Arvid Kurki
| Arvid Kurki | |
|---|---|
 Arvid Kurjen piispansinetti. |
|
| Turun piispa | |
|
1510–1522
|
|
| Edeltäjä | Johannes Olavinpoika |
| Seuraaja | Ericus Svenonius |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1465 Vesilahti |
| Kuollut | 22. heinäkuuta 1522, n. 57 vuotta Selkämeri |
| Muut tiedot | |
| Tutkinnot | Pariisin yliopisto |
| Uskonto | katolinen kirkko |
Arvid (Arvi) Kurki (n. 1465 Vesilahti – 22. heinäkuuta 1522 Öregrund, Ruotsi) toimi Turun piispana vuosina 1510–1522. Kurki-suku kuului Suomen johtavaan aateliin. Sorbonnessa opiskelleen Kurjen katsotaan olleen Suomen keskiajan viimeinen aidosti katolinen Turun piispa. Hänen seuraajansa alkoivat jo edistää uskonpuhdistusta maltillisesti. Kustaa Vaasan kannattajana Kurki joutui pakenemaan tanskalaisia näiden hyökättyä vuonna 1522. Hän hukkui laivansa upotessa Selkämerellä.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurki opiskeli 1480-luvun lopulla Pariisin yliopistossa, josta hän valmistui baccalaureukseksi ja maisteriksi. 1490-luvulla hänen mainitaan olleen Turun kirkkoherra ja tuomiokapitulin kanunki sekä myöhemmin dekaani. Piispa Johannes Olavinpojan kuoltua hänet valittiin piispaksi ja vihittiin Strängnäsissä virkaan.
Kurjen piispanaikana järjestettiin vuonna 1514 arkkipiispa Jaakko Ulfinpojan läsnä ollessa piispa Hemmingin autuaaksi julistaminen, joka oli Suomessa ainutlaatuinen juhlatilaisuus. Muuten Kurjen tiedetään tehneen käräjämatkoja hiippakunnassaan perustaen uusia kirkkoja ja koristellen vanhoja kirkkoja maalauksilla.
Ajan valtiollisissa riitakysymyksissä hän oli Sten Sturen ja Ruotsin kansallisen puolueen uskollisena ystävänä unionihanketta vastaan. Hän ei saapunut Kristian II:n kruunaukseen Tukholmaan ja vältti näin Tukholman verilöylyn.
Arvid Kurki avusti Niilo Arvinpoikaa väellä, tykeillä ja muilla sotilastarpeilla, kun tämä nosti kapinan Kustaa Vaasan puolesta Suomessa. Mutta kun keväällä 1522 onni kääntyi tanskalaisten puolelle, täytyi Kurjen paeta ensin Närpiöön ja sieltä laivalla Ruotsin puolelle. Laiva kuitenkin upposi Öregrundin ulkopuolella ja Kurki seurueineen hukkui.
Kurjen jälkeen seuraava suomalainen, Teemu Sippo, vihittiin katolisen kirkon piispanvirkaan Suomeen vasta vuonna 2009.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tietosanakirja, 5. osa, Helsinki, Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1906 Verkossa
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arvid Kurki (Arvidus Korke) Turun tuomiokapituli. Turun arkkihiippakunta. Arkistoitu 3.9.2017. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ ”Kurki, Arvid”, Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn), s. 2082. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
- ↑ Isä Teemu Sippo katolisen kirkon piispaksi Yle Uutiset. 8.9.2009. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ Katoliset saivat suomalaisen piispan Kaleva. 16.6.2009. Viitattu 7.4.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niin kertoo historia - näin kansa, Suomen Kuvalehti, 21.09.1935, nro 38, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
Edeltäjä: Johannes Olavinpoika |
Turun piispa 1510–1522 |
Seuraaja: Ericus Svenonius |
| Katoliset piispat (1134–1550) |
|  |
|---|---|---|
| Luterilaiset piispat (1554–1817) |
| |
| Luterilaiset arkkipiispat (1817–) |
| |
*=historiallisuus epävarmaa | ||
