Anne Baxter
| Anne Baxter | |
|---|---|
 Anne Baxter vuonna 1961. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Anne Baxter |
| Syntynyt | 7. toukokuuta 1923 Michigan City, Indiana |
| Kuollut | 12. joulukuuta 1985 (62 vuotta) New York, New York |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
John Hodiak (1946–1953) Randolph Galt (1960–1969) David Klee (1977) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1933–1985 |
| Merkittävät roolit |
Mahtavat Ambersonit Veitsen terällä Kaikki Eevasta Kymmenen käskyä Hotel |
| Palkinnot | |
|
Oscar-palkinto (1947) |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Anne Baxter (7. toukokuuta 1923 Michigan City, Indiana – 12. joulukuuta 1985 New York, New York) oli yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä.
Baxter aloitti elokuvauransa 1940-luvun alussa. Hänen uransa tunnetuimpia elokuvia ovat muun muassa Orson Wellesin ohjaama Mahtavat Ambersonit (1942), Veitsen terällä (1946), Kaikki Eevasta (1950), Neljä helmeä (1952), Minä tunnustan (1953) ja Kymmenen käskyä (1956). Elokuvasta Veitsen terällä hän voitti parhaan naissivuosan Oscar-palkinnon.
Baxterin ura kesti melkein 50 vuotta, joiden aikana hän näytteli elokuvissa, televisiossa ja teatterissa. Elokuvauransa Baxter päätti vuonna 1980, minkä jälkeen hän näytteli televisiossa kuolemaansa 1985 asti.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anne Baxter syntyi 7. toukokuuta 1923 Indianan Michigan Cityssä myyntimies Kenneth Stuart Baxterin (1893–1977) ja tämän vaimon Catherine Dorothy Baxterin (1894–1979) lapseksi.[1] Hänen äitinsä isä oli arkkitehti Frank Lloyd Wright.[2][3]
Baxterin isä oli merkittävä Seagrams Distillery Companyn johtaja.[2] Perhe muutti melko pian Annen syntymän jälkeen Bronxvillen kylään New Yorkin osavaltiossa. Annen ollessa kymmenvuotias perhe muutti New Yorkin kaupunkiin, jossa Anne kävi maineikasta Brearley Schoolin tyttökoulua.[2] Kymmenvuotiaana hän pääsi osallistumaan Broadway-näytelmään, jossa Helen Hayes oli pääosassa. Näytelmän seurauksena Anne vaikuttui teatterimaailmasta niin paljon, että ilmoitti perheelleen aikovansa näyttelijäksi.[2] 13-vuotiaana hän esiintyi jo vakinnaisesti Broadwaylla. Tällöin Anne myös opiskeli näyttelemisen alkeita kuuluisan opettajan ja näyttelijä Maria Uspenskajan ohjastuksessa[2] ja opiskeli New Yorkissa Theodora Irvine School of the Theaterissa vuodet 1934–1936.[4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uran alku Broadway’n lavoilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baxter teki ensimmäisen näyttelijänsuorituksen jo kymmenvuotiaana Helen Hayesin tähdittämässä näytelmässä. 13-vuotiaasta lähtien Baxter esiintyi Broadwayn lavoilla vakinnaisesti. Hänen näytelmiään olivat muun muassa komedia Seen But Not Heard (1936), jossa Anne oli isossa osassa Elizabeth Winthropina; näytelmää esitettiin 60 näytöstä syyskuusta marraskuuhun sekä komedia There’s Always a Breeze (1938) ja draama Madame Capet (1938), joiden jälkeen Anne lähti toistamiseen Hollywoodiin vuonna 1939.
Elokuvauran ensiaskeleet Hollywoodissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baxter oli jo 14-vuotiaana vuonna 1937 Hollywoodissa elokuvakoe-esiintymisissä. Koska hän oli vielä liian nuori aloittamaan elokuvauraa, Baxter palasi vielä New Yorkiin Broadwaylle. Baxter palasi vuonna 1939 takaisin Hollywoodiin aloittaakseen nyt vähän vanhempana elokuvauran. 16-vuotias Baxter oli ehdolla rouva DeWinterin rooliin jännityselokuvaan Rebekka (1940) ja kävi koekuvauksissa roolia varten. Baxter menetti roolin Joan Fontainelle, koska ohjaaja Alfred Hitchcock piti Baxteria liian nuorena rooliin.[2] Kuitenkin Baxter sai pian seitsemän vuoden sopimuksen 20th Century Foxin kanssa elokuvamogulien hänet nähtyään.
Baxter teki ensiesiintymisensä elokuvissa westernissä Aavikon salaisuus (1940), jossa hänellä oli sivurooli Joan Johnsonina ja vastanäyttelijänä Wallace Beery. Baxter näytteli elokuvissa The Great Profile (1940) ja Charleyn täti (1941), joista Baxter ei saanut vielä huomiota. Vuoden 1941 elokuva Suursuon salaisuus toi Annelle nyt tähteyttä ja roolikin oli tasokas, mutta kriitikot eivät vaikuttuneet Annesta, hänen roolistaan tai koko elokuvasta.
Huippuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjaaja Orson Welles valitsi Baxterin näyttelemään draamaelokuvaan Mahtavat Ambersonit (1942), jossa Baxterilla oli vastanäyttelijänä Joseph Cotten, jonka tytärtä Anne näytteli. Ambersonit sai neljä Oscar-ehdokkuutta, ja Baxter sai nyt enemmän kuuluisuutta. Vuonna 1943 Baxter näytteli Billy Wilderin ohjaamassa Tie Kairoon, jossa hänellä vastanäyttelijänä oli Franchot Tone. Samana vuonna häneltä ilmestyi Pohjantähti, joka sai kuusi Oscar-ehdokkuutta vuonna 1944. Pohjantähdessä hänellä oli vastanäyttelijöinä Dana Andrews, Walter Huston, Walter Brennan, ja Lewis Milestone ohjasi elokuvan. Tästä elokuvasta tuli hänen pienimuotoinen läpimurtonsa ja Pohjantähti oli kassa- että arvostelumenestys, ja Baxterkin sai osakseen kriitikoilta erinomaista palautetta.
Vuonna 1944 Baxterin elokuva Guest in the House menestyi vähän, mutta Odottamaton vieras (1944) sen sijaan sai menestystä, vaikka kriitikot eivät vaikuttuneet elokuvasta. Baxter näytteli elokuvassa tulevan aviopuolisonsa kanssa, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1946. Baxter näytteli Tyrone Powerin ja Gene Tierneyn kanssa vuoden 1946 draamaelokuvassa Veitsen terällä, josta Baxter voitti vuonna 1947 Oscar-palkinnon parhaasta naissivuosasta sekä parhaan naissivuosan Golden Globen. Myöhemmin Baxter kertoi, että Veitsen terällä sisälsi hänen ainoan loistavan suorituksensa sairaalakohtauksessa, missä Sophien hahmo "menettää aviomiehensä, lapsensa ja kaiken muun". Baxter sanoi, että hän "oli elänyt uudelleen veljensä kuoleman", joka oli kuollut vain kolmivuotiaana.[5] Samana vuonna hän näytteli Paul Munin kanssa elokuvassa Enkeli olan takana. Vuonna 1947 Baxter oli kertojana Betty Grablen tähdittämässä menestyselokuvassa Kevytmielinen äitini sekä oli naispääosassa elokuvassa Lentävät huimapäät William Holdenin ollessa miespääosassa. Vuonna 1948 Baxter näytteli Clark Gablen ja Lana Turnerin kanssa sotadraamassa Paluu kotiin ja oli naispääosassa rikoselokuvassa Polttava aurinko, missä Gregory Peck ja Richard Widmark myös näyttelivät.
Vuonna 1950 Baxter valittiin toiseen naispääosaan, Eve Harringtonin rooliin, draamaelokuvaan Kaikki Eevasta (1950) monista harkituista naistähdistä. Elokuvassa näyttelivät myös Bette Davis, George Sanders, Celeste Holm ja Marilyn Monroe. Baxter sai vuonna 1951 roolisuorituksestaan parhaan naispääosan Oscar-ehdokkuuden, mutta hävisi sen Judy Hollidaylle, joka voitti sen roolistaan elokuvasta Eilen syntynyt. Kaikki Eevasta oli ehdokkaana yhteensä 14 Oscar-palkintoon, joista se voitti kuusi. Kaikki Eevasta on myös Baxterin tunnetuin elokuvaroolisuoritus. Samana vuonna Baxterilta oli ilmestynyt myös elokuva Sheriffin tytär, jossa Monroekin oli esiintynyt. 1950-luvulla Baxter näytteli teatterissa elokuvien ohella. Vuonna 1952 Baxter näytteli episodielokuvassa Neljä helmeä, joka koostui viidestä tarinasta. Baxter oli näytellyt kolmannessa The Last Leaf -osiossa, jonka ohjasi Jean Negulesco. Vuonna 1953 Baxter näytteli Broadwaylla Tyrone Powerin kanssa Charles Laughtonin John Brown’s Body -näytelmässä, joka perustuu Stephen Vincent Benétin runoelmaan. Vuonna 1953 Baxter allekirjoitti sopimuksen Warner Brothersin kanssa kahdesta elokuvasta. Näistä ensimmäinen oli Alfred Hitchcockin draama Minä tunnustan (1953), jossa hänen vastanäyttelijänä oli Montgomery Clift; toinen elokuva oli Fritz Langin ohjaama film noir Sininen gardenia (1953), jossa Baxter näytteli murhasta syytettyä naista. Baxter muistetaan myös hyvin suuresta roolistaan Egyptin kuningatar Nefertarina Cecil B. DeMillen ohjaamassa eeppisessä draamassa Kymmenen käskyä (1956), jossa Baxterilla oli vastanäyttelijänä Charlton Heston Mooseksena.
Kymmenen käskyn jälkeen Baxter sai vähemmän elokuvarooleja, koska hänellä ei ollut sopimusta minkään studion kanssa. Baxter alkoi käyttää lahjojaan freelanceriin. Hän myös jatkoi teatteriuraansa ja aloitti televisiossa esiintymisen vuonna 1957. Baxterilta ilmestyivät western Väkivaltainen Texas (1957), jossa hänellä oli vastanäyttelijänä jälleen Charlton Heston, mysteeritrilleri Vääristynyt varjo (1958) ja komediadraama Seitsemännentoista nuken kesä (1959). Baxter teki myös Broadway-roolin näytelmässä The Square Root of Wonderful, joka sai ensi-iltansa 30. lokakuuta 1957. Näytelmää esitettiin 45 näytöstä joulukuuhun asti. Hän näytteli myös näytelmissä Suite in Two Keys (1958) ja Light Up the Sky (1958).
1960-luvulle mentäessä Baxter teki vielä elokuvat Cimarron (1960), Kuuma katu (1962) ja Syyllistä etsitään (1962). Elokuvat olivat tasokkaita ja saivat Oscar-ehdokkuuksia. Kuumassa kadussa näyttelivät myös Jane Fonda ja Barbara Stanwyck. Elokuvien jälkeen Baxter piti neljän vuoden tauon elokuvista. Television puolella Baxter teki erilaisia rooleja sarjoihin Se parhaiten nauraa... vuosina 1957–1960, The DuPont Show with June Allyson vuonna 1960 ja Hitchcock esittää vuonna 1963. Baxter vieraili myös visailuohjelmassa What’s My Line? "Mystery Guestsissa". Baxter näytteli myös vierailevaa roistoa Zelda Suurta kahdessa jaksossa supersankarisarjassa Batman vuonna 1966. Baxter näytteli myös toista roistoa, kasakoiden kuningatarta Olgaa, jonka vastassa oli Vincent Pricen näyttelemä Munapää kolmessa jaksossa Batmanin kolmannessa tuotantokaudessa vuonna 1967. Samana vuonna hän näytteli William Castlen kauhukomediassa Ruumis karkuteillä.
Loppuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baxter palasi Broadwaylle 1970-luvulla näytelmään Applause (1970–1972), Kaikki Eevasta -elokuvan musikaaliversioon, Margo Channingin rooliin tällä kertaa. Bette Davis oli näytellyt Margoa elokuvaversiossa vuonna 1950. Baxter korvasi Lauren Bacallin, joka voitti Margon roolista Tony-palkinnon. Vuonna 1974 Baxter näytteli näytelmässä Noël Coward in Two Keys. 1970-luvulla Baxter oli usein vieraana ja sijaisjuontaja keskusteluohjelmassa The Mike Douglas Show, koska Baxter ja ohjelman juontaja Mike Douglas olivat keskenään ystäviä. Baxter näytteli murhanhimoista elokuvatähteä Nora Chandleria rikossarjassa Columbo jaksossa "Haudattu menneisyys" vuonna 1973. Baxter kirjoitti vuonna 1976 kirjan Intermission: A True Story.[6]
Vuonna 1980 Baxter näytteli viimeisessä jääneessä elokuvassaan Jane Austen Manhattanilla. Vuonna 1981 Baxter esiintyi minisarjassa Eedenistä itään Fayen roolissa. Vuonna 1983 Baxter sai yhden pääosista draamasarjasta Hotel. Hän korvasi Bette Davisin tämän sairastumisen takia. Baxter näytteli Victoria Cabot’ia sarjassa aina kuolemaansa 1985 saakka; yhteensä 75 jaksossa. Jakso "Horizons", joka esitettiin 21. toukokuuta 1986, omistettiin Baxterin muistolle tekstillä "Good Night Sweet Princess" (suom. Hyvää yötä rakas prinsessa).
Baxter sai 8. helmikuuta 1960 elokuvaurastaan tähden Hollywood Walk of Famelle, Hollywoodiin osoitteeseen 6741 Hollywood Boulevard. Anne Baxter painoi Gregory Peckin kanssa käden- ja jalanjälkensä ja kirjoitti nimikirjoituksensa märkään betonilaattaan Grauman’s Chinese Theatren edustalle 15. joulukuuta 1949.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baxter meni vihille ensimmäisen kerran näyttelijä John Hodiakin (1914–1955) kanssa 7. heinäkuuta 1946. He saivat tyttären Katrina Hodiak (myöhemmin Vonditter), joka syntyi 9. heinäkuuta 1951. Baxter ja Hodiak erosivat 27. tammikuuta 1953. Baxter syytti myöhemmin itseään erosta.
Baxter avioitui toisen aviomiehensä, Randolph Galtin, kanssa 18. helmikuuta 1960. Galt oli yhdysvaltalainen karjatilan omistaja, jonka karjatila sijaitsi Australiassa lähellä Sydneyä. Baxter ja Galt tapasivat toisensa, kun Baxter oli kuvaamassa elokuvaansa Seitsemännentoista nuken kesä (1959). Baxter jätti Hollywoodin Katrinan kanssa, ja he muuttivat asumaan Galtin kanssa hänen syrjäiselle 37 000 eekkerin kokoiselle karjatilalle, joka sijaitsi 180 mailia pohjoiseen Sydneystä, Girosta (lausuessa Ghee-ro). Avioliittonsa aikana he saivat kaksi tytärtä, Melissan (s. 1961) ja Maginelin (s. 1963). Maginelin syntymän jälkeen perhe muutti takaisin Kaliforniaan. Galt ilmoitti yhtäkkiä, että he muuttaisivat 11 000 eekkerin kokoiselle ranchille Grantsin kaupungin eteläpuolelle, New Mexicoon. Sitten he muuttivat Havaijille ennen kuin asettuivat lopullisesti takaisin Kaliforniaan, Brentwoodin kaupunginosaan Los Angelesiin. Baxter ja Galt erosivat vuonna 1969. Melissa Galtista tuli sisustussuunnittelija ja kirjailija, joka asuu Georgian Atlantassa[7], ja Maginel ryhtyi roomalaiskatoliseksi nunnaksi Roomassa, Italiassa.[7]
Baxter meni uusiin naimisiin 30. tammikuuta 1977 pörssivälittäjä David Kleen kanssa. Heidän avioliittonsa jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Klee kuoli yllättäen sairauteen. Tuore aviopari oli ostanut rönsyilevän kiinteistön Eastonista, Connecticutista, jonka he olisivat laajasti kunnostaneet. Klee ehti kuitenkin kuolla 15. lokakuuta 1977 ennen kuin remontti oli valmis. Talo suunniteltiin muistuttavan Frank Lloyd Wrightin "prairie school" -arkkitehtuuria. Baxter ei enää mennyt naimisiin Kleen kuoleman jälkeen. Baxterilla oli talo Länsi-Hollywoodin kaupungissa. Hän kuitenkin asui ja piti ensisijaisesti Connecticut-taloaan kotinaan. Baxter oli myös aktiivinen The Connecticut Early Music Societyn hyväntekijä.
Baxter oli muotisuunnittelija ja elokuvapuvustaja Edith Headin pitkäaikainen ystävä. He tapasivat ensimmäisen kerran Kymmenen käskyä -elokuvan kuvauksien aikana. Head esiintyi cameoroolissa Baxterin kanssa Columbon "Haudattu menneisyys" -jaksossa vuonna 1973. Headin kuoleman aikaan vuonna 1981 Melissa Galt, joka oli Headin kummityttö, peri Headilta tämän korukokoelman.
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anne Baxter sai aivoaneurysmavuodon 4. joulukuuta 1985, kun hän oli viittilöimässä taksia New Yorkissa Madison Avenuella. Baxter vaipui tajuttomuuteen ja kuoli kahdeksan päivää myöhemmin 62-vuotiaana 12. joulukuuta Lenox Hill -sairaalassa Manhattanilla.
Baxter haudattiin Wright-suvun hauta-alueelle Lloyd–Jones-hautausmaalle (tunnetaan myös nimellä Unity Chapel -hautausmaa) Spring Greenin kylään, Wisconsiniin.[8]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Elokuvat | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1940 | Aavikon salaisuus | 20 Mule Team | Joan Johnson |
| The Great Profile | Mary Maxwell | ||
| 1941 | Charleyn täti | Charley’s Aunt | Amy Spettigue |
| Suursuon salaisuus | Swamp Water | Julie | |
| 1942 | Yhdennellätoista hetkellä | The Pied Piper | Nicole Rougeron |
| Mahtavat Ambersonit | The Magnificent Ambersons | Lucy Morgan | |
| 1943 | Merten vinttikoirat | Crash Dive | Jean Hewlett |
| Tie Kairoon | Five Graves to Cairo | Mouche | |
| Pohjantähti | The North Star | Marina Pavlov | |
| 1944 | Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta | The Fighting Sullivans | Katherine Mary Sullivan |
| Purppurasydän | The Purple Heart | Anne (ääni) | |
| The Eve of St. Mark | Janet Feller | ||
| Guest in the House | Evelyn Heath | ||
| Odottamaton vieras | Sunday Dinner for a Soldier | Tessa Osborne | |
| 1945 | Häväistysjuttu hovissa | A Royal Scandal | kreivitär Anna Jaschikoff |
| 1946 | Villi ori Smoky | Smoky | Julie Richards |
| Enkeli olan takana | Angel on My Shoulder | Barbara Foster | |
| Veitsen terällä | The Razor’s Edge | Sophie MacDonald | |
| 1947 | Lentävät huimapäät | Blaze of Noon | Lucille Stewart |
| Kevytmielinen äitini | Mother Wore Tights | kertoja (ääni) | |
| 1948 | Paluu kotiin | Homecoming | rouva Penny Johnson |
| Jerichon muurit | The Walls of Jericho | Julia Norman | |
| Irlannin taivaan alla | The Luck of the Irish | Nora | |
| Polttava aurinko | Yellow Sky | Constance Mae "Mike" | |
| 1949 | Tapasimme sateessa | You’re My Everything | Hannah Adams |
| 1950 | Sheriffin tytär | A Ticket to Tomahawk | Kit Dodge Jr. |
| Kaikki Eevasta | All About Eve | Eve Harrington | |
| 1951 | Follow the Sun | Valerie Hogan | |
| 1952 | Autiomajan salaisuus | The Outcasts of Poker Flat | Cal |
| Neljä helmeä | O. Henry’s Full House | Joanna Goodwin | |
| Kaikki olemme uskottomia | My Wife’s Best Friend | Virginia Mason | |
| 1953 | Minä tunnustan | I Confess | Ruth Grandfort |
| Sininen gardenia | The Blue Gardenia | Norah Larkin | |
| 1954 | Rakkauden leikkipaikka | Carnival Story | Willie |
| Rummelplatz der Liebe | cameorooli | ||
| 1955 | Bulevardien öitä | Bedevilled | Monica Johnson |
| Salainen toive | One Desire | Tacey Cromwell | |
| Kullanetsijät | The Spoilers | Cherry Malotte | |
| 1956 | La Pazin murhaajatar | The Come On | Rita Kendrick |
| Kymmenen käskyä | The Ten Commandments | Nefertari | |
| Väkivaltainen Texas | Three Violent People | Lorna Hunter Saunders | |
| 1958 | Vääristynyt varjo | Chase a Crooked Shadow | Kimberley Prescott |
| 1959 | Seitsemännentoista nuken kesä | Summer of the Seventeenth Doll | Olive |
| 1960 | Cimarron | Cimarron | Dixie Lee |
| 1962 | Kuuma katu | Walk on the Wild Side | Teresina Vidaverri |
| Syyllistä etsitään | Mix Me a Person | tohtori Anne Dyson | |
| 1965 | Jerry – perheen musta lammas | The Family Jewels | cameorooli |
| 1966 | Las siete magníficas | Mary Ann | |
| 1967 | Ruumis karkuteillä | The Busy Body | Margo Foster Kane |
| 1969 | Campus Heat | nainen | |
| 1971 | Pako helvetistä | Fools’ Parade | Cleo |
| The Late Liz | Liz Addams Hatch | ||
| 1972 | Lapin 360 | nainen | |
| 1980 | Jane Austen Manhattanilla | Jane Austen in Manhattan | Lilliana Zorska |
| Televisioelokuvat | |||
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1967 | Vainottu muukalainen | Stranger on the Run | Valverda Johnson |
| 1968 | Companions in Nightmare | Carlotta Mauridge | |
| 1970 | Viimeinen kierros | The Challengers | Stephanie York |
| Ritual of Evil | Jolene Wiley | ||
| 1971 | If Tomorrow Comes | neiti Cramer | |
| 1972 | The Catcher | Kate | |
| 1973 | Lisa, Bright and Dark | Margaret Schilling | |
| 1978 | Little Mo | Jessamyn Connolly | |
| 1979 | Nero Wolfe | rouva Rachael Bruner | |
| 1984 | The Masks of Death | Irene Adler / rouva Norton | |
| Televisio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Jakson nimi / jaksojen määrä | Rooli | |
| 1957 | Schlitz Playhouse of Stars | Schlitz Playhouse of Stars | "For Better, for Worse" | cameorooli | |
| Se parhaiten nauraa... | General Electric Theater | "Bitter Choice" | majuri Edith Johansen | ||
| 1958 | Playhouse 90 | Playhouse 90 | "The Right Hand Man" | Pat Bass | |
| Lux Playhouse | Lux Playhouse | "The Four" | Delphine Murphy | ||
| Se parhaiten nauraa... | General Electric Theater | "Stopover" | Stella Rutledge | ||
| 1959 | Wagon Train | Wagon Train | "The Kitty Angel Story" | Kitty Angel | |
| Riverboat | Riverboat | "A Race to Cincinnati" | Ellie Jenkins | ||
| Zane Grey Theater | Zane Grey Theater | "Hand on the Latch" | Laura Fletcher | ||
| 1960 | Checkmate | Checkmate | "Death Runs Wild" | Beatrice Martin Kipp | |
| The DuPont Show with June Allyson | The DuPont Show with June Allyson | "The Dance Man" | Louise | ||
| Se parhaiten nauraa... | General Electric Theater | "Goodbye, My Love" | Ella Harley | ||
| 1961 | The United States Steel Hour | The United States Steel Hour | "The Shame of Paula Marsten" | cameorooli | |
| 1963 | Hitchcock esittää | The Alfred Hitchcock Hour | "A Nice Touch" | Janice Brandt | |
| 1964 | Tohtori Kildare | Dr. Kildare | "A Day to Remember" | Nora Willis | |
| 1965 | The Loner | The Loner | "One of the Wounded" | Agatha Phelps | |
| 1966 | Batman – Lepakkomies | Batman | 2 jaksoa | Zelda Suuri | |
| 1967 | 5 jaksoa | Kasakoiden kuningatar Olga | |||
| Cowboy Afrikassa | Cowboy in Africa | "Search for Survival" | Erica Holloway | ||
| Kolme poikaani | My Three Sons | "Designing Woman" | Eileen Talbot | ||
| 1968 | The F.B.I. | The F.B.I. | "Region of Peril" | Katherine Daly | |
| Tuomittu | Run for Your Life | "Life Among the Meat-Eaters" | Mona Morrison | ||
| Virginialainen | The Virginian | "Nora" | Nora Carlton | ||
| Etsivä Ironside | Ironside | "An Obvious Case of Guilt" | Carolyn White | ||
| Pelin henki | The Name of the Game | "The Protector" | Magda Blaine | ||
| 1969 | The Big Valley | The Big Valley | "The 25 Graves of Midas" | Hannah | |
| Etsivä Ironside | Ironside | "Programmed for Danger" | neiti Flynn | ||
| Pelin henki | The Name of the Game | "The Bobby Currier Story" | Betty-Jean Currier | ||
| 1969–1970 | Marcus Welby, M.D. | Marcus Welby, M.D. | 3 jaksoa | Myra Sherwood | |
| 1970 | Paris 7000 | Paris 7000 | "Beyond Reproach" | nainen | |
| Bracken’s World | Bracken’s World | "Diffusion" | Marian Harper | ||
| Pelin henki | The Name of the Game | "The Takeover" | Magda Blaine | ||
| "All the Old Familiar Faces" | Louise Harris | ||||
| 1973 | Marcus Welby, M.D. | Marcus Welby, M.D. | "A Necessary End" | Julie Langley Kirk | |
| Columbo | Columbo | "Haudattu menneisyys"; engl. "Requiem for a Falling Star" | Nora Chandler | ||
| Cannon | Cannon | "He Who Digs a Grave" | pormestari Helen Blyth | ||
| Love Story | Love Story | "All My Tomorrows" | Elaine McKinley | ||
| Banacek | Banacek | "If Max Is So Smart, Why Doesn’t He Tell Us Where He Is?" | Leslie Lyle | ||
| Mannix | Mannix | "The Deadly Madonna" | Victoria Page | ||
| 1976 | Rahanvaihtajat | Arthur Hailey’s the Moneychangers | 4-osainen minisarja | Edwina Dorsey | |
| 1980 | Hagen | Hagen | "The Straw Man" | Claudette | |
| 1981 | Eedenistä itään | East of Eden | 3-osainen minisarja | Faye | |
| Lemmenlaiva | The Love Boat | 2 jaksoa | Priscilla Crawford | ||
| 1983–1986 | Hotel | Hotel | 75 jaksoa | Victoria Cabot | |
| 1985 | Lemmenlaiva | The Love Boat | 2 jaksoa | Helen Williams | |
| Joitakin teatteriesiintymisiä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Näytelmän suomenkielinen nimi | Näytelmän alkuperäinen nimi | Rooli | Teatteri | Paikka |
| 1936 | Seen But Not Heard | Seen But Not Heard | Elizabeth Winthrop | Henry Miller’s Theatre | Broadway, New York |
| 1938 | There’s Always a Breeze | There’s Always a Breeze | Lita Hammond | Windsor Theatre | |
| Madame Capet | Madame Capet | Rosalie | Cort Theatre | ||
| 1957 | The Square Root of Wonderful | The Square Root of Wonderful | Mollie Lovejoy | National Theatre | |
| 1974 | Noël Coward in Two Keys | Noël Coward in Two Keys | Maud Caragnani / Carlotta Gray | Ethel Barrymore Theatre | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anne Baxter Genealogy Rootsweb. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f http://www.walkoffame.com/anne-baxter
- ↑ http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=55715725
- ↑ http://www.tcm.com/tcmdb/person/11741%7C13796/Anne-Baxter/
- ↑ https://archive.is/20120525223827/http://www.classicimages.com/articles/2009/12/31/past_articles/baxteranne.txt
- ↑ http://www.tcm.com/tcmdb/person/11741%7C13796/Anne-Baxter/bibliography.html
- ↑ a b http://www.meredy.com/annebaxter/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=4039
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anne Baxter Wikimedia Commonsissa
- Anne Baxter Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Anne Baxter Elonetissä.
- Anne Baxter Allmoviessa (englanniksi)
- Anne Baxter NNDB:ssä
- Baxter TCM Movie Databasessa (englanniksi)
- Anne Baxter Internet Broadway Databasessa (englanniksi)
- Baxter Hollywood Walk of Famen sivuilla (englanniksi)
- Baxterien sukupuu (englanniksi)
- Baxter Find a Gravessa (englanniksi)
