Avokado
| Avokado | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Magnolianae |
| Lahko: | Laurales |
| Heimo: | Laakerikasvit Lauraceae |
| Tribus: | Perseeae[2] |
| Suku: | Avokadot Persea |
| Laji: | americana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Persea americana |
|
| Katso myös | |
Avokado eli hedelmäavokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen. Koska hedelmän sisällä olevaa siementä peittävä endokarppi on mehevä ja huomaamaton, avokadoa ei voida pitää luumarjana, vaan kasvitieteellisesti se on marja.[3][4][5]
Maailman suurimman, 2,19 kg painaneen avokadon kasvatti venezuelalainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna 2009.[6]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta sitä viljellään nykyisin ympäri maailman paikoissa, joissa se ilmaston ja lämpötilan puolesta on mahdollista. Ihminen on lähes ainoa eläin joka syö avokadon hedelmiä ja levittää sen siemeniä. Puulajin elinvoimaisuus on siten riippuvainen ihmisestä. Siemeniä levittivät ennen viime jääkautta myös eläimet, todennäköisesti jättiläislaiskiaiset tai norsueläimiin kuuluneet mastodontit, jotka kuitenkin kuolivat sukupuuttoon muun muassa liiallisen metsästyksen takia.[7]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvupaikan tulee olla melko tyyni ja kuohkeamultainen. Puu ei kestä pakkasia, joten sitä voidaan kasvattaa vain subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.
Viljely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.[8] Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin eteenikaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.
Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 hedelmää vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin seitsemän tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.
Avokado voidaan idättää siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se tarvitsee kuitenkin kasteluun runsaasti vettä, mitä pidetään myös kasvin eettisenä ongelmana jos sitä viljellään alueilla, joissa juomakelpoisesta vedestä on pulaa.[9]
Tuottajamaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Maa | Tuotanto tonneissa | |
|---|---|---|
| 2018 | 2005–2018 | |
| Meksiko | 2 184 663 | 1 436 864 |
| Dominikaaninen tasavalta | 644 306 | 361 930 |
| Peru | 507 517 | 266 442 |
| Indonesia | 410 094 | 287 351 |
| Kolumbia | 326 666 | 244 931 |
| Brasilia | 235 788 | 170 549 |
| Kenia | 233 933 | 158 974 |
| Yhdysvallat | 168 528 | 194 188 |
| Venezuela | 139 685 | 101 408 |
| Israel | 131 720 | 87 439 |
| Kiina | 128 743 | 110 282 |
| Etelä-Afrikka | 127 568 | 85 758 |
| Guatemala | 124 931 | 101 932 |
| Chile | 124 506 | 162 797 |
| Malawi | 92 239 | 90 268 |
| Maailma yhteensä | 6 407 171 | 4 532 366 |
Avokado ravintona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tuore avokado | |
|---|---|
 |
|
| Ravintosisältö/100 g | |
| Energiaa | 829 kJ (198 kcal) |
| Proteiinia | 2,60 g |
| Hiilihydraatteja | 0,80 g |
| sokereita | 0,70 g |
| Ravintokuitua | 6,70 g |
| Rasvaa | 19,4 g |
| josta tyydyttynyttä | 2,70 g |
| kertatyydyttymätöntä | 12,6 g |
| monityydyttymätöntä | 1,60 g |
| Vitamiinit | |
| A-vitamiini | 5,20 µg |
| B1, Tiamiini | 0,07 mg |
| B2, Riboflaviini | 0,16 mg |
| B3, Niasiini | 1,10 mg |
| B6, Pyridoksiini | 0,42 mg |
| B9, Foolihappo | 11,0 µg |
| B12, Syanokobalamiini | 0 µg |
| C-vitamiini | 10,2 mg |
| D-vitamiini | 0 µg |
| E-vitamiini | 2,10 mg |
| K-vitamiini | 20,0 µg |
| Kivennäisaineet | |
| Rauta | 0,50 mg |
| Natrium | 6,00 mg |
| Suola | 15,3 mg |
| Kalium | 400 mg |
| Magnesium | 29,0 mg |
| Kalsium | 15,0 mg |
| Fosfori | 31,0 mg |
| Sinkki | 0 mg |
| Jodi | 1,00 µg |
| Seleeni | 0,40 µg |
| Lähteet | |
|
Ravintoarvojen lähde: [11] Fineli-tietokanta (elintarvikkeen tunniste: 11057) |
|
Avokado on hyvä folaatin lähde ja siinä on on 60 prosenttia enemmän kaliumia kuin banaaneissa[12]. Avokadossa on myös paljon B-, E- ja K-vitamiinia.
Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on kertatyydyttymätöntä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä tyydyttyneen rasvan saantisuosituksesta.[13]
Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä sitruuna- tai limettimehulla. Niiden sisältämä C-vitamiini toimii hapettumista estävänä antioksidanttina. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40 °C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat entsyymit vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.
Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa voileivissä ja salaateissa.[14] Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on guacamolen perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään sushin täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. Brasiliassa ja Vietnamissa avokadoa käytetään pirtelöissä ja joskus jäätelöissäkin. Filippiineillä valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. Keski-Amerikassa hedelmiä tarjoillaan riisin kera.
Kuumennettaessa avokadoon kehittyy maun pilaavia yhdisteitä.[14]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2022 julkaistussa laajassa yhdysvaltalaisessa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen 40 gramman annos avokadoa korreloi 20 prosenttia pienemmän sydänsairastavuuden kanssa, mutta kahdeksan prosenttia suuremman aivohalvausriskin kanssa. Oliiviöljyn korvaaminen avokadolla lisäsi kuitenkin sekä aivohalvauksien että sydänsairauksien ilmaantuvuutta. Avokadon nauttiminen muiden öljyjen sijaan lisäsi aivohalvauksia 45 prosentilla samalla kun sydänsairauksien riski väheni 20 prosentilla. Majoneesin vaihtaminen avokadoon vähensi sepelvaltimotautia, mutta lisäsi aivohalvauksia. Tuloksessa huomioitiin tutkittavien iän lisäksi muun muassa alkoholin ja tupakan käyttö, liikunnan määrä ja painoindeksi, mutta ei tuloerojen vaikutusta sairastavuuteen.[15]
Avokadoa ei tulisi antaa syötäväksi eläimille, sillä se sisältää persiiniä, joka on vaarallista tai jopa tappavaa monille eläimille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua, ripulia tai sydänvikoja.[16] Ihmisille se ei ole yleensä vaarallista.
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avokadon nimi tulee espanjan kielen välityksellä nahuatlin sanasta ahuácatl, joka tarkoittaa kivestä. Avokadoa ja sen hedelmää on Suomessa joskus kutsuttu myös alligaattoripäärynäksi (engl. alligator pear).[17][18][19]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avokadoja lienee syöty Etelä-Meksikossa jo 8 000 vuotta sitten ja viljelty 7 000 vuotta sitten.[14] Ensimmäiset tiedot avokadosta Euroopassa ovat peräisin vuodelta 1519. Eurooppalaiset merimiehet käyttivät 1700-luvulla avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin Indonesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1750, Brasiliassa vuonna 1809, Palestiinassa 1908 ja Australiassa sekä Etelä-Afrikassa 1800-luvun loppupuolella.[20]
Carl Schmidt kehitti vuonna 1911 Fuerte-lajikkeen, johon Kalifornian viljely perustui monta vuotta.[20] Vuonna 1935 postinkantaja Rudolph Hass patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.[8] Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin vuonna 1926 istuttamasta ja kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna 2002.[8] Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermamainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.[20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Persea americana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Lauraceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ Frederick B. Essig: Plant Life: A Brief History, s. 162–. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-026658-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ A. W. Whiley: The Avocado: Botany, Production, and Uses, s. 30. CABI, 2002. ISBN 978-0851999784 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Storey, W. B.: What kind of fruit is the avocado? California Avocado Society 1973–74 Yearbook, 1973, 57. vsk, s. 70–71. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Guinness World Records 2017, s. 88. Sanoma Media Finland Oy, 2016. ISBN 978-951-32-4329-6
- ↑ Haamuja hedelmätiskillä Tiede. 6.6.2015. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ a b c http://whatscookingamerica.net/avacado.htm
- ↑ Avokadon suosion seuraus: Chileläinen kylä kärsii kuivuudesta ja kyläläiset joutuivat juomaan likaista vettä Helsingin Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ FAOSTAT FAOSTAT-tilastotietokanta. 2005–2018. Rooma: FAO. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 22.11.2020.
- ↑ Ravintoarvot Finelissä (tunniste: 11057) Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (suomeksi)
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT Helsingin yliopisto. Arkistoitu 6.4.2009.
- ↑ a b c Kotimaiset kasvikset
- ↑ Taulukko 2 ja kuva 1. https://www.ahajournals.org/doi/epub/10.1161/JAHA.121.024014
- ↑ ASPCA: Animal Poison Control Center
- ↑ Gastrodontti tutkii: Avokado gastrodontti.fi. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ Kustannusosakeyhtiö Otava: Otavan tietosanakirja, s. 89. Otava, 1997. ISBN 951-1-13654-2
- ↑ Nimestä hedelmä tunnetaan Kielikello. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ a b c https://web.archive.org/web/20130927060715/http://indexfresh.com/avocado_history.htm
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lipponen & Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit. WSOY, 2001.
- Avokado Kotimaiset kasvikset ry:n sivustolla
- Karala, Maija: Haamuja hedelmätiskillä Tiede.fi. 10.7.2013. (Alun perin Tiede-lehdessä 6/2013)
- ITIS: Persea americana (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Persea americana (englanniksi)
- Flora of China: Persea americana (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Persea americana (avocado) (englanniksi)