Axel Gyldén
Clas Axel Gyldén (15. joulukuuta 1879 Viipuri – 4. lokakuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli useita jugend-tyylisiä rakennuksia Viipuriin.
Henkilöhistoria ja ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gyldénin vanhemmat olivat lääninagronomi Axel Gyldén (1838–1915) ja Antonia Sofia Hausen. Hänen isoisänsä oli maanmittaushallituksen ylijohtaja Claes Wilhelm Gyldén[1]. Gyldén pääsi ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta 1899 ja suoritti arkkitehtitutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1903. Gyldén oli valmistuttuaan työssä apulaisena Gesellius, Lindgren & Saarisen arkkitehtitoimistossa sekä Nyström, Petrelius & Penttilän toimistossa. Vuonna 1906 hän muutti Viipuriin ja perusti sinne arkkitehtitoimiston arkkitehti Uno Ullbergin kanssa. Yhteistyö jatkui vuoteen 1909 saakka, jonka jälkeen Gyldén piti toimistoa omissa nimissään. Hän opetti myös tyylioppia ja sommittelua Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa.
Axel Gyldén oli naimisissa vuodesta 1909 Hulda Gunnel Grotenfeltin kanssa. Gyldénin sisar oli kuvanveistäjä Eva Gyldén.
Töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1907 Ruhtinas Obolenskin huvila Vuoksenniskalla, nykyinen Saimaanhovi, alkuperäisen uusbarokkityylisen rakennuksen ulkoasua muutettu perusteellisesti 1952–1954 tehdyssä korjauksessa (Uno Ullbergin kanssa) [2]
- 1908 Kulmahalli Torkkelin- ja Punaisenlähteen kadun kulmassa, Viipuri, purettu 1930-luvun lopulla (Uno Ullbergin kanssa)
- 1909 Hackman & Co:n toimisto- ja asuinrakennus Pohjoisvallin ja Piispankadun kulmassa, Viipuri (Uno Ullbergin kanssa)
- 1910 Thesleffin talo, Pohjoisvallikatu 19, Viipuri
- 1911 Hovioikeudenneuvos Uno Gaddin jugendhuvila Pirttikallio, Ruokolahti, Haloniemi[3]
- 1912 Eden oy:n liike- ja asuintalo, Vaasankatua 13, Viipuri
- 1912 Varatuomari Fritz Wiikin huvila Rantalinna, Ruokolahti, Haloniemi[3]
- 1914 Konkkalan parantola Kärstilänjärven pohjoisrannalla
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otto-Ivar Meurman : Viipurin arkkitehdit, Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 2, Helsinki 1977, Gyldénistä elämäkerta s. 124–128 (Arkistoitu – Internet Archive)
- GYLDÉN Klas Axel. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gyldén Axel. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Rakennettu kulttuuriympäristö, Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2, s. 129 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt : Ruokolahden Haloniemen huvilat
| ||||||||||||||
