Berliinin valtionkirjasto
| Berliinin valtionkirjasto | |
|---|---|
| Staatsbibliothek zu Berlin | |
 Unter den Lindenin kirjastotalon julkisivu. |
|
| Sijainti | Berliini, Saksa |
| Tyyppi | yleiskirjasto |
| Perustettu | 1661 |
| Kokoelman koko | yli 10 miljoonaa kirjaa ja mm. 2,7 miljoonaa mikrofilmiä ja yli miljoona karttaa |
| Lainauksia vuodessa | n. 1,2 miljoonaa |
| Johtaja | Barbara Schneider-Kempf |
| Kotisivut | |
Berliinin valtionkirjasto (saks. Staatsbibliothek zu Berlin) on Saksan pääkaupungissa Berliinissä toimiva kirjasto, joka on yksi maailman suurimmista. Se on entinen Preussin kuninkaallinen kirjasto, jota ylläpitää nykyisin Preussin kulttuuriperinnön säätiö (Stiftung Preußischer Kulturbesitz). Kylmän sodan aikana kirjasto jakautui kahtia, minkä peruina sillä on edelleen Berliinissä kaksi toimipistettä: vanha kirjastotalo Unter den Lindenillä (Unter den Linden 8) ja uusi Kulturforumilla (Potsdamer Strasse 33).
Historia ja rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjaston perusti Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm vuonna 1661, ja se sijaitsi aluksi Berliinin kaupunkilinnan apteekkisiivessä. Kirjaston ensimmäinen oma rakennus oli vuonna 1780 Opernplatzille (nykyinen Bebelplatz) valmistunut vanha kirjastotalo eli Alte Bibliothek. Kirjastoon oli aluksi pääsy vain Preussin hovin jäsenillä ja valikoiduilla oppineilla, mutta Humboldt-yliopiston perustamisen yhteydessä vuonna 1810 se avattiin myös opiskelijoille. Korkeatasoinen kirjasto auttoi yliopistoa kohoamaan Saksan ja Euroopan johtavien joukkoon.[1]
Vanhan kirjastotalon käytyä ahtaaksi rakennettiin vuosina 1903–1914 Ernst von Ihnen suunnittelema uusi kirjastorakennus Unter den Lindenin vastakkaiselle puolelle. Paikalta purettiin barokkityylinen, vuonna 1743 valmistunut Preussin tiede- ja taideakatemian vanha rakennus.[1] Uusbarokkia edustanut monumentaalinen kirjastorakennus täytti kokonaisen korttelin, ja sen suuren lukusalin kupoli oli suurempi kuin Berliinin tuomiokirkossa.[2] Alkuperäinen kupoli ja lukusali tuhoutuivat toisen maailmansodan pommituksissa vuonna 1941.[3][2] Päätykolmion veistos on kuvanveistäjä Hermann Feuerhahnin tekemä.[2]
Preussin valtionkirjasto oli toiseen maailmansotaan saakka maailman merkittävimpiä kirjastoja. Sodan aikana kirjaston kokoelmia evakuoitiin syksystä 1941 alkaen pommituksilta turvaan luostareihin ja linnoihin eri puolille Saksaa. Sodan jälkeen Saksan itäiselle miehitysvyöhykkeelle jääneet kokoelmat palautettiin alkuperäisiin tiloihinsa Itä-Berliiniin, kun taas läntisen miehitysvyöhykkeen alueella olleista muodostettiin kilpaileva valtionkirjasto Länsi-Berliiniin. Sille valmistui vuosina 1967–1978 Hans Scharounin suunnittelema kirjastorakennus Kulturforumille, aivan Berliinin muurin vierelle. Kokoelmat yhdistettiin Saksojen yhdistymisen jälkeen vuonna 1992 ja jaettiin uudelleen kahden toimipisteen kesken. Nykyisin Unter den Lindenin vanha kirjasto on valtionkirjaston ennen vuotta 1945 ilmestyneen kirjallisuuden tutkimuskirjasto, kun taas Kulturforumin rakennus on sitä uudemman kirjallisuuden lainaus- ja tiedonhakukirjasto.[1] Joitain sodan aikana Saksan valtakunnan itäosiin evakuoituja kokoelmia jäi pysyvästi Puolaan ja entisen Neuvostoliiton maihin, eikä niitä ole palautettu.[4]
Sodassa kärsinyttä Unter den Lindenin kirjastotaloa kunnostettiin eri vaiheissa DDR:n aikana. Pommituksissa raunioitunut lukusali purettiin kokonaan vuonna 1965 ja sen kohdalle rakennettiin kokoelmien varastoimiseen tarkoitettuja torneja.[2][3] Tornirakennelma ei sopinut yhteen rakennuksen muun ulkonäön kanssa, ja se päätettiin purkaa 2000-luvulla.[3] Arkkitehti HG Merz suunnitteli sen tilalle historiallista ja modernia tyyliä yhdistelevän lasiseinäisen lukusalin.[4][3] Myös 35-metrinen pääkupoli rakennettiin uudestaan. Rakennustyöt valmistuivat vuonna 2019, mutta koronaviruspandemian vuoksi uudet avajaiset lykkäytyivät tammikuuhun 2021. Kunnostustyöt venyivät kestämään lähes 15 vuotta ja maksamaan 470 miljoonaa euroa. Kirjasto oli sinä aikana toiminnassa, poikkeuksena pandemia-aika. Alkuperäisestä lukusalista on jäljellä suuri seinäkello, joka selvisi vuosien 1941 ja 1944 pommituksista.[3]
Toiminta ja kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjasto pyrkii olemaan yleiskirjasto, joka kokoaa tutkimuksen kannalta hyödyllistä kirjallisuutta kaikilta aloilta, kaikista maista ja kaikilla kielillä. Se on nykyään saksankielisen kielialueen tärkein tutkimuskirjasto.[4] Sitä ylläpitää Preussin kulttuuriperinnön säätiö, ja se saa rahoituksensa Saksan valtiolta sekä osavaltioilta.[5] Lainoja tehdään noin 1,2 miljoonaa vuosittain.[4]
Kirjaston kokoelmat käsittävät yli 11 miljoonaa kirjaa, joista yli 200 000 on harvinaisuuksia. Lisäksi kokoelmiin kuuluu yli 13 miljoonan kuvan kuvakokoelmat, 2,7 miljoonaa mikrofilmiä, yli miljoona karttaa ja kartastoa, lähes puoli miljoonaa painettua nuottijulkaisua, yli 320 000 käsin kirjoitettua tekstiä, 180 000 sanomalehden numeroa, 25 000 aikakausjulkaisua tai julkaisusarjaa, yli 42 000 itämaista ja yli 18 000 länsimaista käsikirjoitusta, noin 4 600 inkunaabelia ja yli neljätuhatta tietokantaa.[5][4] Kokoelmissa on joitain arvokkaita harvinaisuuksia, kuten Ludvig Saksalaisen Psalttari 800-luvulta, Nicolaus Cusanuksen Saksan kartta vuodelta 1491, kappale Gutenbergin Raamattua sekä monien tunnettujen musiikkiteosten alkuperäiskäsikirjoitukset, joukossa Johann Sebastian Bachin Matteus- ja Johannes-passiot ja Ludwig van Beethovenin 5. ja 9. sinfonia.[4] Wolfgang Amadeus Mozartin alkuperäiskäsikirjoitusten kokoelma on maailman laajin.[5] Kokoelmien vanhin käsikirjoitus on Raamatun sananlaskujen kirjan koptilainen koodeksi 200-luvulta, ja vanhin painettu kirja on eräs 700-luvulta peräisin oleva japanilainen buddhalainen teksti.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 158, 172. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.
- ↑ a b c d Staatsbibliothek & Universitätsbibliothek & Akademie der Wissenschaften (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi) Denkmale in Berlin: Denkmaldatenbank. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ a b c d e Annabelle Steffes-Halmer: Berlin State Library reopens after long pause (englanniksi) Deutsche Welle 25.1.2021. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ a b c d e f g About the library (englanniksi) Berliinin valtionkirjasto (Internet Archive). Viitattu 28.7.2014.
- ↑ a b c Facts and Figures (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Berliinin valtionkirjasto. Viitattu 15.4.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Berliinin valtionkirjasto Wikimedia Commonsissa
- Kirjaston kotisivu (saksaksi)