Magnolianae
| Magnolianae | |
|---|---|
 Kuningasmagnolia (Magnolia grandiflora) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: |
Magnolianae[1] Takht. |
| Lahkot | |
| Katso myös | |
Magnolianae on koppisiemenisiin kuuluva kasvien ryhmä, johon kuuluu neljä lahkoa: Magnoliales (mm. magnoliakasvit), Laurales (mm. laakerikasvit), Canellales (mm. kanellapuukasvit) ja Piperales (mm. pippurikasvit). Lahkoissa on yhteensä 20 heimoa ja 9900 lajia.
Magnolianae-ryhmänä tunnettu kehityshaara eli kladi alkoi kehittyä sivuhaaroikseen viimeaikaisen arvion mukaan noin 132,4 miljoonaa vuotta sitten. Fossiileja tunnetaan liitukauden keskivaiheilta alkaen. Noin 101 miljoonaa vuotta vanha Lesqueria voi kuulua ryhmään; sillä on samanlaiset hedelmät, vaikka emilehdet ovat eräin tavoin samanlaiset kuin suvussa Austrobaileya. Japanista löydetyssä, noin 91 miljoonaa vuotta vanhassa Protomonimia-fossiilissa on useita emilehtiä, jotka sijaitsevat kierteisesti koverassa kukkapohjuksessa. Sen nuorissa siemenissä on paksu kuori, jonka anatomiaa on pystytty selvittämään. Protomonimia voi kuulua evoluutiopuussa magnoliakasvien (Magnoliaceae) läheisyyteen, vaikka muun muassa pohjuksen muoto on hyvin erilainen.[2]
Magnolianae-ryhmän kasveilla on huomattavan isokokoiset lehdet, ja ne ovatkin yleensä kosteiden, lämpimien ja ilmastoltaan tasalaatuisten alueiden kasveja[2].
Ritariperhoset (heimo Papilionidae, alaheimo Papilioninae) käyttävät huomattavan paljon toukkiensa ravintokasveina Magnolianae-ryhmään kuuluvia lajeja lukuun ottamatta muskottikasveja (Myristicaceae). Laurales-lahkon kasveista niiden suosiossa ovat laakerikasvit (Lauraceae) ja Piperales-lahkon kasveista niille kelpaavat piippuruohokasvit (Aristoochiaceae). Ne ovat myös yleisiä ruutakasveilla (Rutaceae), jotka eivät ole läheistä sukua Magnolianae-ryhmälle; ruutakasveilla näet on samanlaisia alkaloideja kuin Magnolianae-ryhmän kasveilla.[2]
Magnolianae-ryhmän joukossa esiintyy siellä täällä tietynlainen juurityyppi. Siinä juuret ovat tukevia, juurikarvattomia ja sienijuurellisia. Tyyppiä on havaittu useilla Laurales- ja Magnoliales-lahkon puuvartisilla edustajilla. Myös leveäliuskainen lehtilapa esiintyy kautta ryhmän, vaikkakaan ei Canellales-lahkossa.[2]
Fylogeneettiset suhteet ryhmässä osoittavat että Magnoliales ja Laurales muodostavat kladin ja Canellales ja Piperales toisen. Jälkimmäinen pari on ensi näkemältä yllätyksellinen, eikä tälle kladille olekaan paljon morfologista tukea. Sen sijaan molekyylitutkimukset ovat vahvistaneet jaottelun toinen toisensa perästä vuodesta 1999 alkaen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stevens, P. F.: Angiospermae / Magnoliophyta (Magnolianae-ryhmällä ei ole omaa otsikkoa sivustolla, eikä siihen voi suoraan linkittää, mutta ryhmä mainitaan koppisiemenisten otsikon alla muodossa "[[MAGNOLIALES + LAURALES] [CANELLALES + PIPERALES]] / MAGNOLIIDS / MAGNOLIANAE Takhtajan", jossa engl. magnoliids ja lat. Magnolianae ovat vaihtoehtoisia nimityksiä neljän lahkon kladille.) Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Stevens (2001), viitattu 25.2.2015