Arvid Jacobson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvid Jacobson
Arvid Jacobson 1930-luvun alussa.
Arvid Jacobson 1930-luvun alussa.
Henkilötiedot
Syntynyt1904
Michigan, Yhdysvallat
Kuollut1976 (71 vuotta)
Michigan, Yhdysvallat
Ammatti matemaatikko, professori

Arvid Werner Jacobson (12. marraskuuta 1904 Covington, Michigan – 1976 New Haven, Michigan)[1] oli amerikansuomalainen matemaatikko, joka toimi 1940-1950-luvuilla Wayne State Universityn matematiikan professorina ja johti yliopiston tietokonelaboratoriota. Jacobson oli yksi Yhdysvaltojen tietokoneohjelmoinnin pioneereista. Hänet tunnetaan myös osallisuudestaan vuonna 1933 Suomessa paljastuneeseen suureen vakoilujuttuun.[2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacobson oli kotoisin Michiganin Covingtonissa sijainneesta Wattonin suomalaisyhteisöstä. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin siirtolaisina Lapualta. 1920-luvun alussa Jacobson opiskeli Hancockin Suomi Collegessa, ja suoritti myöhemmin kasvatustieteiden Bachelor of Science -tutkinnon Michiganin yliopistossa. Hän opiskeli myös matematiikkaa ja työskenteli opettajana Michiganin Northvillessä vuodesta 1929.[3][4]

Vakoilu Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Suuri vakoilujuttu 1933

Syskyllä 1932 Kominternin palveluksessa ollut Aino Kuusinen värväsi Jacobsonin Neuvostoliiton sotilastiedustelun vakoilijaksi. Jacobson matkusti puolisonsa Sally Helenan kanssa New Yorkiin, jossa hän tapasi GRU:n agentin Whittaker Chambersin. Tämän mukaan Jacobson oli kiivan luonteensa ja puuttuvien sormiensa vuoksi kelvoton vakoojaksi, mutta pariskunta lähetettiin silti Eurooppaan.[3]

Jacobsonit matkustivat Suomeen Pariisin ja Berliinin kautta, ja tulivat Helsinkiin tammikuussa 1933. Jacobson opiskeli stipendiaattina Helsingin yliopistossa maaliskuuhun saakka, jolloin latvialainen vakooja Maria-Emma Schul-Martin saapui Suomessa toimineen vakoiluverkoston johtajaksi. Jacobson oli Schul-Martinen avustajana hoitaen yhteyksiä asiamiehiin ja kuriireihin. Jo vuosia toiminut vakoilurinki paljastui lokakuussa, jonka jälkeen Jacobson pidätettiin ja huhtikuussa 1934 hän sai viiden vuoden kuritushuonetuomion.[5][6] Syyskuussa Korkein oikeus korotti Jacobsonin rangaistuksen kuuteen vuoteen.[7] Jacobson vapautui presidentti P. E. Svinhufvudin armahduksella jo kesäkuussa 1936 hänen paljastettuaan muita verkostoon kuuluvia, jonka jälkeen Jacobson karkotettiin Yhdysvaltoihin.[8][9] Sally Jacobson todettiin syyttömäksi ja hän oli palannut kotimaahansa jo aikaisemmin.lähde?

Paluu Yhdysvaltoihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltoihin palattuaan Jacobson työskenteli aluksi metsätyömiehenä ja myöhemmin autoteollisuuden palveluksessa Detroitissa. Hän jatkoi myös matematiikan opiskelua Michiganin yliopistossa.[10] Vuonna 1945 hänet nimitettiin lehtoriksi Detroitissa toimivaan Wayne Staten yliopistoon. Vuonna 1948 Jacobson suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Michiganin yliopistossa, jonka jälkeen hänestä tuli Wayne Staten matematiikan professori.[11]

Teollisuusmatematiikasta kiinnostunut Jacobson johti perustamaansa Industrial Mathematics Society -yhdistystä. Vuonna 1949 IMS oli mukana perustamassa Wayne Staten yliopistoon The Wayne Computation Laboratorya, jonka johtajaksi Jacobson valitiin. Kyseessä oli yksi ensimmäisistä Yhdysvaltain tietokonelaboratorioista.[12] Jacobson tutki erityisesti tietokoneohjelmointia, jonka hän aloitti MIT:stä saadulla Vannevar Bushin entisellä differentiaalianalysaattorilla. Jacobson johti laboratoriota ja hoiti professorin virkaa vuoteen 1958, jonka jälkeen hän siirtyi yksityisiin konsulttitehtäviin. Menneisyytensä vuoksi Jacobson joutui 1950-luvulla myös huomion kohteeksi senaattori Joseph McCarthyn kommunistivainoissa, vaikka hän olikin myöhemmin demokraattipuolueen kannattaja.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Arvid Jacobson (1904–1976) 3.11.2011. Ancient Faces. Viitattu 2.11.2021.
  2. ↑ Lederle-Ensign, Dylan: Arvid Jacobson 7.10.2018. Dylan Lederle-Ensign. Viitattu 2.11.2021.
  3. ↑ a b Chambers, Whittaker: Witness, s. 295, 387. New York, NY: Random House, 1952.
  4. ↑ Suomi College First 25 years of students (PDF) 2011. Finlandia University. Arkistoitu 20.10.2021. Viitattu 2.11.2021.
  5. ↑ Neuvosto-Venäjän sotilasasiamiehet yhteydessä paljastettuun vakoilujärjestöön. Helsingin Sanomat, 9.12.1933, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  6. ↑ Tuomio suuressa vakoilujutussa. Helsingin Sanomat, 24.4.1934, s. 5, 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  7. ↑ KO korotti tuomioita suuressa vakoilujutussa. Helsingin Sanomat, 19.9.1934, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  8. ↑ Vakoilija Jacobson armahdettu!. Sosialisti, 1.7.1936, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.11.2021.
  9. ↑ Kotakallio, Juha: Hänen majesteettinsa agentit : brittitiedustelu Suomessa 1918–1941, s. 168–172. Jyväskylä: Atena, 2014. ISBN 978-952-30002-5-4
  10. ↑ a b Harvey Cohn Computer Pioneers by J. A. N. Lee. 1995. Institute of Electrical and Electronics Engineers. Viitattu 2.11.2021.
  11. ↑ Arvid Verner Jacobson Mathematics Genealogy Project. North Dakota State University. Viitattu 2.11.2021.
  12. ↑ Wayne State University Computation Laboratory Records Walter P. Reuther Library. Wayne State University. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arvid_Jacobson&oldid=22728183”