Bodben luostari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bodben luostari.
Uusi kirkko

Bodben Pyhän Yrjön luostari (georg. ბოდბის წმინდა გიორგის მონასტერი, Bodbis ts'minda Giorgis monasteri) on ortodoksinen luostarikompleksi ja Bodben piispojen istuin kaksi kilometriä Sighnaghin kaupungista Kakhetin alueella Georgiassa. Luostari rakennettiin alun perin 800-luvulla, mutta sitä on myöhemmin muunneltu huomattavasti, erityisesti 1600-luvulla. Bodbe toimii nykyään nunnaluostarina, ja se on yksi Georgian tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista, sillä se liitetään Pyhään Ninoon, joka käännytti georgialaiset kristinuskoon 300-luvulla ja jonka pyhäinjäännöksiä säilytetään Bodbessa.

Maisema ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bodben luostari sijaitsee korkeiden sypressipuiden keskellä jyrkällä kukkulanrinteellä, jolta avautuvat näkymät Alazani-joen laaksoon ja Suurelle Kaukasukselle.

Nykyinen kirkko, joka on kolmilaivainen basilika ja jossa on kolme ulkonevaa apsista, rakennettiin alun perin 800- ja 1000-lukujen välillä. Sitä on muutettu sen jälkeen huomattavasti. Sekä ulko- että sisämuurit on rapattu, ja niissä on jälkiä 1600- ja 1800-luvuilla tehdyistä restaurointitöistä. Se koostuu pienestä hallikirkosta, jossa on Pyhän Ninon haudan päälle rakennettu apsis ja joka on liitetty suurempaan, käytävälliseen basilikaan. Vapaana seisova, kolmikerroksinen kellotorni rakennettiin vuosina 1862–1885. Osa basilikaa ympäröivästä 1600-luvun muurista tuhottiin ja aiempi alkuperäinen muuri restauroitiin vuonna 2003.

Noin kolmen kilometrin päähän luostarista rakennettiin 1990-luvulla pieni Pyhän Zabulonin ja Pyhän Sosanan kappeli Pyhän Ninon lähtelle, joka syntyi paikallisen legendan mukaan Ninon rukouksien kautta ja jolla uskotaan olevan parantavia voimia.

Bodbe vuonna 1905.
Pyhiinvaeltajia Pyhän Ninon lähteellä.

Georgialaisen perinteen mukaan Pyhä Nino vetäytyi Bodben rotkoon Kakhetissa, jossa hän kuoli noin 338–340, todistettuaan georgialaisten kääntymistä kristinuskoon. Kuningas Mirian III:n käskystä (hallitsi 284–361) rakennettiin pieni luostari Ninon hautapaikalle. Luostari sai osakseen erityistä arvostusta myöhäiskeskiajalla. Sitä suosivat etenkin Kakhetin kuninkaat, jotka tekivät luostarista kruunajaispaikkansa. Šaahi Abbas I:n joukot tuhosivat luostaria vuonna 1615, ja kuningas Teimuraz I (hallitsi 1605–1648) korjautti sen. Luostarielämän elpyessä Bodbeen avattiin teologinen koulu. Luosarissa toimi myös yksi suurimmista uskonnollisten kirjojen varastoista Georgiassa, ja siellä asui useita uskonnollisia kirjailijoita ja kirjureita.

Sen jälkeen kun Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuonna 1801 Bodben luostari jatkoi kukoistustaan metropoliitta Johannes Maqašvilin johdossa ja se nautti tsaari Aleksanteri I:n suojelusta. Vuonna 1823 luostaria korjattiin ja se koristeltiin seinämaalauksilla. Kun Johannes kuoli vuonna 1837, Georgiassa vuodesta 1810 toiminut venäläinen ortodoksinen eksarkaatti lakkautti luostarin ja teki siitä seurakuntakirkon. Seuraavina vuosikymmeninä luostari ajautui huonoon kuntoon, mutta 1860-luvulla arkkimandriitta Makari (Batatašvili) alkoi jälleen restauroida sitä ja perusti laulukoulun. Mihail Sabinin uudisti kappelin, jossa säilytetään Pyhän Ninon jäänteitä, 1880-luvulla. Vuonna 1889 Bodbessa vieraili tsaari Aleksanteri III, joka avasi Bodbeen nunnaluostarin. Henkiin herätetyssä luostarissa pidettiin myös koulua, jossa opetettiin ompelua ja maalaamista.

Vuonna 1924 neuvostohallinto sulki luostarin ja muutti sen sairaalaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Bodbe aloitti uudelleen toimintansa luostarina. Restaurointitöitä tehtiin vuosina 1990–2000, ja niitä jatkettiin vuonna 2003.