Batman (vuoden 1989 elokuva)
| Batman | |
|---|---|
 Elokuvan teatterijuliste vuodelta 1989. |
|
| Ohjaaja | Tim Burton |
| Käsikirjoittaja |
Sam Hamm Warren Skaaren |
| Perustuu | Bob Kanen sarjakuvahahmo Batmaniin |
| Tuottaja |
Peter Guber Jon Peters Benjamin Melniker Michael Uslan |
| Säveltäjä | Danny Elfman |
| Kuvaaja | Roger Pratt |
| Leikkaaja | Ray Lovejoy |
| Tuotantosuunnittelija | Anton Furst |
| Pääosat |
Michael Keaton Jack Nicholson Kim Basinger Robert Wuhl Pat Hingle Billy Dee Williams Michael Gough Jack Palance |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
Warner Bros. PolyGram Filmed Entertainment The Guber-Peters Company |
| Levittäjä |
InterCom Warner Bros. Netflix |
| Ensi-ilta |
 23. kesäkuuta 1989[1] 20. lokakuuta 1989 |
| Kesto | 126 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 48 000 000 dollaria |
| Tuotto | 411 348 924 dollaria[2] |
| Seuraaja | Batman – paluu |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Batman on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva. Elokuva pohjautuu DC Comicsin sarjakuvissa esiintyvään Bob Kanen ja Bill Fingerin luomaan sarjakuvahahmo Batmaniin. Elokuvan on ohjannut Tim Burton ja sen pääosassa esiintyy Michael Keaton miljardööri Bruce Waynena, joka jouduttuaan orvoksi rikollisen surmatessa hänen vanhempansa vannoo kostoa kaikkea rikollisuutta kohtaan ja ryhtyy kotikaupunkinsa Gotham Cityn suojelijaksi alter egonaan Batmanina. Elokuvan muissa päärooleissa esiintyvät Jack Nicholson pääkonna Jokerina, Kim Basinger Bruce Waynen naisystävä ja reportteri Vicki Valena, Billy Dee Williams Gotham Cityn piirisyyttäjä Harvey Dentinä, Pat Hingle poliisipäällikkö James Gordonina ja Michael Gough Bruce Waynen hovimestari Alfred Pennyworthina.
Elokuvaa kuvattiin Pinewood Studios-elokuvastudiolla vuoden 1988 lokakuusta vuoden 1989 tammikuuhun.[3][4] Elokuvan budjetti oli keskimäärin 48 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Batman sai ensi-iltansa kotimaansa elokuvateattereissa 23. kesäkuuta 1989 ja se keräsi kansainvälisesti yli 411 miljoonan dollarin lipputulot.[1][2] Elokuva palkittiin myös parhaan lavastuksen Oscar-palkinnolla vuoden 1990 Oscar-gaalassa.[5] Jack Nicholson oli roolisuorituksensa johdosta ehdolla myös parhaan miespääosan Golden Globeen ja elokuva oli ehdolla yhteensä kuuteen BAFTA- ja viiteen Saturn-palkintoon.[5]
Batman sai kolme jatko-osaa: Batman – paluu (1992), Batman Forever (1995) ja Batman & Robin (1997). Tim Burton ohjasi edellä mainituista jatko-osista ainoastaan Batman – paluun, ja kaksi seuraavaa hänen sijastaan ohjasi Joel Schumacher.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bruce Wayne viettää kaksoiselämää; toisessa elämässään hän on kartanossa hovimestarinsa Alfredin kanssa asuva miljonääri ja toisessa hän taistelee Gotham Cityn rikollisuutta vastaan Batmanina. Batman saa vastaansa psykopaattisen Jokerin, joka haluaa päästä rikollisuuden huipulle. Pakkaa sekoittaa myös se, että Jokerilla on myös romanttisia aikomuksia Brucen tyttöystävän Vicky Valen suhteen ja että Bruce tajuaa Jokerin liittyvän jotenkin hänen traagiseen lapsuuteensa.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Michael Keaton | … | Bruce Wayne/Batman |
| Jack Nicholson | … | Jack Napier/Jokeri |
| Pat Hingle | … | James Gordon |
| Michael Gough | … | Alfred Pennyworth |
| Billy Dee Williams | … | Harvey Dent |
| Kim Basinger | … | Vicki Vale |
| Robert Wuhl | … | Alexander Knox |
| Jack Palance | … | Carl Grissom |
| Jerry Hall | … | Alicia Grissom |
| William Hootkins | … | Max Eckhardt |
| Lee Wallace | … | Gotham Cityn pormestari |
| David Baxt | … | Thomas Wayne |
| Sharon Holm | … | Martha Wayne |
Roolitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Batmanin rooliin olivat ehdolla muun muassa Alec Baldwin, Charlie Sheen, Bill Murray, Mel Gibson, Pierce Brosnan ja Tom Selleck ennen kuin Michael Keaton sai roolin. Myös Batmania 1960-luvulla televisiosarjassa esittänyt Adam West halusi esittää Batmania jälleen, mutta ei saanut roolia.
Tim Burton halusi alun perin Michelle Pfeifferin esittämään Bruce Waynen naisystävää Vicki Valea. Pfeiffer esitti jatko-osassa Batman – paluu Kissanaista. Sean Youngin piti alun perin esittää Vicki Valea mutta rooli meni lopulta Kim Basingerille, koska Young loukkasi itsensä kuvatessaan kohtausta, jossa hän ratsastaa hevosella Waynen kanssa. Kyseinen kohtaus poistettiin tämän jälkeen käsikirjoituksesta.
Jokerin roolin olivat ehdolla muun muassa Willem Dafoe, David Bowie, John Lithgow, James Woods, Tim Curry ja Robin Williams ennen kuin Jack Nicholson sai roolin.
Alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli mukana Robin ja Ricky Addison Reedin piti esittää häntä. Hahmo poistettiin ja Reed menetti roolin. Ennen Reediä Robinin rooli oli alun perin suunniteltu Kiefer Sutherlandille. Sutherland kuitenkin kieltäytyi roolista identiteettisyiden takia. Robin on mukana kolmannessa osassa nimeltä Batman Forever, jossa häntä esittää Chris O’Donnell.
Michael Jacksonin piti alun perin kirjoittaa elokuvaan lauluja. Ne teki hänen sijastaan Prince.
Muissa medioissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Batmanin julkaisuvuonna 1989 ilmestyi elokuvaan perustuva NES-videopeli Batman: The Video Game, joka sai samaiselle alustalle myös jatko-osan Batman: Return of the Jokerin. Lisäksi DC Comics julkaisi Batman-elokuvaspesiaalisarjakuvalehden.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Batman (1989) - Release Info Internet Movie Database. Viitattu 12.10.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Batman (1989) - Box Office Mojo Box Office Mojo. Viitattu 12.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Batman (1989) - Filming Locations Internet Movie Database. Viitattu 12.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Batman (1989) - Box Office & Business Internet Movie Database. Viitattu 12.10.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Batman (1989) - Awards Internet Movie Database. Viitattu 12.10.2013. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Steinbock, Dan: ”Näin nousi Lepakkoluola. Megaelokuva ja markkinoinnin maaginen voima”, Elävän kuvan vuosikirja 1990, s. 30–56. (Toim. Matti Apunen) Suomen elokuva-arkisto, Suomen elokuvasäätiö, Valtion Painatuskeskus, 1990. ISBN 951-861-951-4
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku |
|
| 2010-luku |
|