016 Belkhodja saavutti 3. danin arvon Lyonissa.[18] Syyskuussa hän esiintyi ranskalaisessa Karate Bushido lehden kannessa.[19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The 11th World Open Karate Championship Draw kyokushinkaikan.org Viitattu 28.8.2016 (englanniksi)
- ↑ a b c Kyokushinkaï : D. Belkhodja vice-champion du monde ffkarate.fr 15.12.2015 Viitattu 26.8.2016 (ranskaksi)
- ↑ Résultats de la Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2009 commissionkyokushin.free.fr Viitattu 28.7.2018 (ranskaksi)
- ↑ 2009 All American Open International Karate Championships france-kyokushin.fr 31.5.2009 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Résultats de la Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2010 commissionkyokushin.free.fr Viitattu 28.7.2018 (ranskaksi)
- ↑ Championnats d'Europe Officiel Kyokushinkai Kata, Kumité juniors, vétérans et toutes catégories 2010 à Belgrade. france-kyokushin.fr 9.11.2010 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2011 france-kyokushin.fr 25.2.2011 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ 25ème Championnat d'Europe officiel Kyokushinkai Kata et Kumité Padova 2011... france-kyokushin.fr 4.6.2011 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ La France prend ses marques à New-york... 4.9.2011 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Coupe de France 2012 : France-Kyokushin trust les podiums !! france-kyokushin.fr 21.2.2012 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ La France déjoue les pronostics... france-kyokushin.fr 27.3.2012 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ a b http://www.sekai-kan.com/
- ↑ Grundler fissure le bloc de l’est france-kyokushin.fr 28.5.213 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Retrospective 2014 france-kyokushin.fr 17.1.2015 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Résultats de la Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2015 commissionkyokushin.free.fr Viitattu 28.7.2018 (ranskaksi)
- ↑ Résultats de l'Open de Lyon 2015 Elite france-kyokushin.fr 22.3.2015 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Results Berlin Final Men, Woman, Senior Kumite kyokushinkaikan.org Viitattu 31.5.2017 (englanniksi)
- ↑ Passage de grades à Lyon france-kyokushin.fr 16.4.2016 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
- ↑ Djema BELKHODJA en couverture du Karaté Bushido france-kyokushin.fr 6.9.2016 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
1980-luku: 1982: Julian Baker |
1990-luku: 1997: Oleksandr Lapko1998: Pavel Mandok 1999: Oleksandr Lapko |
2000-vuosikymmen: 2000: Tomasz Najduch2001: Tomasz Najduch 2002: Tomasz Najduch 2003: Sveto Dekovic 2004: Sokrat Suleimanov 2005: Arthur Hovhannisyan 2006: Petar Martinov 2007: Jan Soukup 2008: Krzysztof Habraszka 2009: Zahari Damjanov |
2010-luku: 2010: Zahari Damjanov2011: Alejandro Navarro 2012: Djema Belkhodja 2013: Zahari Damjanov 2014: Zahari Damjanov 2015: Alejandro Navarro 2016: David Sarkoshyan 2017: Konstantin Kovalenko 2018: Konstantin Kovalenko 2019: Oleksandr Jeremenko |
2020-luku: 2021: Igor Zagainov2022: Antonio Tusseau 2023: Antonio Tusseau |