Uno Ullberg
Uno Werner Ullberg (15. helmikuuta 1879 Viipuri – 12. tammikuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1] Arkkitehtina Ullberg on tunnettu nimenomaan funktionalistina. Pääosa hänen töistään on jäänyt luovutetulle alueelle Viipurin Karjalaan. Muualle Suomeen hän teki pääasiassa sairaaloita toimiessaan Lääkintöhallituksen arkkitehtina.[2]
Henkilöhistoria ja ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uno Ullbergin vanhemmat olivat maalarimestari Carl Johan Ullberg ja Hulda Augusta Gallen. Hänen äidinkielensä oli ruotsi.[3] Ullbergin ensimmäinen puoliso vuodesta 1909 oli näyttelijä Maria (Maiju) Ranta (1882–1917). Heillä oli kaksi tytärtä, huonekalusuunnittelija Thuja (Tuja) Maria Kirkkala (k. 1944) ja Kirsi Sorella Ullberg. Uno Ullbergin toinen puoliso oli vuodesta 1919 Johanna Elisabeth (Moen) Clementson-Granström (1874–1957).
Ullberg tuli ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta 1898. Hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1903. Opiskeluaikanaan hän teki tutkimusmatkan Itä-Karjalaan yhdessä opiskelutoveriensa Jalmari Kekkosen ja Alarik Tawaststjernan kanssa. Suomen muinaismuistoyhdistys julkaisi matkasta myöhemmin teoksen Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta kahden puolen rajaa. Valmistumisensa jälkeen Ullberg toimi piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän arkkitehtitoimistoissa.[1][2]
Vuonna 1906 Ullberg perusti Viipuriin toimiston C. A. Gyldénin kanssa, jonka tärkeimpiä töitä oli Hackmanin liiketalo Viipurissa. Oman toimiston Viipuriin Ullberg perusti 1909 ja hän piti sitä vuoteen 1932 saakka. Hän suunnitteli Viipuriin ja lähiympäristöön huomattavan määrän liike- ja toimistorakennuksia. Tunnetuimpia töitä tuolta ajalta ovat Viipurin taidemuseo ja Pyöreän tornin muutostyöt kahvilaksi. Vuosina 1932–1936 Ullberg toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina Väinö Keinäsen jälkeen ja ennen Ragnar Ypyää.[1][2]
Ullberg muutti Helsinkiin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi vuonna 1936. Tässä virassaan hän suunnitteli lukuisia sairaaloita ja parantoloita ympäri Suomea. Hän osallistui politiikkaan Ruotsalaisen kansanpuolueen riveissä mm. Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 1914. Helsingissä asuessaan Ullberg kuului Suomen Arkkitehtiliiton hallitukseen ja oli liiton hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 1938 saakka.[3][2] Ullberg kuoli Helsingissä 64-vuotiaana, ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle; hautakiven suunnitteli Alvar Aalto.[1]
Ullbergin elämäntyötä esiteltiin kesällä 2020 Suomen arkkitehtuurimuseon näyttelyssä.[4]
Töitä Viipurissa ja Karjalassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Papulan Paviljonki, Viipuri, 1909 (paloi 1918), Axel Gyldénin kanssa
- Kauppahuone Hackman & Co:n toimisto- ja asuintalo, Viipuri, 1909, Axel Gyldénin kanssa
- Oy Karjalan liike- ja asuintalot, Viipuri, 1911 ja 1914
- Tennishalli, Viipuri, 1911
- Kauppapankin pääkonttori, Viipuri, 1912, sisäänkäynnin veistokset Felix Nylund
- Suomen Yhdyspankin liiketalo, Katariinankatu 24, Viipuri, 1911, sisäänkäynnin veistokset Hilda Flodin
- Kauppaneuvos E. V. Sellgrenin huvila Villa Sellgren Venäjänsaarella, 1913
- Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, Sortavala, 1913
- Suomen Pankin talo, Sortavala, 1915
- Starckjohannin tavaratalon muutostyöt, Viipuri, 1915
- Havi Oy:n työväen asuintalot, Havi, Viipuri, ilmeisesti 1916
- Toiminimi Fr. Richardin liiketalo, Katariinankatu 14, Viipuri, 1918
- Tohtori Heikelin Sähköparantolalaitos, Viipuri, 1920
- Toiminimi W. Dippellin liike- ja asuintalo, Harmaidenveljestenkatu 1, Viipuri, 1921
- Viipurin puhelinyhtiön talo, 1922, Paavo Uotilan kanssa
- Pyöreän tornin muutostyöt, Viipuri, 1923
- As. Oy Pamppalan kerrostalo, Viipuri, 1924
- Hackman & Co:n sokerivarasto, Karjaportinkatu, Viipuri, 1925
- As. Oy Varjo, Viipuri, 1927
- Asuintalo Suorakaide, Kannaksentie, Viipuri, 1927
- As. Oy Kellomaniemi, Sortavala, 1927
- Leo Hackmanin asuintalo, Viipuri, 1928
- Karjalan toimitalo, Viipuri, 1929
- Viipurin taidemuseo ja taidekoulu, Hovioikeudenkatu 1, 1930
- Sortavalan Säästöpankin talo, 1930
- Viipurin Panttilaitoksen talo, Luostarinkatu 2, 1931
- Viipurin diakonissalaitos, 1931
- Saksalais-ruotsalaisen seurakunnan talo, Luostarinkatu, Viipuri, 1932
- Viipurin maakunta-arkisto, Tervaniemi, 1933
- Viipurin keskusurheilukenttä, 1934
- Viipurin kaupungintalon muutostyöt, 1934
- Viipurin linja-autoaseman laajennus, 1936
- Viipurin naistensairaala, 1938
- Pitkärannan sellutehdas, ml. tehdasalueen kirkko, Pitkäranta
- Johanneksen sellutehdas, Johannes
Töitä muualla Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aleksander Lampénin talo, Punkaharju, 1932
- Outokumpu Oy:n konttori- ja klubirakennus, Outokumpu, 1937[5]
- Oulun lääninsairaala, Kontinkangas, 1938
- Kemin yleinen sairaala, Kemi, 1938[6]
- Bensowin liiketalo, Eteläesplanadi 22, Helsinki, 1940
- Helsingin sairaanhoitajatarkoulu, 1940
- Helsingin Lastenklinikka, 1946 (yhdessä Erkki Linnasalmen kanssa)[7]
- Pohjoismaiden yhdyspankki, Imatra, 1932.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henttonen, Maarit: ”Ullberg, Uno (1879–1944)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 151–152. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
- Suomen Rakennustaiteen museo. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yhteinen rakennusperintöhanke. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Meurman, Otto-Iivari (1976): Viipurin arkkitehdit, s. 86–95. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9
- ↑ a b c d 60-vuotias. Arkkitehti Uno Ullberg, Helsingin Sanomat, 15.02.1939, nro 44, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Ekman, Otto: Viborgsarkitektur levandegjort. Hufvudstadsbladet, 1.8.2020, s. 23. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 1.8.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Böök, Netta – Immonen, Kari (toim.): Uno Ullberg: Viipurin arkkitehti. Helsinki: Uno Ullberg -seura & Suomen arkkitehtuurimuseo, 2020.
- ↑ Piiparinen, Pekka: Outokummun taajaman kulttuuriympäristö, s. 33. Outokumpu: Outokummun kaivosmuseo, 2014. ISBN 978-951-98652-5-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.10.2024).
- ↑ Heljala, Minna – Seppälä, Sirkka-Liisa – Elo, Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 57. (Suomen ympäristö 15/2013) Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.4.2014).
- ↑ Tukkila, Iiro: ”Suomalaista rakennustaidetta”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 286. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uno Ullberg Wikimedia Commonsissa
- Ullberg, Uno hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
