Teräsmies ja uhka auringosta
Teräsmies ja uhka auringosta | |
---|---|
Superman IV: The Quest for Peace | |
Ohjaaja | Sidney J. Furie |
Käsikirjoittaja |
|
Perustuu | Jerry Siegelin ja Joe Shusterin luomaan Teräsmies-sarjakuvahahmoon |
Tuottaja | |
Säveltäjä | |
Kuvaaja | Ernest Day |
Leikkaaja | John Shirley |
Tuotantosuunnittelija | John Graysmark |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
Tuotantoyhtiö | |
Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
Ensi-ilta | 24. heinäkuuta 1987 |
Kesto | 90 min. |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 17 000 000 $ (arvio) |
Edeltäjä | Teräsmies III |
Seuraaja | Superman Returns |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Teräsmies ja uhka auringosta (Superman IV: The Quest for Peace) on yhdysvaltalainen vuonna 1987 ensi-iltansa saanut supersankarielokuva, jonka on ohjannut Sidney J. Furie ja kirjoittanut Lawrence Konner ja Mark Rosenthal. Elokuva perustuu DC Comicsin hahmoon Supermaniin ja Christopher Reeven kehittämään tarinaan.[1] Elokuvan pääosissa nähdään Reeve, Gene Hackman, Jackie Cooper, Marc McClure, Jon Cryer, Sam Wanamaker, Jim Broadbent, Mariel Hemingway, ja Margot Kidder.
Se on Superman-elokuvasarjan viides elokuva (seuraten vuoden 1984 Supertyttö-elokuvaa) ja on jatko-osa elokuvalle Teräsmies III. Se on sarjan ensimmäinen elokuva, jossa tuottajat Alexander ja Ilya Salkind eivät oleet mukana.[2] Tämän neljännen tuotti halvempiin elokuvatuotantoihin keskittynyt kaksikko Menahem Golan ja Yoram Globus, ja heidän elokuvatuotantofirmansa Cannon Films. Elokuva merkitsee myös Reeven viimeistä esiintymistä Supermanina, joka suostui palaamaan vastineeksi suuresta palkasta ja ydinaseriisuntaa edistävästä tarinasta.[3]
Vähän ennen elokuvan tuotantoa elokuvan tuottaja Cannon Group joutui vakaviin talousongelmiin, joka pakotti huomattavia budjettileikkauksia. Myös 40 minuuttia materiaalia poistettiin negatiivisten testinäytösten jälkeen.[4][5]
Julkaisun jälkeen kriitikot ja fanit halveksuivat sitä laajalti. Arvostelijat vetosivat huonoihin erikoistehosteisiin, epäjohdonmukaisuuksiin ja juonenaukoihin. Elokuvaa on usein kutsuttu yhdeksi kaikkien aikojen huonoimmista elokuvista. Muita Teräsmies-elokuvia ei julkaistu ennen Superman Returnsia vuonna 2006.
Tiivistelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samalla kun Clark Kent (Christopher Reeve) jatkaa maailman pelastamista Teräsmiehenä, mm. pelastaen venäläisen avaruusaseman miehistön kuolemalta, hänen vihollisensa Lex Luthor (Gene Hackman) lojuu edelleen vankilassa ja määrätään louhostöihin.
Palattua maahan, Clarkille esiintyy omia vaikeuksia, kun hänen työpaikkansa, "Daily Planet"-lehden, ostaa tuulinen David Warfield (Sam Wanamaker), joka haluaa muuttaa perinteisen sanomalehden tabloidiksi. Perry White (Jackie Cooper) erotetaan päätoimittajan tehtävästä, ja Warfieldin tytär Lacy (Mariel Hemmingway) tulee hänen tilalleen ja ihastuu välittömästi Clarkiin, jonka kimppuun hän välittömästi heittäytyy - Lois Lanen (Margot Kidder) suureksi tyytymättömyydeksi.
Saatuaan kirjeen pojalta, joka halusi lopettaa ydinsodan mahdollisuuden, Teräsmies päättää tuhota kaikki maailman ydinaseet ja heittää ne aurinkoon. Sillä välin Lenny Luthor (Jon Cryer) vapauttaa setänsä Lex Luthorin vankilasta. Kaksikko varastaa hiuksen, jonka Teräsmies lahjoitti museolle. Luthor käyttää hiusten sisältämää DNA:ta laitteen luomiseen ja piilottaa sen ydinaseeseen. Kun Teräsmies pudottaa tämän pommin aurinkoon, tähden energia luo olennon, jolla on Kryptonin tason voimia, nimeltä Nuclear Man (Mark Pillow). Nuclear Man:in avulla, Lex Luthorin kykenee toteuttaamaan rikollisimmat suunnitelmansa täysin vapaasti.[6]
Roolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Christopher Reeve | … | Teräsmies / Clark Kent |
Gene Hackman | … | Lex Luthor, Nuclear Man (ääni) |
Jackie Cooper | … | Perry White |
Marc McClure | … | Jimmy Olsen |
Jon Cryer | … | Lenny |
Sam Wanamaker | … | David Warfield |
Mariel Hemingway | … | Lacy Warfield |
Mark Pillow | … | Nuclear Man |
Margot Kidder | … | Lois Lane |
Damian McLawhorn | … | Jeremy |
William Hootkins | … | Harry Howler |
Jim Broadbent | … | Jean Pierre Dubois |
Stanley Lebor | … | kenraali Romoff |
Don Fellows | … | Levon Hornsby |
Robert Beatty | … | Yhdysvaltain presidentti |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reeve esitti tarinan, joka keskittyi ydinasekilpailuun protestina Reykjavikin huippukokouksen epäonnistumisesta ja presidentti Ronald Reaganin armeijan lisääntymisestä ja skeptisyydestä asevalvontaa kohtaan.[3]
Arvioita ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano sanoo näyttelijöiden pelastavan elokuvan naiivin juonen. Hän antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[7]
Vuonna 2010, Empire-lehden lukijat äänestivät elokuvan sijalle 40 lehden "50 kaikkien aikojen huonoimman elokuvat"-listalla.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kehr, Dave: It's A Bird, It's A Plane -- It's A Bad Film. Chicago Tribune, 27.7.1987. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Easton, Nina J.: 'Superman' Lawsuit Trial Date Set for April 16. Los Angeles Times, 1.2.1990. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Mills, Bart: And Now . . . Mighty 'Superman IV' To The Rescue 27.7.1987. Los Angeles Times. Arkistoitu 9.10.2013. Viitattu 29.9.2013.
- ↑ https://catalog.afi.com/Film/57838-SUPERMAN-IVTHEQUESTFORPEACE?sid=25294c53-7642-454a-8c77-95a143365b5c&sr=6.600077&cp=1&pos=0
- ↑ https://uk.movies.yahoo.com/what-happened-to-superman-iv%E2%80%99s-nuclear-man--153703667.html?guccounter=1&guce_referrer=aHR0cHM6Ly9lbi53aWtpcGVkaWEub3JnLw&guce_referrer_sig=AQAAAJEYu028b3VrvN_xuQY-EHIsmc8ADYXJ301mpjrQoT0PK7FWKl3KmsaDO8JxV1SD1MHpYbPiozGShEXORv44rWHF3B1WcGD98Z__cdEzxKSgLFv-x2QOLiVOlsWmQvCOFYNSPW-jnEMQoBe4iDP27MW4UKvv5lw9P9OTgq1PJuKH
- ↑ https://www.allmovie.com/movie/v140748/
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
- ↑ The 50 Worst Movies Ever. Empire magazine, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.