Dan Andersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dan Andersson
Henkilötiedot
Syntynyt6. huhtikuuta 1888
Taalainmaa
Kuollut16. syyskuuta 1920 (32 vuotta)
Tukholma
Kansalaisuus ruotsalainen
Ammatti runoilija, kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Dan Andersson (oik. Daniel Andersson; 6. huhtikuuta 1888 Taalainmaa – 16. syyskuuta 1920 Tukholma) oli ruotsalainen työläiskirjailija ja runoilija.

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andersson varttui köyhissä oloissa Skattelösbergin kylässä Taalainmaalla, jossa hänen isänsä Adolf Andersson toimi kansakoulunopettajana. Myös äiti Augusta Scherp oli aiemmin toiminut opettajana. Skattelösberg sijaitsee Taalainmaan Finnmarkenissa eli suomalaismailla, joita metsäsuomalaiset aikoinaan asuttivat. Dan Anderssonin suvussa metsäsuomalaisia oli isän puolella, äiti oli vallonisukua. Nuorena Andersson teki sekalaisia töitä muun muassa metsätyömiehenä ja opettajana.

Vuosina 1914–1915 Andersson opiskeli Brunnsvikin kansankorkeakoulussa ja julkaisi vuonna 1914 ensimmäisen teoksensa. Hänen teostensa aiheena oli yleensä työväestön kurjat olot, mutta runoudessaan hän laajensi aihepiiriään myös yli työläiskirjallisuuden lajityypin rajojen. Vuosina 1917–1918 hän työskenteli toimittajana göteborgilaisessa Ny tid -lehdessä ja käänsi ruotsiksi Charles Baudelairen ja Rudyard Kiplingin tekstejä. Vuonna 1918 hän avioitui kansakoulunopettajatar Olga Turessonin kanssa, jonka veli trubaduuri Gunnar Turesson myöhemmin lauloi ja sävelsi hänen runojaan.

Anderssonin ura katkesi tapaturmaisesti, kun hänen hotellihuoneensa Tukholmassa oli myrkytetty syaanivedyllä tuholaisten takia eikä häntä varoitettu siitä riittävästi. Tytär Monika syntyi puoli vuotta isänsä kuoleman jälkeen.[1]

Tutkimusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dan Andersson -tutkijoihin kuuluu muiden muassa suomalainen kirjailija Gösta Ågren. Hän on julkaissut vuonna 1971 Dan Anderssonia käsittelevän väitöskirjan Kärlek som i allting bor[2] sekä toimittanut tämän teoksia.

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimpia kirjallisessa muodossa julkaistuja Dan Anderssonin runojen suomennoksia lienee Uuno Kailaan runokokoelmaan Uni ja kuolema (1931) sisältyvä ”Eräs vanhus” (”En gamling”).[3] Vuonna 1948 Anderssonin runoista ilmestyi Otto Varhian toimittamana suomennosvalikoima Miilunvartijan lauluja ja muita runoja.[4] Siihen sisältyy myös Kailaan suomennos, mutta muiden runojen suomentajista ei ole tietoa. Valikoimasta ilmestyi uusi painos,vuonna 1981[4] mutta suomennosten kieltä on kuitenkin pidetty vanhentuneena.[5][6] Joitakin suomennoksia sisältyy myös antologioihin. Näitä ovat yksi runosuomennos Aale Tynnin toimittamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta (1974)[7] ja neljä runosuomennosta Pertti Niemisen antologiassa Kuu kultainen terälehti (2008).[8][9]

Runoilijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dan Andersson muistetaan ennen kaikkea runoilijana. Anderssonin tunnettuja runoja ovat muun muassa ”Omkring tiggarn från Luossa” (”Luossan kerjäläinen”), ”Julvisa i Finnmarken” (”Joululaulu Finnmarkenissa”), ”Avskedssång till finnmarkskalden Broder Joachim” (”Veli Joachim”), ”Till min längtan” (”Kaipuulleni”) ja ”En spelmans jordafärd”. Monia hänen runoistaan on sävelletty lauluiksi, ja hän sävelsi runojaan myös itse. Anderssonin omia sävellyksiä ovat muun muassa ”Broder Joachim”, ”Till min syster”, ”En spelmans jordafärd”, ”Per Ols Per Erik” ja ”Jungman Jansson”.[10]

Muita Anderssonin runoihin lauluja säveltäneitä ovat muiden muassa Thorstein Bergman, Gunde Johansson, Gunnar Turesson, Ragnar Ågren ja Sven Lind. Ruotsissa Anderssonin runoihin tehtyjä lauluja ovat levyttäneet muiden muassa Thorstein Bergman, Gunde Johansson, Hootenanny Singers, Rolf Wikström, Staffan Hällstrand, Pär Sörman, Sofia Karlsson ja Dan Viktor. Laulujen suomentajia ovat olleet muiden muassa Kyllikki Solanterä, Sauvo Puhtila, Aappo I. Piippo ja nimimerkki V. Arti (K. V. Valve).[10]

Suomenkielisiä käännöksiä Dan Anderssonin lauluista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisiä Dan Anderssonin lauluista koostuvia albumeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Esa Niemitalo: Laulelmia suomalaismetsistä (useimpien laulujen suomennokset Aappo I. Piippo), 1977
  • Hector: Ruusuportti (laulujen suomennokset Hector ja Tommy Tabermann), 1979
  • Dick Granroth: Soittoniekka (laulujen suomennokset Merja-Riitta Stenros ja Aappo I. Piippo), 1985 (julkaistu vain kasettina)
  • Martti Kadenius: Villihanhet, 1995 (ei saatavana, julkaistiin kirjailija Kalle Päätalon 75-vuotisjuhlan kunniaksi)
  • Finnforest Guerrillas: Luossan Kerjäläinen, 2020 (suomennokset Atte von Wright, sävellykset Antti Raekallio)

Ruotsinkielisiä Dan Anderssonin lauluista koostuvia albumeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hootenanny Singers: Dan Andersson på vårt sätt, 1973
  • Thorstein Bergman:
    • Helgdagskväll i timmerkojan, 1967
    • Dan Andersson, diktaren och människan, 1970
    • ...högst av allt hör jag kärlekens sång, 1978
    • Dan Andersson - Thorstein Bergman, 1988
  • Dick Granroth: Omkring diktar'n från Luossa – Dick Granroth tolkar Dan Andersson, 1983
  • Sofia Karlsson: Svarta ballader, 2005

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kolarhistorier (1914)
  • Kolvaktarens visor (1915)
  • Det kallas vidskepelse (1916)
  • Svarta ballader (1917)
  • De tre hemlösa (1918)
  • David Ramms arv (1919)
  • Chi-mo-ka-ma. Berättelser från norra Amerika (1920)
  • Dan Anderssons dikter. Kommentarer Gösta Ågren (1991)

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. (Toimittanut Otto Varhia.) 1. painos 1948, 2. painos 1981.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mälarstedt, Kurt: I Dan Andersson-land Dagens Nyheter. 7.8.2008. Arkistoitu 16.12.2008. Viitattu 19.12.2008.
  2. ↑ Ågren, Gösta: Kärlek som i allting bor: Dan Anderssons liv och diktning 1916–1920. Stockholm: Zindermans, 1971.
  3. ↑ Kailas, Uuno: Uni ja kuolema. Porvoo: WSOY, 1931.
  4. ↑ a b Andersson, Dan: Miilunvartijan lauluja ja muita runoja. (Toimittanut ja elämäkerrallisella johdannolla varustanut Otto Varhia) Porvoo: WSOY, 1948.
  5. ↑ Helminen, Kaija: Dan Anderssonin Spelman ja kolme suomennosta. TAIte, 2001, nro 2, s. 24–27.
  6. ↑ Lehtinen, Jyrki: Dan Andersson -käännöksistä. TAIte, 2001, nro 3, s. 26–27.
  7. ↑ Andersson, Dan: ”Kevään tuntu ("Vårkänning")”, Tuhat laulujen vuotta: Valikoima länsimaista lyriikkaa. (Toimittanut ja suomentanut Aale Tynni) Porvoo: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06216-2
  8. ↑ Andersson, Dan: ”=Minulla on rohkeutta ("Jag har mod..."), Nuori isä puhuu ("En ung fader talar"), Hanhet muuttavat ("Gässen Flytta"), Tie ("En väg...")”, Kuu kultainen terälehti: Runosuomennoksia, s. 27, 42, 122–123. (Suomentanut Pertti Nieminen) Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23007-6
  9. ↑ Tuomela Leena: Vaihteeksi länsimaistakin runoutta. Ilkka, 30.11.2008. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ a b Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Burman, Eva – Eriksson, Henry: I Dan Anderssons fotspår: Strövtåg i Grangärde finnmark. Stockholm: Bonniers, 1979. ISBN 91-0-042894-9
  • Ågren, Gösta: Kärlek som i allting bor: Dan Anderssons liv och diktning 1918–1920. (Diss) Stockholm: Stockholms universitet, 1971.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dan Andersson.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dan_Andersson&oldid=22760986”