Propaganda-Aseveljet
Propaganda-Aseveljet ry[1][2] | |
---|---|
Perustettu | 1940[3][1] |
Toimiala | Henkinen sodankäynti[4] |
Kotipaikka | Helsinki |
Jäsenlehti | Hopeatorvet[5] |
Propaganda-Aseveljet ry[1][2] oli suomalainen erityisesti jatkosodan aikana aktiivisesti toiminut järjestö, joka perustettiin kesällä 1940 henkisen sodankäynnin tueksi.[1][4] Sen perustivat lauluntekijä Reino Palmroth eli Palle ja Aunuksen Radion päällikkönä ja reportterina[7] toiminut Pekka Tiilikainen tarkoituksenaan järjestää viihdettä koko kansalle järjestämällä asemiesiltoja ympäri maan.[8] Järjestön kantavana voimana toimi Palmroth.[4]
Viihdettä, propagandaa ja sensuuria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkisen maanpuolustuksen liitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palmroth ja Tiilikainen perustivat järjestönsä kesällä 1940 Esplanadin penkillä.[3][1] Esikuvanana toimivat saksalaiset Militärische Radio Abendit.[3] Palmrothin mukaan hän toi idean asemiesiltojen järjestämisestä Berliinin matkaltaan kevättalvella 1941 ja he aloittivat propagandistinen viihdetoiminnan Kappelissa keväällä 1941.[1]
Jari Sedergrenin mukaan Propaganda-Aseveljet oli mainostoimistojen ja lehdistön perustama ”henkisen maanpuolustuksen liitto” ja hän on esittänyt, että se vastasi ratkaisevalla tavalla talvisodan tiedotustoiminnasta.[2] Sedergrenin mukaan järjestö omisti puolivirallisena propagandaelimenä toimivan Finlandia Uutistoimiston,[2][9] ja vaikka elokuvien sensuuria organisoi Erillinen sensuurivirasto Helsingissä, käytännössä Finlandia Uutistoimisto vastasi useimmista kielloista. Se vastusti päämajan kehotuksesta pasifistisia ja mielialaa heikentäviä tendenssejä.[10]
Pekka Jalkasen mukaan järjestö oli epävirallinen yhdysside armeijan ja siviilien välillä ja sen tehtävänä oli vaikuttaa sekä rintamamiesten että siviilien mielialoihin viihteen keinoin ja hankkia varoja rintamamiesten vapaa-ajan toimintaan.[11]
Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Propaganda-Aseveljet perusti yhdessä Valtion tiedoituslaitoksen kanssa Puolustusvoimain viihdytystoimiston, joka järjesti virkistysohjelmaa sotasairaaloissa ja joukkojen keskuudessa.[12][13] Rintamille ja sotasairaaloihin suunnattu viihdytystoiminta käynnistyi 27. kesäkuuta 1941 Propaganda-Aseveljien johtohenkilöiden aloitteesta.[14]
Asemiesillat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemiesiltainstituutio perustettiin vuonna 1941.[15] Jatkosodan aikana järjestö järjesti Helsingin Messuhallissa yli sata asemiesiltaa, jotka radioitiin suorina lähetyksinä.[2] Ensimmäinen asemiesilta järjestettiin Kappelissa vuonna 1941.[16] Tämän jälkeen yleisin järjestämispaikka oli Messuhalli, mutta tilaisuuksia järjestettiin myös ympäri maata.[16] Messuhalli oli jokaisessa asemiesillassa täynnä yleisöä.[17] Esityksiä oli tuhansia, joista sata on radioitu.[15] Asemiesillat olivat aikansa suosituimpia radio-ohjelmia.[18] Messuhallista lähetetyn radio-ohjelman tyypillinen kesto oli puolitoista tuntia.[17] Tunnukseksi iltamille muodostui, että fanfaarit puhallettiin itsensä Marskin lahjoittamilla hopeatorvilla.[16] Aloituskappaleena oli aina Artturi Ropen säveltämä fanfaarimarssi Sotamarsalkan hopeatorvet.[19]
Ajan merkittävimmät taiteilijat esiintyivät Propaganda-Aseveljien ja viihdytysjoukkojen tilaisuuksissa,[20] ja niissä nähtiin niin orkestereita, voimistelijoita, taikureita, lausujia, humoristeja, laulajia kuin näyttelijöitäkin. Tunnettuja asemiesiltojen vakiohahmoja olivat Aku Korhosen esittämä Lapatossu ja Einari Ketolan esittämä Korpraali Möttönen.[8] Suosituimpiin esiintyjiin kuului Henry Theel.[16] Theelin uran huippuja oli Messuhallissa vuonna 1941 järjestetty asemiesilta, jossa hänet taputettiin valtaisien suosionosoitusten saattelemana lavalle kerta toisensa jälkeen.[21] Ulkomaisista tähdistä konserttikiertueilla vierailivat Ilse Werner ja Lizzi Waldmüller.[22] Sotilaskuorojen harjoittajana ja rintamakiertueilla esiintyvänä viihdetaiteilijana kunnostautui Aapo Similä.[23]
Monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat myös kenraalien puheet, Mannerheim-ristin ritarien haastattelut, asemieskuorojen ja korsuyhtyeiden esitykset sekä haitaripartiot.[16] Ajatuksena oli, että tilaisuuksissa olisi "kaikkea kaikille".[16]
Marsalkka Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta järjestettiin Messuhallissa asemiesiltojen juhlaesitys, jonka juonsi vakiojuontaja Palmrothin sijaan poikkeuksellisesti Veikko Itkonen Palmrothin ollessa estynyt. Tavallista juhlavamman tilaisuuden toteuttamiseen osallistui kaikkiaan 700 ohjelmansuorittajaa. Ohjelma radioitiin koko Saksan kulttuuripiirin vaikutukseen kuuluneeseen Eurooppaan aina Unkaria ja Italiaa myöten.[18][24]
Asemiesillat korostivat omalta suurelta osaltaan radion merkitystä viihteen välittäjänä ja muun muassa niiden ansiosta radiolupien määrä Suomessa nousi vuoden 1939 hieman yli 300 000:sta vuoden 1945 yli puoleen miljoonaan.[24]
Muu propagandistinen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]15. lokakuuta 1942 Valtion tiedoituslaitoksen kuvatoimiston tehtävät siirtyivät Propaganda-Aseveljien perustamalle Finlandia-Kuvalle, ja helmikuusta 1943 alkaen Finlandia-Kuva ryhtyi valmistamaan uutta Finlandia-Katsaus–sarjaa.[22]
Propaganda-Aseveljet julkaisi muun muassa propagandalevyjä[4], nuotteja[26] ja virkistysohjelmistoa[27], ja se myönsi vuosittain palkinnon parhaasta propagandateoksesta.[28] Se julkaisi myös omaa Hopeatorvet-lehteään.[5] Pallen nopeasti tekemät sotakupletit jäivät ohimeneväksi ilmiöksi, ja niitä syntyi lähinnä välirauhan ja jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.[4] Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden levyjen uustuotantoon keskittynyt Artie Music julkaisi sota-ajan tunnetuimmista propagandalauluista vuonna 2002 kokoelma-albumin Molotovin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940-1942.[25]
Muun toimintansa ohella Propaganda-Aseveljet järjesti myös Tipaton tammikuu -kampanjan, ja sen seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.[29][30]
Suomi-Filmi valmisti asemiesiltamista myös oman filmin Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista vuonna 1941.[31]
Sotien jälkeen Propaganda-Aseveljien julkaisema Aseveikko-laulukirja joutui kiellettyjen kirjojen listalle, ja sitä poistettiin kirjastoista.[32] Asemiesiltojen perinteitä ovat sotien jälkeen pitäneet yllä sotaveteraanit ja lotat.[14]
Tilaisuuksissa esiintyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esiintyjä | Elinvuodet | Ammatti | Huomautuksia |
---|---|---|---|
Einari Ketola[8] | 1904–1980 | Näyttelijä | Vakiokalustoa Korpraali Möttösen roolissa.[8] |
Aku Korhonen[8] | 1892–1960 | Näyttelijä | Vakiokalustoa Lapatossun roolissa.[8] |
Reino Palmroth = Reino Hirviseppä = Palle[22] |
1906–1992 | Kamarineuvos, majuri, kirjailija, sanoittaja ja radiotoimittaja. | Järjestön kantava voima ja juontaja.[22] |
Aapo Similä[23] | 1891–1972 | Laulaja, säveltäjä, muusikko ja kirjailija | Harjoitti sotilaskuoroja ja esiintyi viihdytyskiertueilla.[23] |
Henry Theel[7][33] | 1917–1989 | Laulaja | Asemiesiltaesitykset nostivat Theelin levyttäjäksi[7] ja hän oli iltamien suosituimpia esiintyjiä.[3] |
Anna Mutanen[34] | 1914–2003 | Oopperalaulaja | |
Rallipartio[34] | 1941–1944 | Lauluyhtye | Eturintaman miehistä koottu yhtye. |
Tupa-Uuno[34] | 1902–1983 | Kuplettilaulaja | |
Georg Malmsten[35][33] | 1902–1981 | Laulaja, muusikko, säveltäjä | |
Vili Vesterinen[35] | 1907–1961 | Harmonikansoittaja, säveltäjä | |
Tauno Palo[35] | 1908–1982 | Näyttelijä, laulaja | |
Harmony Sisters[33] | 1934–1956 | Lauluyhtye | |
Nils-Eric Fougstedt[33] | 1910–1961 | Säveltäjä, kapellimestari | |
Ossi Elstelä[33] | 1902–1969 | Näyttelijä, ohjaaja | |
Kirsti Hurme[33] | 1916–1988 | Näyttelijä | |
Toivo Alajärvi[33] | 1906–1981 | Puuhamies, kuuluttaja, humoristi | |
Lea Piltti[33] | 1904–1982 | Oopperalaulaja, laulupedagogi | |
Olavi Virta[33] | 1915–1972 | Laulaja | |
Leo Lähteenmäki[33] | 1907–1982 | Näyttelijä | |
Kalle Ruusunen[33] | 1912–1999 | Oopperalaulaja | |
Lulu Paasipuro[33] | 1906–1969 | Näyttelijä | |
Mary Hannikainen[33] | 1901–1974 | Laulaja, näyttelijä | |
Dallapé[33] | 1925 alkaen | Tanssiorkesteri | |
Tuire Orri[15] | 1918–2007 | Näyttelijä, laulaja | Sotilaiden suosiossa ollut asemiesiltojen alkuperäisjäsen.[15] Oli mukana viihdytyskiertueilla.[36] |
Lasse Pihlajamaa[36][33] | 1916–2007 | Harmonikkataiteilija, säveltäjä, pedagogi, musiikkineuvos, soitinrakentaja | |
Pauli Granfelt[36] | 1921–2005 | Multi-instrumentalisti, yksi Suomen kaikkien aikojen käytetyimmistä sessiomuusikoista. | |
Ossi Runne[36] | s. 1927 | Trumpetisti, kapellimestari, orkesterinjohtaja, säveltäjä, sovittaja, levytuottaja | |
Solmu Mäkelä[36] | 1922–2018 | Taikuri | |
Veikko Itkonen[18] | 1919–1990 | Elokuvatuottaja ja -ohjaaja | Juonsi asemiesillan juhla-esityksen ylipäällikkö, Suomen marsalkaksi ylennetyn Gustaf Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta 1942.[18] |
de: Lizzi Waldmüller[22] | 1904–1945 | Laulaja, näyttelijä | Esiintyi Kino Palatsissa, Messuhallissa ja Rovaniemellä 1943.[22] |
de: Ilse Werner[22] | 1921–2005 | Laulaja, näyttelijä | Esiintyi Konservatoriossa, Messuhallissa ja teatteri Rexissä 1941.[22] |
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Asemiesiltojen esiintyjiin kuulunut Harmony Sisters.[33]
-
Aseveli-iltojen esiintyjiin kuulunut Tauno Palo vuonna 1942.[35]
-
Asemiesilloissa esiintynyt Olavi Virta.[33]
-
Asemiesilloissa esiintynyt oopperalaulaja Lea Piltti.[33]
-
Aseveli-illoissa esiintynyt harmonikkataiteilija Viljo "Vili" Vesterinen.[35]
-
Asemiesilloissa esiintynyt trumpetisti, kapellimestari, orkesterinjohtaja, säveltäjä, sovittaja ja levytuottaja Ossi Runne.[36]
-
Elokuvatuottaja ja -ohjaaja Veikko Itkonen, joka juonsi asemiesiltojen juhlaesityksen marsalkka Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta.[18]
-
Propaganda-Aseveljien iltamissa vuonna 1943 esiintynyt itävaltalainen laulaja ja näyttelijä Lizzi Waldmüller.[22]
-
Asemiesilloissa esiintynyt säveltäjä ja kapellimestari Nils-Eric Fougstedt.[33]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laulukirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekijä | Teos | Huomautuksia | Sivumäärä | Julkaisija ja julkaisupaikka | Vuosi |
---|---|---|---|---|---|
(Koonnut R. H. so. Reino Hirviseppä) | Aseveikko – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin | 125 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1941 | |
(Koonnut Paavo Päiviö et al.) | Aseveikko II – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin | 142 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 | |
Aseveikko III – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin | 143 sivua | Propaganda-aseveljet r.y. | 1944 | ||
Laulu-veikko – 2-äänisiä lauluja asemiehiä varten | 31 sivua | ||||
Laulu-veikko 2 – 2-äänisiä lauluja asemiehiä varten | 31 sivua | ||||
60 yhteislaulua = 60 allsånger | Samat laulut suomeksi ja ruotsiksi = Samma sånger på finska och svenska | 110 sivua | Propaganda-aseveljet, Helsinki | 1943 |
Näytelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekijä | Teos | Huomautuksia | Sivumäärä | Julkaisija ja julkaisupaikka | Vuosi |
---|---|---|---|---|---|
Kaarlo Erho | Matkustaja saa paikan: yksinäytöksinen huvinäytelmä ajalta vähän ennen talvisotaamme | Propaganda-Aseveljet r.y:n näytelmäsarja n:o 3. Virkistysohjelmistoa VII 9. Valistusupseerin ohjelmisto; 1942, 23. | 23 sivua | Helsinki [s.n.] | 1942 |
Lauri Järvinen | Keskus-Kaisan kommellukset: 1-näytöksinen pila | Virkistysohjelmistoa VII: valistusupseerin ohjelmisto 21/1942 | 22 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 |
Veikko Karumo | Ihmeellistä, ylen ihmeellistä: ryssän radioreportterin käynti eräässä neuvostolan sotatarviketehtaassa: yksinäytöksinen huvinäytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja n:o 9 | 10 sivua | Propaganda-aseveljet, Helsinki | 1942 |
Irmeli Kosonen | Matias Möttönen järjestää perheen raha-asiat: 1-osainen pila | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 4 | 22 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 |
E. Mäki | Unarin impi: 1-näytöksinen näytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 13 | 21 sivua | Porvoo: Propaganda-aseveljet | 1944 |
Elias Saarinen | Perinnönjako: 1-osainen näytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 8. Virkistysohjelmistoa VII 11. Valistusupseerin ohjelmistoa 25/1942. | 15 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet r.y. | 1942 |
Eino Siivola | Propagantaa: pilailu yhdessä kuvaelmassa | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 10. Virkistysohjelmistoa VII/5: valistusupseerin ohjelmisto 17/1942. | 7 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 |
Topias | Aprillityttö: 2-näytöksinen pienoisfarssi | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 1. Virkistysohjelmistoa VII 2. Valistusupseerin ohjelmistoa 14/1942. | 21 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 |
Topias | Sinäpä vasta korpraali: 1-näytöksinen pienoisfarssi | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 5. Virkistysohjelmistoa VII 10. Valistusupseerin ohjelmisto 24/1942. | 18 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 |
Ester Viljanen-Lampi | Ans olla, Anderssonska järjestää: 1-näytöksinen hupailu | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 13 | 23 sivua | Porvoo: Propaganda-aseveljet | 1944 |
Ester Viljanen-Lampi | Kun miina räjähti: 1-näytöksinen näytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 7 | 22 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 |
Artturi Vuorimaa | Vakooja: 1-näytöksinen jännitysnäytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 15 | 23 sivua | Porvoo: Propaganda-aseveljet r.y. | 1944 |
Heikki Välisalmi | Desantti. 1-osainen huvinäytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja. 11. | 32 sivua | Propaganda-aseveljet r.y., Porvoo | 1944 |
Heikki Välisalmi | Uusi henki täyttää maan. 2-näytöksinen näytelmä | Propaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja. 12. | 48 sivua | Porvoo, Propaganda-aseveljet r.y | 1944 |
Ajanvietekirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekijä | Teos | Huomautuksia | Sivumäärä | Julkaisija ja julkaisupaikka | Vuosi |
---|---|---|---|---|---|
Asemiehen almanakka | (1943-1944) | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1943-1944 | ||
Korsukirja | 114 sivua | Helsinki: Propaganda-Aseveljet, (Helsinki: Lehtipaino) | 1943 | ||
(Koonnut Julius Sundman) | Korsutaikuri | 44 sivua | Propaganda-Aseveljet (Lehtipaino Oy), Helsinki | 1942 | |
(Koonnut Erkki Sorakuru) | 111 tietokilpailua | 68 sivua | Propaganda-aseveljet, Helsinki | 1943 | |
(Pv. viihdytystoimiston toimittama) | 180 kiperää kysymystä | 39 sivua | Propaganda-aseveljet, Helsinki | 1942 | |
Osmo Kaila | Jokamiehen shakkiopas | 118 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1943 | |
Yrjö Laine | Puhdetyömalleja | 26 sivua | Porvoo: Propaganda-aseveljet | 1942 | |
Ulkoilupelejä | 77 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1942 | ||
(Toim. Osmo Kaila) | Jokamiehen ajanvietepelikirja: 50 suositeltavaa ajanvietepeliä | 64 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1943 | |
Yrjö Laine | Sotilaan puhdetyöopas | 102 sivua | Helsinki: Propaganda-aseveljet | 1943 |
Muu kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekijä | Teos | Huomautuksia | Sivumäärä | Julkaisija ja julkaisupaikka | Vuosi |
---|---|---|---|---|---|
Atlanti: ylväitten toiveitten hauta | 36 sivua | Propaganda aseveljet, Porvoo | 1942 | ||
Aimo Mustonen | Viihdytyspoppoon kronikka: valmistamo Silmä ja Korva & Suu | 16 sivua | Helsinki: Propaganda aseveljet | 1942 | |
(Redaktion: J. O. Tallqvist och Nils W. Lindholm) | Visor i fält | Pärmbild: Poika Vesanto. – Rubrikvinjetter: Lars-Eric Malmlund. | 162 sivua | [S.l.]: Propaganda-aseveljet r.y., Helsingfors: Kauppalehti Oy:s Boktryckeri | 1943 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hopeatorvet
- Finlandia Uutistoimisto
- Valtion tiedoituslaitos
- Viihdytysjoukot
- Aunuksen Radio
- Maan Turva
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hirviseppä, Reino: Kuin vierivä virta: jutelmia erään elämän varrelta, s. 350. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07298-2
- ↑ a b c d e Sedergren, Jari: Finlandia-katsaus 10 elokuvat.blogspot.com. 6.9.2004. sedigsen elokuvablogi. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ a b c d Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio: Olavi Virta: Legenda jo eläessään, s. 30. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20343-2
- ↑ a b c d e f Lindfors, Jukka: Sota-ajan propagandalauluja 03.06.2014. YLEn Elävä arkisto. Viitattu 06.02.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Aimo annos: Miksi juostaan vastapäivään? Turun Sanomat. 23.7.2005. Viitattu 23.5.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Miettinen, Aki: Se soipi sielussain - Varhaisen suomalaisen populaarimusiikin opettaminen peruskoulussa (s. 74) (PDF) jyx.jyu.fi. kevät 2009. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.5.2010.
- ↑ a b c Sadan vuoden syke - Sota-ajan laulut - Hengennostatusta viihteen keinoin Yle Radio Suomi. Viitattu 20.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h Sadan vuoden syke - Sota-ajan laulut Yleisradio. Viitattu 16.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Sedergren, Jari: Lehdistösensuuri talvisodassa sedis.blogspot.com. 31.12.2004. Sedis blog. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Sedergren, Jari: Suomalainen propaganda ja vähän sensuuristakin valt.helsinki.fi. 6.9.2004. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Jari Sedergren. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Jalkanen, Pekka: 1930-1939- pomus.net. Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 28.4.2011.
- ↑ Viimeinen asemiesilta DVD mielenravintoa.com. Mielenravintoa. Viitattu 16.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Asemiesillat Voimaa ilosta ry. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ a b Siuruainen, Eino: Sotiemme veteraanien ja lottien järjestämä ASEMIESILTA n:o 2 31.3.2003. Oulun lääninhallitus. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ a b c d Erkki Puumalainen: Asemiesilta-perinne jatkuu DVD:llä. (Lehdistötiedote) 4.4.2005. Poptori Oy. Viitattu 3.3.2011.
- ↑ a b c d e f Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio: Olavi Virta: Legenda jo eläessään, s. 31. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20343-2
- ↑ a b Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda Veteraanien perintö. Arkistoitu 15.8.2014. Viitattu 3.3.2011.
- ↑ a b c d e Sedergren, Jari: Veikko Itkonen sedis.blogspot.com. 24.4.2008. sedigsen elokuvablogi. Viitattu 23.5.2009.
- ↑ Jukka Vuolio: 190 vuotta Suomen kansan historiaa eturivistä katsottuna (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.1.2014.
- ↑ Viimeinen asemiesilta Sotainvalidien veljesliitto. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio: Olavi Virta: Legenda jo eläessään, s. 33. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20343-2
- ↑ a b c d e f g h i Sedergren, Jari: Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista sedis.blogspot.com. Sedis blog. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ a b c Aapo Similä Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ a b Niiniluoto, Maarit: On elon retki näin eli miten viihteestä tuli sodan voittaja, s. 34–39. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995. ISBN 951-26-3939-4.
- ↑ a b Niiniluoto, Maarit: Sota-ajan levyt, jotka unohtuivat uudelleenjulkaisuista 23.10.2002. Artie Music Oy. Viitattu 4.3.2009.
- ↑ "Uhrin ansiosta lippu liehuu" - Reino Palmroth Tamperelainen. 15.08.2008. Arkistoitu 4.10.2008. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Topias Iisalmen kaupunki. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Eino Arvid Jäppinen Espoon Kirjailijat ry. Arkistoitu 4.2.2005. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Kenen idea on tipaton tammikuu Tipaton tammikuu -sivusto: Terveyden edistämisen keskus. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Vismanen, Pirjo: Ensin oli huikaton helmikuu Turun Sanomat. 2.1.2009. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Sedergren, Jari: Sodan ja rauhan viihde 1940 – 1945 sedis.blogspot.com. 20.9.2006. Sedis blog. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Ekholm, Kai: Kielletyt kirjat 1997. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 16.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Niiniluoto, Maarit: 1939-1945 pomus.net. Pomus - Populaarimusiikin museo. Viitattu 3.3.2011.
- ↑ a b c Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä YLEn Elävä arkisto. Viitattu 22.5.2011.
- ↑ a b c d e Sotiemme veteraanien ja lottien asemiesilta Lappia-talolla 9.9.2004. Lapin lääninhallitus. Viitattu 3.3.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g Asemiesillat saivat arvoisensa päätöksen Ruotuväki. Viitattu 3.3.2011.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä, Elävä arkisto, Yleisradio
- Sota-ajan propagandalauluja, Elävä arkisto, Yleisradio