Washington (DC)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta District of Columbia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain pääkaupunkia. Muita Washingtonin merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Washington
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Columbian liittopiiri korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Columbian liittopiiri korostettuna

Koordinaatit: 38°53′42.4″N, 77°02′12.0″W

Valtio Yhdysvallat
Liittopiiri Columbian liittopiiri
Perustettu 16. heinäkuuta 1790
Hallinto
 – Pormestari Muriel Bowser (D)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 177 km²
 – Maa 159 km²
 – Josta vettä 18 km² 
Väkiluku (2014) 658 893 [1]
 – Väestötiheys 4 143 as./km²
 – Metropolialue 9 546 579 [2]
Motto: Justitia Omnibus (Oikeutta kaikille)







Washington,[3] virallisesti District of Columbia,[4] on Yhdysvaltain pääkaupunki. Kaupunki ei kuulu mihinkään osavaltioon, vaan se muodostaa suoraan Yhdysvaltain kongressin alaisuuteen kuuluvan ja Amerikan löytäjän Kristoffer Kolumbuksen mukaan nimetyn Columbian liittopiirin (engl. District of Columbia), jolla on rajoitettu itsehallinto. Historiallisista syistä kaupungista käytetään yleisesti nimeä Washington, jonka perään usein liitetään liittopiiriä ilmoittava lyhenne DC erottamaan se Washingtonin osavaltiosta maan länsirannikolla ja lukuisista samannimisistä paikkakunnista eri osavaltioissa.

Washington sijaitsee Potomacjoen varrella Yhdysvaltain itärannikolla. Washingtonia rajaa lounaassa Virginian osavaltio ja muissa suunnissa Marylandin osavaltio. Kaupungin arvioitu väkiluku vuonna 2014 oli 658 893.[1] Laajempi Washingtonin suurkaupunkialue, joka ulottuu myös Baltimoreen ja Virginian pohjoisosaan, on noin 9,5 miljoonalla asukkaallaan Yhdysvaltain neljänneksi suurin suurkaupunkialue.[2]

Yhdysvaltain liittovaltion kaikkien kolmen valtiomahdin keskukset sijaitsevat Washingtonissa. Kaupungissa on 174 ulkomaiden suurlähetystöä, sekä Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Amerikan valtioiden järjestön (OAS), Amerikan kehityspankin (IDB), ja Amerikan terveysjärjestön (PAHO) päämajat. Washingtonissa ovat myös monen ammatti- ja etujärjestön keskustoimistot. Lisäksi Washington DC:n vieressä Virginian osavaltion puolella sijaitsee Pentagon.

Washingtonia johtavat pormestari ja 13-henkinen kaupunginvaltuusto. Yhdysvaltain kongressilla on kuitenkin ylin päätäntävalta kaupungissa, ja se voi kumota paikallisia lakeja. Tämän johdosta hallintopiirin asukkailla on rajoitetumpi itsehallinto kuin osavaltioiden asukkailla. Hallintopiiriä edustaa kongressissa äänivallaton edustaja, mutta sillä ei ole omaa senaattoria. Washingtonin asukkaat eivät voineet äänestää Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ennen 1961 tehtyä perustuslain muutosta.

Columbian liittopiirin kartta vuodelta 1835.

Washington perustettiin vuonna 1790 varta vasten Yhdysvaltain hallinnolliseksi pääkaupungiksi. Päätökseen sijainnista vaikutti merkittävästi Vuoden 1790 kompromissi. Nimensä se sai maan ensimmäisen presidentin George Washingtonin mukaan. Kaupungin asemakaavan suunnitteli vuonna 1791 ranskalainen arkkitehti Pierre Charles L’Enfant. Vuonna 1800 maan hallitus siirtyi Philadelphiasta Washingtoniin.

Columbian liittopiirin alue lohkaistiin Marylandin ja Virginian osavaltioista. Se on ollut vuodesta 1801 Yhdysvaltain kongressin alaisuudessa. Varta vasten rakennetun Washingtonin kaupungin lisäksi alueella oli jo ennestään Georgetownin ja Alexandrian kaupungit.[5][6] Kaupunkien ulkopuoliset liittopiiriin kuuluneet alueet muodostivat Washingtonin ja Alexandrian piirikunnat.[7]

Vuonna 1814 brittijoukot polttivat Washingtonin kaupungin. Alexandrian kaupunki ja piirikunta Potomacjoen länsirannalla, jossa nykyään sijaitsevat Arlingtonin sotilashautausmaa ja Pentagon, palautettiin Virginialle vuonna 1847. Vuonna 1871 Washingtonin ja Georgetownin kaupungit ja Washingtonin piirikunta yhdistettiin yhden kunnallishallintoviranomaisen alle, jonka nimeksi tuli District of Columbia.[4]

Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston mukaan kaupungin pinta-ala on 177,0 km², josta maata on 159,0 km² ja vettä 18,0 km². Vesistöjen osuus on 10,16 %.[8] Kaupungin pinta-ala oli alkuaan 100 neliömailia (266 km²), kunnes osa lähinnä sen lounaisneljänneksestä irtaantui kaupungista vuonna 1846 ja palautui osaksi Virginian osavaltiota. Nykyinen Washingtonin kaupunki koostuu ainoastaan Marylandin luovuttamista alueista. Washingtonia ympäröi Maryland kaakossa, koillisessa ja luoteessa, ja Virginia lounaassa. Kaupungin alueella virtaa kolme jokea: Potomacjoki sekä siihen laskevat Anacostiajoki ja Rock Creek. National Mall -puistoalueen poikki aiemmin virrannut Tiber Creek -joki ohjattiin maanalaiseen uomaan 1870-luvulla.

Ennen kaupungin perustamista Washingtonin alueella oli lähinnä maatiloja ja puustoisia kukkuloita, sekä vesistöjen varrella kosteikkoja[9]. Washingtonin alueen korkein kohta on Point Reno (125 m merenpinnasta) Tenleytownin kaupunginosassa sijaitsevassa Fort Reno Park -puistossa. Alin kohta on Potomacjoki, joka on likimain merenpinnan tasossa.

Washingtonin asukasluku on 601 723 (2010). Kaupungin suurimpia väestöryhmiä ovat mustat (noin 50,7 % väestöstä) ja valkoiset (noin 38,7 %). Aasialaisia kaupungin väestöstä on noin 3,5 % ja Amerikan alkuperäiskansoja 0,3 %. Vuonna 2010 kaupungissa oli yhteensä 266 707 kotitaloutta, joista noin 42,3 % oli perheitä. Washingtonin asukkaiden mediaani-ikä oli vuonna 2010 33,8 vuotta. Kaupungin väestöstä noin 11,4 % oli tuolloin yli 65-vuotiaita.[10]

Washington. Keskellä kupolikattoinen kongressitalo Capitol ja sen takana National Mall, jonka puolivälin tienoilla Washingtonin obeliski ja toisessa päässä Lincolnin muistomerkki.
Washingtonin obeliski ja Valkoinen talo.
Lincolnin muistomerkki

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Washingtonin asemakaava muodostuu suorakulmaisesta katuverkosta, jota leikkaavat viistot, eri osavaltioiden mukaan nimetyt puistokadut eli avenuet. Kaupungin huomattavin rakennus on uusklassinen, kupolikattoinen kongressitalo Capitol (1793–1851), jossa kokoontuvat Yhdysvaltain senaatti ja edustajainhuone. Capitolin ympäristössä on useita huomattavia hallintorakennuksia kuten Korkeimman oikeuden rakennus ja Kongressin kirjasto (Yhdysvaltain kansalliskirjasto). Kaupungin pääkatu Pennsylvania Avenue yhdistää sen Yhdysvaltain presidentin virka-asuntoon Valkoiseen taloon (1792–1800). Capitolin edestä alkaa leveä puisto National Mall, jonka keskellä, Capitolin ja Valkoisen talon leikkauskohdassa, on 170 metrin korkuinen George Washingtonin muisto-obeliski. Kauempana puistossa Potomacjoen rannalla ovat Thomas Jeffersonin ja Abraham Lincolnin muistomerkit. Potomacjoen toisella puolella Virginian osavaltion puolella ovat Arlingtonin sotilashautausmaa ja puolustusministeriön viisikulmainen rakennus Pentagon. Kaupungissa on lisäksi vuonna 1976 avattu metro.

Washington on suosittu matkailukohde siellä olevien lukuisten historiallisten muistomerkkien, museoiden ja urheilujoukkueiden takia.

Organisaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittovaltion monien toimielinten keskukset ovat pääkaupungissa. Myös useiden kansainvälisten järjestöjen kuten Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Amerikan valtioiden järjestön (OAS) päämaja on siellä. Tämän vuoksi kaupunki on suosittu myös mielenosoitusten järjestämispaikkana.

Esimerkki Washingtonin kaupungin myöntämästä rekisterikilvestä, jossa kaupungin ikoninen "Taxation without Representation"

Yhdysvaltain kongressilla on korkein valta Washingtonin hallinnossa. Kongressi on toistuvasti käyttänyt valtaa kumotakseen kaupungin omien päättäjien tekemiä päätöksiä. DC ei ole esimerkiksi saanut käyttää kerättyjä veroja aborttien tarjoamiseen, huumeneulojen vaihto-ohjelman aloittamiseen tai samaa sukupuolta olevien perhepalveluihin. Lisäksi kongressi ei ole antanut pääkaupungin päättää itse aseenkantolaeista.[11] Maaliskuussa 2020 Yhdysvaltain kongressi antoi jokaiselle osavaltiolle 1,25 miljardia dollaria koronaviruspandemian hoitamiseen, mutta DC:lle myönnettiin vain noin 500 miljoonaa, mikä aiheutti närää kaupungin päättäjien keskuudessa.[12]

Kaupungista valitaan kongressin edustajainhuoneeseen yksi delegaatti, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta, toisin kuin osavaltioiden edustajilla. Kaupungilla ei ole edustusta senaatissa. Tämän takia kaupungin myöntämiin rekisterikilpiin alettiin painaa vuonna 2000 iskulausetta, joka oli väännös Samuel Adamsin kuuluisasta julistuksesta "Ei verotusta ilman edustusta (engl. No Taxation Without Representation)".[13] Nykyinen edustaja on Eleanor Holmes Norton, joka valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1991.[14]

Alun perin kaupungin asukkailla ei ollut äänioikeutta presidentinvaaleissa vuoteen 1964 saakka.[15] Yhdysvaltain perustuslain 23. lisäyksen nojalla kaupunkia kohdellaan presidentinvaaleissa pienimpänä mahdollisena osavaltiona, eli sillä on kolme valitsijamiestä.[16] Kaupunki sai vaaleilla valitun pormestarin ja kaupunginvaltuuston 1970-luvulla.[17] Äänioikeutettujen edustajien puute kongressissa on herättänyt kritiikkiä kaupunkilaisten parissa.

Vuonna 1973 presidentti Richard Nixon allekirjoitti D.C. Home Rule Act -lain, jonka nojalla pääkaupunki sai valita oman kaupunginvaltuustonsa ja pormestarinsa. Ensimmäisenä vaaleilla valittuna pormestarina toimi Walter E. Washington.[18] Äänioikeutettuja kaupungin vaaleissa ovat sellaiset rekisteröityneet väh. 18-vuotiaat Yhdysvaltain kansalaiset, jotka ovat kirjoilla kaupungissa, eivät ole rekisteröityneet äänestäjäksi muualla Yhdysvalloissa, eivätkä ole julistettu oikeuden päätöksellä vajaavaltaiseksi.[19]

Kysymys osavaltiostatuksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väittelyä kaupungin muuttamisesta osavaltioksi on käyty pitkään. Yhdysvaltain perustuslaki määrää, että liittovaltion pääkaupungiksi muodostetaan enintään 100 neliömailin (engl. alkuperäinen termi ten mile square, eli n. 259 km2) kokoinen liittopiiri, joka ei kuulu mihinkään osavaltioon. Tällä pyrittiin siihen, ettei yhdelläkään osavaltiolla olisi valtaa liittovaltion asioissa.[20] Aluksi kaupungin asukkaat saivat äänestää Marylandin ja Virginian asukkaina normaaliin tapaan, mutta nämä äänioikeudet vietiin vuonna 1801, kun kongressi muutti kaupunkiin.[21] Osavaltioksi muuttamisen puolesta alettiin kampanjoida näkyvämmin 1960-luvulla osana kansalaisoikeusliikettä.[22]

Merkittävä osa kaupungin osavaltioksi muuttamisen vastustuksesta tulee republikaaneilta, jotka eivät halua saada edustajainhuoneeseen yhtä ja senaattiin kahta uutta edustajaa, jotka kaupungin äänestyshistorian perusteella olisivat todennäköisesti demokraatteja.[11]

Huhtikuussa 2021 Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi lakialoitteen, jolla DC muutettaisiin osavaltioksi äänin 216–208 mutta Yhdysvaltain senaatti ei hyväksynyt aloitetta.

Aloitteen mukaan nykyinen Washington DC olisi pilkottu kahteen osaan siten, että liittovaltion hallinnon alaisuudessa olevalla alueella sijaitsisivat Valkoinen talo, kongressi, korkein oikeus ja Kennedy-keskus. Tämän liittopiirin nimeksi tulisi "Capital". Loput alueesta muodostaisivat 51. osavaltion nimeltä "Washington, Douglass Commonwealth".[23]

Washington ei juurikaan kärsi lamakausista kuten maan muut kaupungit, sillä siellä on paljon julkisen vallan toimintoja, jotka jatkuvat myös laman aikana.

DC:n asukkaat maksavat liittovaltion keräämää tuloveroa toisin kuin muut Yhdysvaltain territorioiden asukkaat. Tilastollisesti kaupungin asukkaat maksavat myös eniten veroja verrattuna osavaltioihin.[22][20]

Washingtonin metron asema Metro Center, jossa yhdistyvät kolme linjaa.

Washingtonin metro palvelee kaupunkia ja sen lähialueita. Metrojärjestelmän ensimmäinen osa avattiin vuonna 1976, nykyään verkosto on noin 170 kilometrin pituinen ja sisältää viisi linjaa sekä 86 metroasemaa. Ronald Reaganin kansallinen lentoasema ja Dullesin kansainvälinen lentoasema palvelevat alueen lentoliikennettä.

Uskontokuntien prosentuaalinen osuus asukkaista (2014):[24]

  1. a b Annual Estimates of the Resident Population for Incorporated Places of 50,000 or More, Ranked by July 1, 2014 Population: April 1, 2010 to July 1, 2014 - United States -- Places of 50,000+ Population U.S. Census Bureau. Arkistoitu helmikuu 13, 2020. Viitattu 8.8.2015. (englanniksi)
  2. a b Annual Estimates of the Resident Population: April 1, 2010 to July 1, 2014 - United States -- Combined Statistical Area U.S. Census Bureau. Arkistoitu helmikuu 12, 2020. Viitattu 8.8.2015. (englanniksi)
  3. Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet 6.5.2010. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 28.11.2010.
  4. a b An Act to provide a Government for the District of Columbia A Century of Lawmaking for a New Nation: U.S. Congressional Documents and Debates, 1774–1875. 21.2.1871. Library of Congress. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  5. Georgetown Historic District National Park Service. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  6. Alexandria’s History Alexandria Historical Society. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  7. An Act Concerning the District of Columbia A Century of Lawmaking for a New Nation: U.S. Congressional Documents and Debates, 1774–1875. 27.2.1801. Library of Congress. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  8. State & County QuickFacts U.S. Census Bureau. Arkistoitu 20.8.2011. Viitattu 11.2.2011. (englanniksi)
  9. Crew, Harvey W.: Centennial History of the City of Washington, D. C. s. 89–92. Dayton, Ohio: United Brethren Publishing House, 1892. Teoksen verkkoversio.
  10. Profile of General Population and Housing Characteristics: 2010 U.S. Census Bureau. Viitattu 15.4.2013. (englanniksi)
  11. a b The fight for America's 51st state, explained 17.7.2020. Vox. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  12. Manchester, Julia: DC argues it is shortchanged by coronavirus relief bill The Hill. 28.3.2020. Viitattu 29.4.2022. (englanti)
  13. Washington DC Voting Rights 2022. FairVote.org. Arkistoitu 29.4.2022. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  14. Eleanor Norton, Representative for the District of Columbia GovTrack.us. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  15. D.C. residents cast first presidential votes HISTORY. 2022. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  16. District Of Columbia Presidential Election Voting History 270toWin.com. 2024. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
  17. H.R.10231 - 93rd Congress (1973-1974): District of Columbia Self-Government and Governmental Reorganization Act 12.9.1973. congress.gov. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  18. Ward, Derrick: ‘An opportunity to renew that commitment': DC marks 50 years since Home Rule Act NBC4 Washington. 25.12.2023. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
  19. District of Columbia Eligibility Requirements VOTE411. 2024. Arkistoitu 2.3.2024. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  20. a b D.C. statehood: Why it's gaining support across the U.S. 23.3.2021. Washington Post. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  21. Will D.C. become a state? Explaining the hurdles to statehood The Washington Post. 22.4.2021. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  22. a b DC Statehood Explained www.brennancenter.org. 18.3.2022. Brennan Center for Justice. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  23. House passes DC statehood bill, now it heads to Senate and faces uphill battle 23.4.2021. ABC News. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  24. America's Changing Religious Landscape (Arkistoitu – Internet Archive) 12.5.2015 Pew Research Center

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]